EU-hankkeet tutuiksi: Biopir Oy tähtäsi liikennekelpoisen metaanin tuotantoon
Biopir Oy hyödynsi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitusta biokaasulaitosinvestointiin ja markkinoiden löytämiseen liikenteen polttoaineena käytettävälle metaanille.
Biopir Oy on vuonna 2019 perustettu yritys, joka perustettiin käsittelemään Vehmaalla sijaitsevan Pirteä Porsas Oy:n lietelantaa biokaasulaitoksessa. Biopir Oy:n omistajat ovat Jari Kaskinen, Matti Isolauri ja Jyrki Heilä. Heidän yhteisomistuksessaan oleva Pirteä Porsas Oy tuottaa ensiluokkaisen lannan lisäksi noin 50 000 porsasta vuodessa, mikä vastaa noin kolmea prosenttia koko Suomen porsaiden tuotannosta.
Biopir Oy haki rahoitusta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta biokaasulaitosinvestointiin. Investoinnin avulla pyrittiin löytämään markkinat puhdistetulle ja paineistetulle metaanikaasulle, jota voitaisiin käyttää liikenteen polttoaineena. Hankkeen kokonaisbudjetti oli noin kaksi miljoonaa euroa ja EU-rahoituksen osuus oli noin 900 000€.
Tähtäimessä Saaristomeren tilan parantaminen
Saaristomeren tilan parantaminen toimi Biopirin omistajille hankkeen selvänä ajurina. Tavoitteena on saada fosforia siirrettyä heidän tuotannostaan niin kutsutun Itämeren hot spot -alueen eli isoimpien ravinnevaluma-alueiden ulkopuolelle. Vuonna 2023 voimaan tullut fosforiasetus mahdollistaa lannasta peräisin olevan fosforin levittämisen korkean tai arveluttavan korkean fosforitason pelloille (max. 5 kg vuodessa). ”Asetuksen myötä olemme pystyneet levittämään pieniä määriä fosforia pelloille, joiden fosforitaso on alkujaan korkea”, Heilä selittää. Uusi fosforiasetus mahdollistaa lietteen hyödyntämisen myös korkean fosforitason lähipelloilla, jolloin ei ole tarpeen kuljettaa pääasiassa vettä sisältävää lietettä kauas laitoksesta. Asetusmuutos mahdollisti Biopirin biokaasuhankeen järkevyyden.
Biokaasun tuotanto on sinänsä hyvin suoraviivainen prosessi, jossa lantaa ja muita orgaanisia jakeita muunnetaan biologisen menetelmän avulla metaanikaasuksi. Biopirin tapauksessa maatilan ja biokaasulaitoksen yhdistelmä prosessoi sikalasta syntyvää lantaa ja muuttaa sen biologisesti metaaniksi ja mädätteeksi. Metaania voidaan käyttää liikennepolttoaineena tai lämmön ja sähkön tuotantoon.
Biopirin tuottama metaani hyödynnetään tilan omassa CHP-voimalassa (Combined Heat and Power) sähköksi ja lämmöksi. Kyseisellä CHP-voimalalla sähköä pystytään tuottamaan noin 120 kW ja lämpöä noin 130 kW. Ympäristön maatilalla syntyy sian lietettä vuodessa noin 40 000 m3 ja tällä hetkellä siitä noin 20 000 m3 ajetaan biokaasuprosessin läpi. Ympäristölupa sallisi merkittävästi isomman prosessointimäärän, 35 000 m3 lantaa vuodessa. Tämä määrä haettiin silmällä pitäen liikennekäyttöisen biometaanin tuotantoa, joka ei kuitenkaan toteutunut muuttuneen markkinatilanteen takia. Nykyisellään Biopirin biokaasuprosessissa ajetaan juuri sen verran lantaa läpi, joka riittää sikalan oman energiatarpeen tyydyttämiseen.
Naapureilta ei ole kuullut mitään huonoa palautetta biokaasulaitoksen toiminnasta. Jyrki toteaa, että biokaasuprosessi helpottaa lannan hajukuormaa oleellisesti, koska prosessi hajottaa yli 90 % hajua aiheuttavista yhdisteistä.
