EU-hankkeet tutuiksi: Biokaasusta lisää liiketoimintaa Varsinais-Suomeen 

Yrityssalon ja Lounais-Suomen Jätehuollon EAKR-rahoitteisessa Biokaasusta liiketoimintaa -hankkeessa kehitetään biokaasuliiketoimintaa ja biotalouden ekosysteemiä. Hankkeella pyritään tukemaan kiertotalousliiketoiminnan kasvua, tehostamaan jätehuoltoa ja parantamaan ravinnekiertoa. Tulevaisuuden tavoitteena on maatalouden sivuvirtoja hyödyntävä biokaasulaitos, joka olisi hyvä uutinen myös Saaristomerelle.  

Vuonna 2023 päättyneessä Yrityssalon Lounapuisto kiertotalouspuisto -hankkeessa luotiin visio siitä, miltä Salossa sijaitseva kiertotalouspuisto voisi näyttää vuonna 2035. Yksi tuolloin tunnistetuista vaihtoehdoista oli biokaasun tuotanto. Ajatus tuntui hanketoimijoista lupaavalta, joten vuonna 2024 käynnistyi Yrityssalon ja Lounais-Suomen jätehuollon EU-rahoitteinen yhteishanke asian edistämiseksi.  

Tulevaisuuden tavoitteena biokaasulaitos 

Vaikka Biokaasusta liiketoimintaa -hanke keskittyy puhtaasti kehittämiseen, tulevaisuuden toiveena on biokaasulaitosinvestointi. Nykyisessä hankkeessa selvitetään sen edellytyksiä ja tehdään pohjatyötä. 

“Ei ole tavatonta, että hankkeissa työstettävä asia realisoituu hankkeen päättymisen jälkeen. Yleensäkin tämänkaltaisissa hankkeissa esiselvitetään asioita, joita jotkut tahot lähtevät mahdollisesti toteuttamaan. Tällä hankkeella laitetaan siemen itämään ja pyörät pyörimään”, toteaa projektipäällikkö Jussi Somerpalo. 

Mahdollisen biokaasulaitoksen sijaintia ei ole lukkoon lyöty, mutta lähtökohtaisesti sopivaksi paikaksi on tunnistettu Salon Lounapuiston alue. Lounapuisto tarjoaa valmiin alustan kiertotalouden toiminnoille, ja Salo olisi muutenkin biokaasulaitokselle otollinen sijainti. Salo on yksi Suomen suurimmista maatalouskaupungeista, joten biokaasulaitoksessa voitaisiin kätevästi hyödyntää alueelta saatavia erilaisia biomassoja kuten lantaa ja nurmea. Biokaasulaitoksessa syntyvä ravinnepitoinen mädätysjäännös voitaisiin myös palauttaa takaisin pelloille lannoitteeksi. 

Biokaasulaitos voisi parantaa Saaristomeren tilaa 

Hankkeen tavoitteet ja toimintapaketit on jaettu neljään eri kokonaisuuteen. Hankkeella halutaan vahvistaa alueen yritysten kilpailukykyä ja synnyttää uusia kiertotalouden ratkaisuja sekä kehittää verkosto ja toimintamalli, joka mahdollistaa teollisen mittakaavan biokaasulaitoksen.  

Lisäksi tavoitteena on tehostaa jätehuoltoa ja ravinnekiertoa.  Itämeren suojelukomissio (HELCOM) on listannut Saaristomeren hajakuormituksen Itämeren suurkuormittajaksi, eli niin sanotuksi hot spotiksi.  

“Salossa on kolme Saaristomereen laskevaa jokea. Tavoite olisi tätäkin kautta vähentää ravinnekuormia”, kertoo Somerpalo. 

Toteutuessaan biokaasulaitos parantaisi Varsinais-Suomen ja koko maan energia- ja lannoiteomavaraisuutta. Ukrainan sodan myötä lannoitteiden saatavuuteen ja hintaan on alkanut vaikuttaa myös geopolitiikka, sillä lannoitteiden valmistukseen käytetään tyypillisesti maakaasua. Tuotettua biokaasua voitaisiin puhdistettuna hyödyntää esimerkiksi liikenteen polttoaineena, teollisen prosessin raaka-aineena sekä sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena. 

Haasteena kaupallinen kannattavuus 

Hankkeessa yhdeksi haasteeksi on tunnistettu sellaisen mallin löytäminen, joka hyödyttäisi sekä raaka-aineen toimittajia että biokaasulaitosta. Tämän vuoksi maataloustuottajien kanssa käydään aktiivista vuoropuhelua siitä, millaisia ajatuksia heillä on biokaasulaitokseen liittyen ja millä ehdoilla he olisivat valmiita toimittamaan syötteitä.  

Toinen haaste liittyy muiden, ympärivuotisten syötteiden löytämiseen. Vaikka Salossa on paljon maataloutta, ei kaupungissa ole teollisen mittakaavan elintarvikejalostusta, josta syntyisi sivuvirtoja säännöllisesti ympäri vuoden. 

”Olemme kyllä tunnistaneet määrät ja massat, mutta ei ole olemassa toimivaa kaupallista mallia, esimerkiksi lanta- tai nurmimarkkinaa. Haaste on myös löytää kriittinen määrä muita biokaasulaitoksen tarvitsemia syötteitä”, kertoo Somerpalo. 

Yhteistyötä on tehty myös muiden hankkeiden ja korkeakoulujen kanssa. Esimerkiksi Turun AMK:n Capstone-innovaatioprojektissa opiskelijat ideoivat, miten kuntalaiset saataisiin tehostamaan jätteiden lajittelua, mikä lisäisi erilliskerätyn biojätteen ja samalla biokaasun valmistukseen sopivan syötteen määrää. Yhteistyötä tehdään myös Turun yliopiston kanssa Lounapuiston biokaasu- ja kiertotalousekosysteemien kehittämisessä. 

Hankkeen viimeisen toimintavuoden, vuoden 2026, aikana tarkoitus on jatkaa tapaamisia yritysten kanssa. Tehtävälistalla on myös konseptointi ja liiketoimintamallin kehittäminen.