EU-hankkeet tutuiksi: AI4HOPE tähtää vallankumoukselliseen muutokseen dementian hoidossa

Euroopan laajuinen AI4HOPE-hanke pyrkii parantamaan dementiapotilaiden ja omaishoitajien elämänlaatua digitaalisten terveysinnovaatioiden avulla. Turun yliopiston koordinoima projekti sai EU:n Horisontti Eurooppa -ohjelmasta 6,4 miljoonan euron rahoituksen, josta yliopiston osuus on noin 0,9 miljoonaa euroa.

Yli 10 miljoonaa ihmistä eli noin 2 % Euroopan väestöstä sairastaa dementiaa. Määrän arvioidaan nousevan 3 %:iin tai jopa korkeammalle vuoteen 2050 mennessä. Euroopan väestön vanhetessa ja dementian yleistyessä uudet terveysinnovaatiot ovat välttämättömiä. AI4HOPE-hanke haluaa olla dementian hoidon kehittämisen edelläkävijä. Turun yliopiston koordinoimassa uraauurtavassa hankkeessa pyritään kehittämään tekoälyä hyödyntävä dementian hoitojärjestelmä. Tavoitteena on sekä parantaa dementiapotilaiden elämänlaatua että keventää omaishoitajien työtaakkaa. 

AI4HOPE:ssa on mukana yhteensä 16 partneria 13 Euroopan maasta. Monipuolinen konsortio sisältää erilaisia toimijoita korkeakouluista sairaaloihin ja järjestöihin. Hankekoordinaattori Turun yliopisto on projektin ainoa pohjoismaalainen toimija. Nelivuotinen hanke alkoi vuoden 2024 alussa ja on siis vielä alkuvaiheessa. Koordinaattorille tekemistä on kuitenkin jo riittänyt suuren konsortion pyörittämisessä. Turun yliopiston apulaisprofessori Riku Klén ja tutkimuskoordinaattori Mari Vähä-Mäkilä kertovat kokemuksiaan hankkeesta ja koordinaattorin roolista. 

Teknologia terveydenhoidon tukena 

AI4HOPE-hankkeen tavoitteena on kehittää dementian hoitojärjestelmä, joka parantaa palliatiivisen hoidon saatavuutta ja tehokkuutta. Yksi projektin keskeisistä lähestymistavoista on muisteluterapia. Muisteluterapiassa dementiapotilaat palaavat miellyttäviin tarinoihin ja kokemuksiin esimerkiksi lapsuudesta. Tällaisten tukipalveluiden toimintaa voidaan laajentaa digitaalisten innovaatioiden avulla. Hankkeen aikana innovaatioita myös pilotoidaan kuudessa sairaalassa eri puolilla Eurooppaa. 

Projektin tarkoitus ei ole kehittää täysin uutta teknologiaa, vaan hyödyntää olemassa olevia välineitä, kuten kameraa, mobiilisovelluksia tai aktiivisuusranneketta. Mahdollista on myös eri teknologioiden yhdistäminen. Riku Klénin mukaan vielä ei ole lyöty lukkoon, millaisia teknologioita hoitojärjestelmä hyödyntäisi. Tällä hetkellä hankkeessa ollaan vielä tiedonkeruuvaiheessa, ja tekninen toteutus on suunnitteilla. Koko partnerijoukon kanssa tavataan ensimmäistä kertaa kasvotusten kesäkuussa. Tällöin on tarkoitus myös sopia tarkemmin pilottijaksojen järjestämisestä sairaaloissa. 

Dementiahoidon kehittäminen yhteistyössä muiden Euroopan maiden kanssa on tärkeää ja hyödyllistä, mutta se tuo hankkeeseen myös omat haasteensa. Klénin mukaan eri mailla on erilaisia käytänteitä dementian hoitoon liittyen. Lisäksi dementiapotilaat ovat keskenään erilaisia ja kaikkien henkilökohtaiset tarpeet tulee huomioida uusien terveysinnovaatioiden kehittämisessä. Tietty hoitoratkaisu voi toimia yhdelle, mutta ei sovi lainkaan toiselle. Potilaskeskeisessä, terveydenhoidon kehittämiseen tähtäävässä hankkeessa partnerikonsortion monipuolinen osaaminen onkin ensiarvoisen tärkeää. 

Koordinaattoriksi lyhyellä varoitusajalla 

Sekä Klénillä että Vähä-Mäkilällä on aiempaa kokemusta EU-hankkeista, mutta koordinaattorin rooli on heille uusi. Mahdollisuus AI4HOPE-hankkeen koordinointiin myös tuli heidän eteensä yllättäen, kun hankkeen päävastaava siirtyi muihin tehtäviin. ”9.1.2024 olen saanut ensimmäisen sähköpostiviestin tähän [hankkeen koordinointiin] liittyen”, Klén naurahtaa. Klén oli alusta asti nimetty hankkeen projektitiimiin Turun yliopistolla, mutta esimerkiksi rahoituksen hakemisvaiheessa hän oli hyvin pienessä roolissa. Klénillä kuitenkin on kokemusta muista EU-rahoitteisista projekteista, minkä takia kysely kiinnostuksesta koordinointiin putosi hänen sähköpostilaatikkoonsa. ”Hanke on mielestäni todella mielenkiintoinen ja aika lähellä sitä mitä itsekin tutkin: erilaisia teknologioita terveydenhoidon kehittämisessä. Siksi lähdin mukaan”, Klén tiivistää. 