Haasteena arvaamaton politiikka
Hanke ei kuitenkaan toteutunut täysimääräisenä, koska kaasun myyntineuvotteluissa ajauduttiin umpikujaan, eikä toiminta olisi ollut taloudellisesti järkevällä pohjalla. ”Taustalla oli se, että ensin Ruotsi veti polttoaineen jakeluvelvoitteen alas. Ja myöhemmin Suomi teki saman tempun”, Jyrki Heilä toteaa lakonisesti. “Tämä nykyisen hallituksen politiikka jakeluvelvoitteen alentamisesta oli karvasta kalkkia biopolttoaineiden markkinoille. Se vei pohjan hankkeen toteuttamiselle suunnitellusti. Jos ajattelen uusiutuvan energian tuotantoa, on se sitten biokaasua tai uusiutuvaa dieseliä, niin kyllähän se niille toimijoille oli ihan vihoviimeinen ratkaisu, että se näin kävi”, Heilä summaa jakeluvelvoitteen laskusta Suomessa.
Lopulta hankkeesta toteutui vain pieni osa, jossa toteutettiin biokaasun puhdistus ja paineistus. Biopir Oy on laittanut vireille muutoshakemuksen osittain toteutumatta jääneen hankkeen takia. Biokaasun tuotantohanke on teknisesti kuitenkin viety siihen pisteeseen, että siitä on mahdollista jatkaa laitoksen kehittämistä liikennepolttoaineen valmistukseen asti.
Suoraviivainen hakuprosessi ja hyvä rahoitusmalli yrityksen kehittämiseen
Jyrki Heilä kertoo, että itse hankehakemusprosessi sujui ilman ongelmia. ”Se on ihan normi hakemusprosessi, eikä siinä ole mitään ihmeellistä”, Jyrki muistelee. ”Näitä hakemuksia on tehty jo jonkun moinen määrä.” Heilä on hakenut yrityksiensä projekteihin sekä yhteisprojekteihin useita avustuksia. Niin kuin muissakin hankkeissa, käytti hän tässäkin ulkopuolista konsulttia hakemuksen tekemiseen.
Biokaasun jalostushankkeen toteutuksessa ei ollut muita yhteistyötahoja, pois lukien teknologian ja komponenttien toimittavat tahot. Aikaisemmissa Heilän ja hänen yhteistyökumppaniensa hankkeissa on ollut mukana eri tutkimustahoja ja esimerkiksi Vakka-Suomen seutukunnan kehittämisorganisaatio Ukipolis. Yhteistyö eri tahojen kanssa on sujunut hienosti, ja ihmiset ovat tulleet tutuksi reilun kahdenkymmenen vuoden aikana. Yhdistävänä tekijänä hankkeissa on ollut se, että Heilä on ollut oman alansa pioneeri ja ajanut biokaasualalle uusia menetelmiä ja rahoitusmalleja. Heilällä on myös kokemusta useista EU-rahoitteisista hankkeista.
Hanke itsessään eteni melko suoraviivaisesti. Yleisesti kuormitusta hankkeissa on tuottanut maksatukseen liittyvä raportointi, joka oli ajoittain turhauttavaa. ”Se on ihan järkyttävä työmäärä. Jokaisen laskun ja kuitin erikseen kopioiminen ja skannaaminen sähköiseen järjestelmään on valtava urakka”, Heilä toteaa. Tämän hankkeen tiimoilta ei tarvinnut tuottaa loppuraporttia. Omistajakolmikon yritysten muissa hankkeissa loppuraportoinnin on hoitanut koordinoiva taho, ja omistajilla on ollut hankkeessa vastuulla käytännön toteutus. Useassa hankkeessa Heilä on ollut liikkeellepaneva voima, ja kun yhteistyökumppanit ovat löytyneet, vetovastuu on siirretty eteenpäin.
Heilän mielestä hankeen hakuprosessi oli niin kevyt, että hän suosittelee muillekin viljelijäkollegoille EU-rahoituksen hakemista omiin hankkeisiin. Hän pitää myös rahoitusmallia melko hyvänä yrityksen kehittämisen näkökulmasta. Toisaalta useiden isojen ja pitkien kehityshankkeiden takia Heilällä ei ole nyt uusia hankkeita näköpiirissä. ”Pitää hetken aikaa vetää henkeä ja miettiä mitä seuraavaksi tehdään”, Heilä pohtii lopuksi.
Hankkeen nimi: Biometaanin tuotanto
Rahoitusohjelma: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 (siirtymäkausi 2021-2022)
Hanketta tuettu: 900 000 euroa
Hankkeen kesto: 15.10.2022-20.12.2024