Asiantuntijaryhmän raportti EU:n TKI-ohjelman tulevaisuudesta
EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman tulevaisuutta käsittelevä raportti julkaistiin 16.10. Raportissa vaaditaan ohjelman budjetin nostamista 220 miljardiin euroon, uusien itsenäisten tutkimus- ja innovaationeuvostojen perustamista sekä rahoitusohjelman yksinkertaistamista.
Komission tilaaman raportin laati riippumaton asiantuntijaryhmä, jonka puheenjohtajana toimi Portugalin entinen tieteestä, teknologiasta ja koulutuksesta vastannut ministeri Manuel Heitor. Suomesta asiantuntijaryhmään osallistui VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara. Ryhmän tehtävänä oli antaa komissiolle konkreettisia suosituksia siitä, miten EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaa voitaisiin tehostaa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Työn lopputuloksena syntyneen “Align, Act, Accelerate: Research, Technology and Innovation to boost European Competitiveness” -raportin mukaan EU:n TKI-politiikan tulisi keskittyä neljään toisistaan riippuvaiseen toiminta-alueeseen:
- kilpailullinen ekselenssi
- teollisuuden kilpailukyky
- yhteiskunnalliset haasteet
- vahvat tutkimus- ja innovaatioekosysteemit.
Raportin keskeisimmät suositukset
Kaiken kaikkiaan Heitorin raportissa annetaan 12 suositusta puiteohjelman kehittämiselle. Asiantuntijaryhmä ehdottaa mm. EU:n tutkimus- ja innovaatiobudjetin nostamista 220 miljardiin euroon nykyisestä 93,5 miljardista. Tämä mahdollistaisi rahoituksen tehokkaamman kohdistamisen tutkimuksen ja innovoinnin koko kirjolle sekä kaikkien erinomaisiksi luokiteltujen hankkeiden rahoittamisen. Tämä vastaisi myös EU:n kilpailijoiden vastaavaa rahoitustasoa. Raportti nostaakin esille Kiinan ja Yhdysvaltojen kehityksen sekä EU:n osuuden laskun maailmanlaajuisissa tieteellisissä julkaisuissa. Lisäksi raportissa huomautetaan, että huolimatta tämänhetkisestä geopoliittisesta tilanteesta ja sen luomista jännitteistä, tutkimus- ja innovaatioyhteistyötä tulisi silti tehdä entistä vahvemmin kansainvälisellä tasolla, ei vain EU:n sisällä.
Keskeiseksi osaksi seuraavaa puiteohjelmaa raportti nostaa teollisuuden kilpailukyky- ja teknologianeuvoston (Industrial Competitiveness and Technology Council) sekä yhteiskunnallisten haasteiden neuvoston (European Societal Challenges Council) perustamisen. Ensiksi mainittu koostuisi teknologian ja teollisuuden asiantuntijoista ja sen tehtävänä olisi antaa selkeitä suosituksia Euroopan teollisuuden kilpailukyvystä ja teknologiapolitiikasta sekä rahoitusohjelmien toteuttamisesta. Jälkimmäisen neuvoston tavoitteena olisi keskittyä yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen, kuten luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen, ilmastonmuutokseen sekä mielenterveysongelmiin.
Raportti ehdottaa myös kokeellisen yksikön perustamista uusien ohjelmien ja instrumenttien testaamiseen. Yksikkö keskittyisi niihin korkean riskin hankkeisiin ja innovaatioihin, jotka voisivat mullistaa olemassa olevia markkinoita, liikemalleja tai käytänteitä.
Asiantuntijaryhmä peräänkuuluttaa ”trust first/evaluate later” -periaatteen omaksumista rahoitushakukäytäntöjen yksinkertaistamiseksi. Raportti kritisoi mm. sitä, että viive hakuajan ja rahoituksen saamisen välillä on liian pitkä. Yhä monimutkaisemmat hakuvaatimukset, joissa hakijoiden on otettava huomioon esimerkiksi ehdotuksensa sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset, tulisi muuttaa ja prosesseja yksinkertaistaa.
Asiantuntijaryhmän mukaan EU:n TKI-politiikassa tulisi keskittyä onnistuneisiin aloitteisiin, kuten Euroopan innovaationeuvostoon (EIC), Euroopan tutkimusneuvostoon (ERC) ja Marie Skodowska-Curie -toimiin (MSCA), jotka kehittävät merkittävää kokeellista tutkimus- ja innovointitoimintaa ja edistävät nuorten tutkijoiden uraa. Sen sijaan raportissa suositellaan nykyisen tutkimus- ja innovaatioekosysteemin merkittävää yksinkertaistamista esimerkiksi lopettamalla useita ”tarpeettomia ja alisuoriutuvia” ohjelmia, kuten EU:n innovaatioekosysteemit (EIE) ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT).
Raportin vastaanotto
Eurooppalaisia yliopistoja edustava European University Association (EUA) sekä tutkimuspainotteisia yliopistoja edustava League of European Research Universities (LERU) ovat ottaneet raportin suositukset myönteisesti vastaan. EUA:n mukaan erityisen tervetullutta on raportin vahva keskittyminen rahoituksen hakuprosessien yksinkertaistamiseen, mikä helpottaa rahoituksen saamisen todennäköisyyttä sekä avaa tutkijoille enemmän hakumahdollisuuksia. Toisaalta yliopistojen eturyhmät suhtautuvat epäilevämmin uusien itsenäisien neuvostojen perustamiseen. LERU:n mukaan ajatus näiden perustamisesta on mielenkiintoinen, mutta se voi johtaa rahoituksen monimutkaistumiseen sekä päällekkäisyyteen.
Yksi Euroopan tärkeimmistä teollisuuden eturyhmistä, BusinessEurope, suhtautuu myönteisesti suhtautuu myönteisesti Heitorin raporttiin ja ehdotukseen vahvistaa teollisuuden roolia EU:n tutkimushankkeissa. Erityisesti teollisuuden kilpailukyky- ja teknologianeuvoston perustaminen vahvistaisi teollisuuden painoarvoa.
Heitorin raportti seuraa Lettan sisämarkkinaraporttia sekä Draghin kilpailukykyraporttia. Kaikki kolme raporttia kehottavat vauhdittamaan kiireellisesti Euroopan unionin kilpailukykyä ja tunnustamaan tutkimuksen ja innovaatioiden keskeisen aseman tämän tavoitteen saavuttamisessa. Heitorin raportin suositusten uskotaan olevan vaikutusvaltaisia seuraavan EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman valmistelussa, joka tullaan esittelemään vuoden 2025 puolessa välissä.