Vähä-Mäkilä taas aloitti hankkeessa helmikuun alussa Klénin tukena. Tällöin hankkeen rahoituskausi oli jo ollut käynnissä noin kuukauden. Vähä-Mäkilän mukaan hänen osallistumisensa tuli hieman ”toisesta vinkkelistä”: hänellä ei ole hankkeeseen juuri tieteellistä panosta, vaan itse suuren projektin koordinointi ja kokonaisuuden hallinta kiinnostivat. Vähä-Mäkilä on hankkeessa puhtaasti tutkimuskoordinaattorin roolissa, kun taas Klénillä on myös tiedossa tieteellistä osuutta myöhemmin, kun tutkimusaineistoa on kerätty enemmän. ”Minua motivoi erityisesti nähdä EU-hanke erilaisesta näkökulmasta kuin aiemmin ja päästä koordinoimaan näin merkityksellistä hanketta”, Vähä-Mäkilä tähdentää. 

Mukaan lähteminen ilman varoitusaikaa teki hankkeen ensimmäisistä viikoista kiireisiä ja raskaita. Aikataulua jouduttiin kirimään kunnolla kiinni. Klén ja Vähä-Mäkilä toteavat kuitenkin, että alkukirimisen jälkeen koordinaatio on lähtenyt pyörimään hyvin. ”Keskeistä tällä hetkellä on jatkuva kontakti partnereihin, mikä tapahtuu esimerkiksi säännöllisten etäkokousten kautta”, Klén kertoo. Vähä-Mäkilä lisää, että partnerit ovat lähteneet innokkaasti ja aktiivisesti hankkeeseen mukaan. Se on tällä hetkellä erityisen tärkeää loppuhankkeen sujuvuuden kannalta. 

”Tämä on merkittävä ja tärkeä hanke, jonka aihe koskettaa monia. Se on olennaista saada ihmisille tietoon”, Vähä-Mäkilä toteaa.

Tulevaisuudessa lisää rahoitusta dementiahoidon kehittämiseen? 

Kokemus Euroopan laajuisen hankkeen koordinoinnista on lyhyelläkin kokemuksella ollut kaiken kaikkiaan hyvä. Yhteistyö ja kommunikaatio toimivat niin partnereiden suuntaan kuin myös Klénin ja Vähä-Mäkilän kesken. Vähä-Mäkilä käyttää hankkeen koordinointiin tällä hetkellä noin puolet työajastaan ja Klén jonkin verran vähemmän. Molemmilla on samalla omat tutkimushankkeet käynnissä. EU-hankkeen koordinointi voisi houkutella uudelleen myös tulevaisuudessa. Vähä-Mäkilä sanoo roolin sopivan hänelle hyvin, koska hän on luonnostaan palvelualtis ja pitää laajojen kokonaisuuksien hallinnasta. Myös Klén sanoo olevansa ehdottomasti uudelleen EU-hankkeissa mukana joko koordinaattorina tai partnerina. 

Hanke on pyörinyt vasta muutaman kuukauden ja se jatkuu vuoden 2027 loppuun saakka. Mitä neljässä vuodessa halutaan konkreettisesti saavuttaa? ”Tavoitteena on, että saataisiin ensimmäinen versio tästä hoitojärjestelmästä kehitettyä ja myös pilottitutkimusten kautta tieteellisiä julkaisuja ulos”, Klén tiivistää. Toiveena on kuitenkin, että joillekin hankkeen toimille voitaisiin hakea jatkorahoitusta. Hankkeessa kerättävä aineisto tulee myös olemaan mahdollisimman avoimessa käytössä, jotta sitä voidaan hyödyntää ja jatkokehittää myöhemmin. 

Neljässä vuodessa voi saada aikaan paljonkin, mutta muistisairauden hoidon kokonaisvaltainen uudistaminen vie aikaa. Siksi on tärkeää, että hankkeelle saadaan näkyvyyttä ja sen kautta voidaan inspiroida uusia toimijoita mukaan hakemaan rahoitusta samankaltaisille innovaatioille. Potilaskeskeisyydestä ja elämänlaadun parantamisesta halutaan tehdä dementiahoidon ydin. ”Tämä on merkittävä ja tärkeä hanke, jonka aihe koskettaa monia. Se on olennaista saada ihmisille tietoon”, Vähä-Mäkilä toteaa haastattelun päätteeksi.

---

TIETOA HANKKEESTA 

Hankkeen nimi: Artificial Intelligence Based Health, Optimism, Purpose, and Endurance in Palliative Care for Dementia – AI4HOPE 

Toteutusaika: 1.1.2024– 31.12.2027  

Hankekoordinaattori: Turun yliopisto 

Hankepartnerit: 

• Alzheimer Europe 
• Bitnet Bilisim Hizmetleri Limited Sirketi  
• Dexai – Etica Artificiale  
• European Association for Palliative Care 
• Fundacion Instituto Technologico de Castilla y Leon 
• Fundacion Intras 
• Idener Research & Development Agrupacion de Interes Economico
• Innovation, Information, Intelligence Evolution IKE 
• UAB Teraglobus 
• Universidade do Porto 
• Universitatsklinikum Bonn 
• University College Cork 
• Univerza v Mariboru  
• Univerzitetni klinicni center Maribor 
• University of Leeds 

EU-rahoitusohjelma: Horisontti Eurooppa 

Hankkeen rahoitus: 6 419 025,00 € 

Turun yliopiston rahoitusosuus: 848 700,00 € 

Hankkeen verkkosivut: About | AI4HOPE