EU-hankkeet tutuiksi: Biodiversea – monimuotoisen meriluonnon puolesta

Biodiversea LIFE IP on Suomen suurin yhteistyöponnistus Itämeren suojelemiseksi. Kahdeksan vuotta kestävä hanke sai EU:n LIFE-ohjelmasta lähes 12 miljoonan euron rahoituksen monimuotoisen meriluonnon turvaamiseen ja luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseen.

Itämeri on huolestuttavassa tilassa. Merta ympäröi tiheä asutus ja siihen kohdistuu paljon käyttöpaineita esimerkiksi kalastuksen ja laivaliikenteen muodossa. Ihmisen toiminta vaikuttaa erityisesti Itämeren rannikkovesiin, jotka kärsivät rehevöitymisestä. Jotta Itämeren monimuotoinen luonto voidaan turvata entistä paremmin, on tärkeää tehostaa merialueiden suojelua ja edesauttaa luonnonvarojen kestävää käyttöä. Tähän tarpeeseen pyrkii Suomessa vastaamaan Biodiversea-hanke. EU:n strategisesta LIFE-ohjelmasta rahoitetussa hankkeessa kartoitetaan merialueita niiden luontoarvojen tunnistamiseksi ja selvitetään esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja ihmistoiminnan vaikutuksia eliöstöön. Hanke edistää myös merellisten lajien elinympäristöjen ennallistamista ja monimuotoisuuden säilymistä. 

Hankkeen taustalla punaisena lankana on EU:n biodiversiteettistrategia sekä kansallinen Natura 2000- suojelualueverkoston priorisoitu toimintaohjelma. Biodiversiteettistrategian yhtenä tavoitteena on suojella 30 % Euroopan merien pinta-alasta vuoteen 2030 mennessä. Biodiversea pyrkii selvittämään, miten tämä tavoite voidaan saavuttaa tehokkaalla ja kestävällä tavalla, kun Suomen meripinta-alasta vain noin 12 % kuuluu tällä hetkellä suojelualueverkostoon. Hankkeen tavoitteena on lisätä suojelupinta-alaa erityisesti Ahvenanmaalla, sillä sen merialueista on suojeltu vain noin 3 %. Biodiversea pyrkii sekä tehostamaan olemassa olevaa suojeluverkostoa että kartoittamaan potentiaalisia uusia suojelualueita. 

Itämeren suojelun lisääminen onnistuu vain, jos kaikki merellä toimivat sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin. Biodiversea-hankkeessa onkin mukana laaja konsortio erilaisia toimijoita, jotka pyrkivät yhdistämään tutkimuksen, päätöksenteon ja käytännön toimien tasot Itämeren suojelussa. Hanketta koordinoi Metsähallituksen Luontopalvelut. Varsinaissuomalaisia partnereita hankkeessa ovat Turun ammattikorkeakoulu sekä Åbo Akademin yliopisto. Hankekonsortion partnerit ovat toimineet alalla jo kauan, ja luontaiset kontaktit muodostuivat pitkälti aiemman yhteistyön pohjalta. 

Haastattelimme juttua varten erityisasiantuntija Olli Loisaa Turun ammattikorkeakoulusta, yliopistotutkija Sonja Salovius-Laurénia ja projektitutkija Irma Puttosta Åbo Akademista sekä Metsähallituksen projektipäällikkö Sanni Turusta. 

Kartoitusta maalla ja merellä 

Biodiversea on mittava yhteistyöhanke, joka jakautuu erilaisiin työpaketteihin ja aihekokonaisuuksiin. Sekä Turun ammattikorkeakoulu että Åbo Akademi ovat mukana Ahvenanmaalla tehtävässä merialueen kartoittamistyössä ja uusien suojelualueiden tunnistamisessa. Alueella tarkastellaan esimerkiksi vedenalaisia elinympäristöjä, merilintuja ja kalastoa. Turun ammattikorkeakoulu tekee hankkeessa lisäksi vedenalaiseen meluun liittyvää tutkimusta Saaristomerellä yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Tavoitteena on luoda Saaristomeren melukartta, jossa tunnistetaan alueen meluisimmat ja hiljaisimmat osat. Tutkimus on tärkeää, sillä esimerkiksi vilkkaasta laivaliikenteestä johtuva vedenalainen melu aiheuttaa vakavia haittoja merieliöille. 

