EU haluaa biopohjaiset innovaatiot labroista markkinoille 

Euroopan komissio antoi 27.11. esityksen EU:n uudeksi biotalousstrategiaksi. Komissio näkee paljon mahdollisuuksia Suomellekin tärkeän biotalouden edistämisessä. Biotalouden tulee kuitenkin olla ympäristöllisesti kestävää.  

EU:n ympäristökomissari Jessika Roswall esitteli komission ehdotuksen EU:n uudeksi biotalousstrategiaksi prameissa ja tavallisuudesta poikkeavissa puitteissa: komission lehdistöhuoneeseen oli kannettu esimerkiksi biopohjaisista materiaaleista valmistetut pöytä, tuoli ja kylpyamme. Suomalaisten sydäntä lämmitti sohvalle aseteltu Marimekon Unikko-kuosinen tyyny – liekö valmistettu liukosellusta, jota Marimekko muutamia vuosia sitten testasi kankaan raaka-aineena. Päällään ruotsalaisella Roswallilla oli tietysti Metsä Groupin Kuura-tekstiilistä valmistettu mekko.  

Komission toiveena on, että biomassoja hyödynnettäisiin Euroopassa entistä tehokkaammin kiertotalouden hengessä. Tavoitteena on myös, että massasta valmistettaisiin korkean jalostusarvon pitkäkestoisia tuotteita, jotka edesauttaisivat ilmastotyötä sitomalla hiiltä ja olisivat valtti Euroopan kilpailukyvylle. Biotalouden suosiminen voisi myös osaltaan auttaa Eurooppaa katkomaan haitallisia riippuvuuksiaan – esimerkiksi orgaanisten lannoitteiden kannattavuuden parantaminen auttaisi Eurooppaa eroon riippuvuudestaan venäläisiin tuontilannoitteisiin.  

Tavoitteisiin pääsemiseksi strategia sisältää toimia neljässä kategoriassa: 

1. Innovaatioiden ja investointien kirittäminen ja kasvattaminen 
2. Biopohjaisten materiaalien ja teknologioiden edelläkävijämarkkinoiden luominen ja mahdollistaminen 
3. Kestävän biomassan saatavuudesta huolehtiminen 
4. Globaalien mahdollisuuksien ja kysynnän hyödyntäminen 

Turku ja Varsinais-Suomen liitto toivat biotalousstrategian julkaisua edeltäneessä kuulemisessa esiin omat kantansa.  

Labrasta markkinoille 

Innovaatioita komissio haluaa kirittää purkamalla biopohjaisten tuotteiden markkinoille pääsyn esteitä. Niitä aiheutuu nykyisellään muun muassa siitä, että jäsenmailla on erilaisia tuotteille ja raaka-aineille sovellettavia sääntöjä ja luokittelutapoja, jotka eivät sovi olemassa oleviin kategorioihin.  

Komissio aikoo esittää tulevissa bioteknologia-asetuksissa sekä tulevassa innovaatioasetuksessa muun muassa nopeutettuja lupaprosesseja ja ”sääntelyhiekkalaatikoita” uusien innovaatioiden testaamiseen viranomaisvalvonnassa. Ensimmäinen bioteknologia-asetus annetaan vielä tänä vuonna, ja se koskee muun muassa lääketeollisuutta. Harmonisointia on luvassa myös rakennusmateriaalisäädöksen toimeenpanossa, kun komissio ensi vuonna päivittää siihen sisältäviä standardeja.  

Komission vuonna 2028 alkavalle EU-rahoituskaudelle esittämä kilpailukykyrahasto on tulevaisuudessa väline, jolla myös biopohjaisia innovaatioita yritetään auttaa skaalautumaan kaupallisiksi sovellutuksiksi. 

Komissio lupaa luoda kysyntää biopohjaisille tuotteille sekä sääntelyn avulla että kuluttajia kannustamalla. Esimerkiksi pakkaus- ja pakkausjäteasetuksessa ollaan määrittelemässä tavoitetta biopohjaisten muovien käytölle, ja kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevassa asetuksessa valmistellaan kestävyys- ja suorituskykyvaatimuksia tekstiilikuiduille. Ensi vuonna päivitettävään julkisten hankintojen direktiiviin on myös tulossa biopohjaisten vaihtoehtojen valintaa tukevia kriteerejä.  

Kestävää biotaloutta 

Komissio haluaa kehittää hiilikompensaatiota ja edellytyksiä unionin laajuiselle luonnonarvomarkkinalle. Suomessa tällä hetkellä tehtävä kansallinen valmistelu luonnonarvomarkkinoiden luomiseksi kiinnostanee siis Brysselissä.  

Biotalous on komission mukaan kestävää, kun se korvaa fossiilitalouden raaka-aineita ja biomassaa jalostetaan eteenpäin. Sen sijaan esimerkiksi biomassan energiakäyttöön suhtaudutaan tietyin varauksin: bioenergiaa tulisi tehdä sivuvirroista ja mittakaavassa, joka ei aiheuta paineita ekosysteemeille. Liikenteen biopolttoaineet mainitaan uudessa strategiassa, mutta niiden käyttökohteet nähdään rajallisina ja liikenteen sähköistymistä tukevana välivaiheena. 

Komissari Roswall oli strategian tiedotustilaisuudessa haluton ottamaan kantaa hiilinielujen pienenemiseen ja niin sanottuun ympäristö-Omnibussiin – mahdolliseen tulevaan esitykseen, jonka on huhuttu heikentävän vasta voimaanastunutta ennallistamisasetusta.