EU:n kestävän rahoituksen taksonomia

Komissio julkaisi helmikuun alussa täydentävän delegoidun säädöksen, joka määrittää ehdot ydinvoima- ja kaasualan lisäämisestä EU:n kestävän rahoituksen taksonomian ilmastoa koskevan kriteeristön piiriin. Mikä on tämä taksonomia ja sen delegoidut säädökset? Mitä tapahtuu seuraavaksi? Ja miten se vaikuttaa Varsinais-Suomeen?

EU:n kestävän rahoituksen taksonomia määrittää, minkälaiset liiketoimet ovat ympäristön kannalta kestäviä. Taksonomia on osa laajempaa EU:n kestävän rahoituksen strategiaa, jonka tavoitteena on ohjata rahoitusta kohteisiin, jotka tukevat EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista.

Taksonomia luo sijoitustuotteita tarjoaville finanssitoimioille velvoitteita julkistaa tietoja kestävyyskriteereiden huomioimisesta sekä kestävinä markkinoiduista sijoitustuotteista. Yrityksille tulee myös raportointivelvoitteitta liiketoimintojensa kestävyydestä. Kriteeristö ei kuitenkaan rajaa sitä, mihin kohteisiin investointeja voi tehdä, eikä sulje pois investointeja niille liiketoiminnoille, jotka eivät kuulu taksonomian piiriin. Sitä voi sekä yritykset että investoijat käyttää vapaaehtoisena työkaluna. Luokitusjärjestelmä on siis ikään kuin EU:n yhteinen ekomerkki aidosti kestävästä ja ilmasto- ja ympäristötavoitteita edistävästä toiminnasta.

Taksonomian mukaan kestävä liiketoiminta ei saa aiheuttaa ilmasto- ja ympäristötavoitteiden kannalta merkittävää haittaa (”do no significant harm”), ja tulee vaikuttaa positiivisesti yhteen tai useampaan seuraavista tavoitteista:

• ilmastonmuutoksen hillintä
• ilmastonmuutokseen sopeutuminen
• vesivarojen ja vesialueiden kestävä käyttö ja suojelu
• siirtyminen kiertotalouteen, jätteen ehkäiseminen ja kierrätys
• ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
• biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojeleminen.

Taksonomiasäädökset ja aikataulu

Taksonomian yleisperiaatteet sisältävä EU:n taksonomia-asetus hyväksyttiin kesällä 2020. Lisäksi komissiolla on mandaatti laatia taksonomian tueksi delegoituina säädöksinä kriteeristöt määrittelemään toiminnan vaikutusta ilmasto- ja ympäristötavoitteille.

Ensimmäinen kesäkuussa 2021 julkaistu ja 1.1.2022 voimaan tullut delegoitu säädös koskee ilmastonmuutokseen sopeutumista ja ilmastonmuutoksen hillintää. Kriteeristö kattaa yhdeksän eri sektoria ja 88 eri liiketoimintoa.

Poliittista eripuraa herättäneestä ydinvoiman ja kaasun mukaan lukemisesta ei kuitenkaan vielä tuolloin saatu päästöstä. Komissio julkaisi delegoidun säädöksen ydinvoiman ja kaasun kriteereistä 2.2.2022. Säädöksessä ydinvoima ja kaasu luetaan osaksi nk. siirtymävaiheen toimintoja, jotka vielä tällä hetkellä, säädöksessä määrätyin ehdoin, voivat vauhdittaa siirtymää hiilineutraaliin yhteiskuntaan. Päätös lukea ydinvoima ja kaasu taksonomian piiriin on herättänyt paljon poliittista eripuraa. Jäsenvaltioilla ja parlamentilla on vielä mahdollisuus hyväksyä tai hylätä säädös. Mikäli säädös hyväksytään, jäsenvaltiot voivat vielä päättää viedä valituksen EU-tuomioistuimeen.

Maataloutta koskevat kriteerit jätettiin ensimmäisten kriteeripaketin ulkopuolelle. Jäsenmaiden toiveesta komissio valmistelee uuden kriteeristön maatalouden osalta vasta kun yhteinen maatalouspolitiikan uudistus on maalissa.

Myöhemmin tämän vuoden aikana komissio julkaisee ympäristö ja kiertotaloustavoitteita koskevan delegoidun säädöksen.

Taksonomiakompassi

Komissio julkaisi nk. taksonomiakompassin, joka tarjoaa visuaalisen kuvauksen taksonomian sisällöstä. Kompassista voi esimerkiksi etsiä omaan liiketoimintaan tai suunniteltuun investointiin kuuluvat luokittelut. Tähän mennessä kompassiin sisältyy siis ilmaston muutoksen hillintää ja sopeutumista koskeva delegoitu säädös. Jatkossa kompassia päivitetään sitä mukaa, kun uusia kriteeristöjä tulee tai vanhoja päivitetään.

Taksonomia ja EU-rahoitus

Kaikki EU:n rahoitusohjelmat painottavat vahvasti Green Deal -tavoitteita ja esimerkiksi Euroopan investointipankki tukee yhä vahvemmin ilmasto- ja ympäristöhankkeita. ”Do no significant harm” -periaatetta pyritään soveltamaan kaikessa EU-rahoituksessa. Esimerkiksi eplymisrahaston yhteydessä komissio julkaisi teknisen ohjeistuksen, kuinka DNSH-periaatetta voi soveltaa. Taksonomian täydentyvien kriteereiden odotetaan siis yhä vahvemmin linkittyvän EU-rahoitukseen.

Miten taksonomia vaikuttaa Varsinais-Suomeen?

Varsinais-Suomessa on paljon Green Deal -tavoitteita tukevaa osaamista, muun muassa kiertotaloutta ja energiasiirtymää edistäviä innovaatioita. Taksonomian voi odottaa edistävän sekä yksityistä että julkista rahoitusta näille aloille.

Yrityksille taksonomia tarkoittaa uudenlaista raportointia. Tällä hetkellä raportointivelvoite koskee ainoastaan suuria pörssiyhtiöitä, mutta myös vihreää rahoitusta tavoittelevat pienemmät yhtiöt voivat soveltaa taksonomiaa ja hyödyntää sitä toimintansa kehittämisessä.

Vaikka sinänsä taksonomia ei velvoita esimerkiksi julkisia toimijoita huomioimaan luokitusjärjestelmää hankinnoissa, sitä voi kuitenkin hyödyntää työkaluna arvioidessa hankintojen ja investointien kestävyyttä. Näin taksonomia voi tukea Turun ja Varsinais-Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.