Åbo Akademi on hankkeessa mukana testaamassa Itämeren avainlajien, kuten rakkohaurun ja näkinpartaislevien, elinympäristöjen kunnostustoimenpiteitä. Rakkohaurut ja näkinpartaislevät kärsivät suuresti ihmisen toiminnasta, ja Biodiversea-hankkeessa pyritään selvittämään, miten niiden ennallistaminen onnistuisi parhaalla mahdollisella tavalla. Ennallistamispilotteja tehdään hankkeen aikana sekä akvaariossa että luonnossa. Åbo Akademi tarkastelee Ahvenanmaalla myös merialueiden lajiston biodiversiteettiä ja pyrkii kehittämään merialueen tilaa määritteleviä indikaattoreita. 

Biodiversea-hanke hyödyntää valtakunnallisen vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman (Velmu) aineistoja merentutkimuksessa ja suojelualueiden kartoituksessa. Kaikki hankkeen alaiset kartoitukset tehdään Velmu-menetelmillä, ja näin hankkeesta saatua tietoa voidaan syöttää yhteiseen tietokantaan ja käyttää helposti myös tulevaisuudessa Itämeren suojelussa. Salovius-Laurén toteaa Velmun olevan erinomainen ohjelma, sillä lähes kaikki Suomessa meribiologian parissa työskentelevät ovat olleet siinä jollakin tavalla mukana, myös suurin osa Biodiversea-hankkeen partnereista. Laajan ja pitkäaikaisen yhteistyöohjelman tavoitteet menevät yksi yhteen Biodiversean kanssa: jotta voimme suojella meriä paremmin ja edistää niiden kestävää käyttöä, meidän täytyy tietää mitä meristämme löytyy. 

LIFE-rahoitusohjelma 

Biodiversea-hanke sai EU:n LIFE Integrated Project -ohjelmasta lähes 12 miljoonan euron rahoituksen, joka on 60 % hankkeen kokonaisrahoituksesta. Salovius-Laurénin mukaan LIFE-hankkeiden suhteellisen suuri omarahoitusosuus (40 %) voi olla yliopistoille ja muillekin partnereille hankala etappi. Suuren hankkeen suunnitteluun ja rahoituksen hakemiseen kuluu myös runsaasti aikaa: ideoinnin alkamisesta itse hakemuksen jättöön voi mennä vuosia. LIFE-ohjelman hakemuksissa korostuu hankkeen vaikuttavuus, joka täytyy olla projektissa sisäänrakennettuna heti suunnitteluvaiheessa. Hankkeella pitää siis alusta alkaen olla selkeät ja konkreettiset tavoitteet. Loisa kokee tämän tekevän hakemusvaiheesta työlään, mutta toisaalta helpottaa ja selkeyttää hankkeen toteutusvaihetta. Hankehakemuksen valmistelu on tiivistä yhteistyötä koordinaattorin ja partnereiden välillä, joten konsortion yhteistyön toimivuus on myös tärkeää.  

Loisalla, Salovius-Laurénilla ja Puttosella on kaikilla aiempaa kokemusta EU:n rahoittamista hankkeista, niin LIFE-ohjelmasta kuin myös muista rahoitusinstrumenteista. He korostavat hankkeen suunnittelussa taustatiedon ja -osaamisen merkitystä. On tärkeää pystyä muodostamaan jäsennelty käsitys siitä, millaisia asioita alalla on jo tehty ja mille voisi olla tarvetta. Salovius-Laurén ja Puttonen muistuttavat myös resurssien riittävyydestä. Oman rahoitusosuuden varmistaminen hyvissä ajoin on tärkeää. Tarpeellisten resurssien varmistaminen linkittyy myös hankkeen vaikuttavuuteen. ”Kovaan työhön pitää varautua joka vaiheessa ja varata hankehakemukselle aikaa. Jos rahoitus saadaan ja hanketta sitten lähdetään toteuttamaan, se pitää päästä toteuttamaan kunnolla”, tiivistää Loisa. 

Sujuvaa yhteistyötä  

Biodiversea-hankkeen monissa työpaketeissa ollaan tällä hetkellä aineistonkeruu- ja kartoitusvaiheessa. Kerätty aineisto jalostetaan myöhemmin jatkotuotteiksi ja eteenpäin vietäväksi tiedoksi. “Hankkeessa laaditaan esimerkiksi kansallinen kunnostussuunnitelma ja -käsikirja vedenalaisille lajeille ja luontotyypeille. Tätä tietoa tullaan sitten jalkauttamaan paikallisille toimijoille”, kertoo Metsähallituksen Turunen. Kaikki haastateltavat ovat yhtä mieltä siitä, että hanke on edennyt tähän asti hyvin ja alkuperäisistä tavoitteista on pidetty kiinni. Toimivan partnerikonsortion ja osaavan koordinaattorin merkitys korostuu suuressa hankkeessa. Loisan mukaan kaikilla hankkeen partnereilla on samat päämäärät ja rutkasti motivaatiota. Metsähallituksen koordinointia hän kuvailee ammattimaiseksi toiminnaksi. ”Meidän partnerikonsortio on toiminut odotetusti ja kaikki puhaltavat yhteen hiileen. Sellaiset hankkeet toimivat, missä on oikea toimijajoukko mukana”, Loisa toteaa. 

