EU haluaa vahvistaa rooliaan globaalissa terveyspolitiikassa uudella terveysaloitteella

Euroopan komissio julkaisi 13.5. terveysresilienssiä edistävän aloitteen, joka sisältää EU:n uudistetun lähestymistavan maailmanlaajuisiin terveyshaasteisiin. Aloitteella pyritään vahvistamaan varautumista terveysuhkiin ja tukemaan kumppanimaiden terveydenhuollon kehitystä, mutta myös vahvistamaan EU:n strategista autonomiaa ja kilpailukykyä. Aloite on kiinnostava myös Turun alueen kannalta.

Aloitteen taustalla on huoli siitä, että terveydenhuollon tulosten kehitys on hidastunut, ja sukupuolten väliset erot terveystuloksissa ovat yhä merkittäviä. Samalla terveyssektorin globaali hallintomalli on murroksessa monenvälisen yhteistyön menettäessä suosiotaan ja maailmanlaajuisen terveydenhuollon rahoituksen laskiessa jyrkästi USA:n nykyhallinnon päätösten myötä. Myös kehitysapuun on kohdistunut historiallisen suuria leikkauksia. 

EU:n uuden strategian tavoitteena on ennen kaikkea tukea matalan ja keskitulotason maiden kykyä päättää itse omasta terveyspolitiikastaan ja vahvistaa niiden terveysjärjestelmiä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi osaamisen kehittämistä, paikallista tuotantoa ja terveydenhuollon omavaraisuutta. Työtä on tarkoitus tehdä yhteistyössä eurooppalaisten yritysten kanssa. Samalla strategian tavoitteena on vahvistaa kansainvälistä terveysjärjestelmää ja parantaa eri toimijoiden välistä koordinaatiota, jotta varautuminen globaaleihin terveysuhkiin olisi nykyistä tehokkaampaa. 

EU:n vahvempaa roolia globaalissa terveysjärjestelmässä perustellaan myös EU:n strategisen autonomian ja kilpailukyvyn kannalta. Ajatuksena on, että kun terveysjärjestelmät vahvistuvat matalan ja keskitulotason maissa, syntyy samalla vakaampia ja ennakoitavampia markkinoita. Tämä voisi hyödyttää eurooppalaisia lääke- ja bioteknologiayrityksiä, jotka saisivat viennin rinnalle uusia mahdollisuuksia sääntöpohjaisilla markkinoilla. Näin strategiassa kehityspolitiikka kytkeytyy entistä suoremmin EU:n taloudelliseen turvallisuuteen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. 

Aloite on kuitenkin herättänyt myös kritiikkiä erityisesti yksityisen sektorin vahvan roolin vuoksi. On esitetty huoli siitä, että yritysten kasvava vaikutus terveydenhuoltojärjestelmissä voi joissain tapauksissa nostaa palveluiden kustannuksia ja lisätä eriarvoisuutta matalan tulotason maissa. 

Aloitteessa painotetaan myös EU:n oman lääketeollisen perustan säilyttämistä ja vahvistamista. Tavoitteena on lisätä EU:n omaa tuotantokykyä ja laajentaa terveystuotteiden valmistusta unionin sisällä. EU:n näkökulmasta tämä voi monipuolistaa globaaleja toimitusketjuja ja tehdä niistä aiempaa vakaampia. Lisäksi vahvempi lääketeollinen perusta tukee myös unionin kilpailukykyä ja kriisinkestävyyttä sekä vähentää riippuvuutta ulkopuolisista toimijoista, vahvistaen näin unionin strategista autonomiaa. 

Aloitteen painopisteet tärkeitä myös Turulle ja Varsinais-Suomelle 

Turun alue on suomalaisen lääkekehityksen, diagnostiikkateollisuuden ja bioalan johtava keskus. Alueella sijaitsee yli 50 % Suomen lääke- ja diagnostiikkateollisuudesta. Turussa ja Varsinais-Suomessa on potentiaalia vastata aloitteessa esiteltyihin globaaleihin tarpeisiin ja vahvistaa edelleen Euroopan kilpailukykyä terveys- ja lääkesektorilla.  