Sekä Loisa, Salovius-Laurén että Puttonen korostavat, että yhteistyö Ahvenanmaan maakuntahallituksen kanssa on hankkeessa erityisen tärkeää. Åbo Akademilla on ollut kenttäasema Ahvenanmaalla ja virallinen yhteistyösopimus maakuntahallituksen kanssa jo 60 vuoden ajan. Yhteistyötä on siis tehty pitkään. Åbo Akademi oli myös koordinaattorina juuri päättyneessä Åland Sea Map -hankkeessa, jossa kartoitettiin Ahvenanmaan rannikkovesiä ja tehtiin suojelualueanalyysia. Biodiversea-hankkeen myötä kartoituksessa siirrytään rannikolta ulkomerelle. 

Loisa, Salovius-Laurén ja Puttonen pitävät tärkeänä strategisen LIFE-hankkeen joustavuutta ja mahdollisuutta tehdä korjausliikkeitä. Alussa sovituista suuremmista kokonaistavoitteista pyritään tietysti pitämään kiinni, mutta niiden sisällä on joustovaraa eikä kaikkia hankkeen toimia ole lukittu vuoteen 2029 saakka. Muutoksia voi tulla myös käytännön sanelemana: uutta tutkimusta tehdään Biodiversean ohella koko ajan ja esiin voi nousta uusia tarpeita. Loisa toteaa, että kahdeksan vuoden päähän ennustaminen on mahdotonta ja pieniä muutoksia on pitkien hankkeiden aikana aina tarpeen tehdä. Jo hankkeen suunnitteluvaiheessa sovitut konkreettiset tavoitteet, jatkuva raportointi ja projektin edistymisen seuranta pitävät suunnan kuitenkin selkeänä kaikille partnereille. 

Työ jatkuu Itämerellä 

Itämeren suojelu ei ole yksinkertaista eikä työ tule yhden hankkeen myötä valmiiksi. Biodiversea onkin osa pidempää jatkumoa, ja toimia on tarkoitus jatkaa Ahvenanmaalla ja laajemmin Suomessa myös hankkeen loppumisen jälkeen. Loisa korostaa, että hankkeen tarkoitus ei ole toimia erillään muusta tutkimuksesta, vaan toiminnan jatkumiseen pyritään löytämään ja liittämään uusia rahoituksia koko ajan. Salovius-Laurén mainitsee myös, että vaikka Biodiversea on laaja ja erittäin tärkeä hanke, se on kuitenkin yksi muiden Itämeren suojelua edistävien hankkeiden joukossa. Hän uskoo, että joillekin Biodiversean toimille tullaan myöhemmin hakemaan jatkoa ja uutta rahoitusta.  

Biodiversean tavoitteista ja toimenpiteistä on viestitty hankkeen aikana aktiivisesti monissa kanavissa. Myös hankkeen jälkeen on tärkeää, että tulokset saadaan hyötykäyttöön esimerkiksi päätöksentekijöille. Niitä voidaan hyödyntää myös opetuksessa. Korkeakouluille on tärkeää saada opiskelijoita mukaan hankkeisiin ja esimerkiksi kirjoittamaan opinnäytetyönsä aiheesta. Salovius-Laurénin mukaan opiskelijoiden osallistaminen on ’win-win tilanne’: sekä opiskelijat, yliopisto että hanke voittavat.  

Yksi Biodiversean pitkän tähtäimen tavoitteista on valtavirtaistaa meriluonnon monimuotoisuuden huomioiminen kaikessa toiminnassa merellä. Tätä varten ympäristöministeriö on koonnut hankkeen yhteydessä Meriverkko-verkostoa. Turunen kutsuu kaikki kiinnostuneet mukaan avoimen meriverkon toimintaan kuulemaan ajankohtaista tietoa meriluonnosta sekä edistämään toimialarajat ylittävää yhteistyötä. Irma Puttosen mukaan luonto pitäisi kuitenkin huomioida yhteiskunnassa myös laajemmin ja kaikki toiminta saada kestävämpään suuntaan. ”Me aina unohdamme luonnon ja haluamme, että elämä on vain mukavaa. On ihan valtava haaste muuttaa ihmisten elämää ja käyttäytymistä kestävämmäksi”, hän lisää. Aktiivisen työn tätä tavoitetta kohti on kuitenkin jatkuttava. Itämeri ja luonto eivät odota.