Turussa sijaitsee myös innovaatioverkosto Women’s Health Hub Finland, joka kokoaa yhteen yritykset, tutkijat ja julkiset toimijat vauhdittamaan naisten terveyteen liittyvää tutkimusta, diagnostiikkaa ja hoitoinnovaatioita. Verkosto pyrkii korjaamaan komission aloitteessakin esiin nostettua sukupuolten välistä epätasapainoa terveydenhuollossa. 

Kyseessä oleva komission aloite on strateginen tiedonanto, joka linjaa EU:n tulevia painopisteitä globaalissa terveyspolitiikassa. Se esimerkiksi kytkee terveysresilienssin, taloudellisen turvallisuuden ja teollisuuspolitiikan aiempaa tiiviimmin yhteen. Käytännössä nämä asetetut painotukset voivat avata uusia tutkimus-, kehittämis-, rahoitus- ja kumppanuusmahdollisuuksia Turun ja Varsinais-Suomenkin toimijoille.   

Aloite rakentuu viiden painopisteen ja yhdeksän kärkihankkeen varaan 

Aloitteessa esitetään viisi keskeistä painopistealuetta ja yhdeksän lippulaivahanketta, joiden on määrä käynnistyä vuosina 2026–2027: 

1. Edistetään tehokkaampaa ja koordinoidumpaa globaalia terveysjärjestelmää. 

• Lippulaiva 1: EU:n ja jäsenvaltioiden globaalin terveydenhuollon koordinoinnin vahvistaminen erityisesti investointien ja rahoituksen osalta. 

2. Tuetaan kestokykyisiä, kansallisesti johdettuja terveydenhuoltojärjestelmiä 

• Lippulaiva 2: Tuetaan kumppanimaiden siirtymistä kohti terveyssuvereniteettiä tarjoamalla kestävää rahoitusta ja jakamalla asiantuntemusta. 

3. Vahvistetaan ennaltaehkäisyä, valmiutta ja reagointia maailmanlaajuisiin terveysuhkiin 

• Lippulaiva 3: Vahvistetaan globaaleja verkostoja, jotta epidemia- ja pandemiauhat havaittaisiin aiempaa varhaisemmassa vaiheessa. 

• Lippulaiva 4: Vahvistetaan reagointikykyä lääketieteellisten vastatoimien saatavuuden avulla. Komissio aikoo esimerkiksi tukea EU:n diagnostiikkakeskuksen perustamista. 

• Lippulaiva 5: Tuetaan globaalia terveyden ja kriisinkestävyyden seurantajärjestelmää. Järjestelmä kehitetään yhdessä OECD:n, WHO:n ja Maailmanpankin kanssa. 

4. Monipuolistetaan globaaleja toimitusketjuja ja keskeisten terveystuotteiden valmistusta 

• Lippulaiva 6: EU-tuen vahvistaminen globaaleille toimitusketjuille, niiden monipuolistamiselle sekä keskeisten terveystuotteiden kehitykselle ja valmistukselle molemminpuolisten etujen pohjalta. Tavoitteena on tukea EU:n ja paikallisten yritysten yhteisiä investointeja kumppanimaissa. 

• Lippulaiva 7: Edistetään globaalia kumppanuutta lääketieteellisten vastatoimien ja kriisivalmiuden osaamisen vaihtamiseksi. 

• Lippulaiva 8: Tuetaan kliinisen tutkimuksen verkostoja terveystuotteiden koko kehityskaaren kattavassa kliinisessä kehityksessä. 

5. Vahvistetaan yhteiskunnan resilienssiä edistämällä luottamusta tieteeseen ja torjumalla terveysalan disinformaatiota/misinformaatiota 

• Lippulaiva 9: Varmistetaan globaali pääsy keskeisiin terveystieteen, genomi- ja biodata-aineistoihin sekä vahvistetaan kansainvälistä yhteistyötä. 

Aloite perustuu Euroopan terveysunioniin, Euroopan varautumisunionistrategiaan, EU:n globaaliin terveysstrategiaan ja Global Gateway –investointeihin kumppanimaissa.