EU-hankkeet tutuiksi: BUILD – Innovatiiviset hankinnat vastauksena aikamme haasteisiin?

BUILD on kaksivuotinen Horisontti Eurooppa -rahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on kasvattaa julkisten hankintojen innovatiivisuutta ja jakaa opittua osaamista laajemmin.

Innovatiivinen hankinta on laaja käsite, jolla viitataan uudenlaiseen ajatteluun julkisten hankintojen toteuttamisessa. BUILD-hanke (Building Capacities in Innovation Procurement for Cities) pyrkii kasvattamaan julkisiin hankintoihin liittyvää osaamista hankepartnerikaupungeissa sekä levittämään tietoa laajemmin paikallisella, kansallisella sekä kansainvälisellä tasolla.

Haastattelimme tähän EU-hankkeet tutuksi -sarjan osaan Turun kaupungin hankintajohtaja Susanna Sarvanto-Hohtaria, projektikoordinaattori Hedy Meinanderia sekä Valonian toimialapäällikköä Riikka Leskistä. Hankkeen päätoteuttajana toimii PEDAL Consulting Slovakiasta ja Turun kaupungin ja Valonian lisäksi hankkeessa ovat mukana Civitta Eesti sekä Rotterdamin ja Tarton kaupungit. Alunperin hankekonsortio löytyi Eurooppa-toimiston verkostojen kautta.

Mitä ovat innovatiiviset hankinnat?

”Innovatiivinen hankinta ei ole vain hankinta, vaan ikään kuin haastavien tavoitteiden saavuttamista ja ratkaisuja kysymyksiin, jotka eivät tavanomaisilla tutuilla keinoilla ratkea”, kiteyttää Valonian Riikka Leskinen.

Innovatiivisella hankinnalla tarkoitetaan usein innovatiivista hankintaprosessia julkisissa hankinnoissa, jossa hyödynnetään innovatiivisia toimintatapoja tai innovatiivista prosessia. Termillä voidaan kuitenkin viitata myös innovatiiviseen hankinnan kohteeseen. Euroopan komission ohjeistuksessa on omaksuttu laaja määritelmä käsitteelle, jossa kumpikin edellä mainittu määritelmä lasketaan innovatiiviseksi hankinnaksi.

Euroopan tasolla innovatiivisuus julkisissa hankinnoissa nähdään keinona vastata haasteisiin, joita muun muassa vihreä ja digitaalinen siirtymä ovat luoneet. Suomen tasolla, työ- ja elinkeinoministeriön määritelmässä innovaatiopolitiikan tavoitteena nähdään tuottavuuden kasvu ja yhteiskunnan uudistaminen sekä hyvinvoinnin luominen. Keinoiksi tunnistetaan globaalien haasteiden vaatima yhteistyö ja sen luomat mahdollisuudet.

”Innovatiivinen hankinta ei ole vain hankinta, vaan ikään kuin haastavien tavoitteiden saavuttamista ja ratkaisuja kysymyksiin, jotka eivät tavanomaisilla tutuilla keinoilla ratkea”, kiteyttää Valonian Riikka Leskinen. Aluksi voidaan pahimmillaan olla tilanteessa, jossa ei tunnisteta todellista ongelmaa. Yksittäiselle toimijalle tärkeintä on tarpeen määrittely ja hankinnan tunnistaminen.

Mielenkiintoista hankkeessa on Leskisen mukaan ollut se, mitä eri kaupungit kokevat innovatiivisina hankintoina ja miten he mallintavat niitä. BUILD-hankkeen osaamisen kasvattamisessa pyritään luomaan näistä yksittäisistä havainnoista laajempia kehityskulkuja, jotka lisäävät ymmärrystä innovatiivisista hankinnoista.

Esimerkkejä innovatiivisista hankinnoista voisivat olla esimerkiksi vihreät digihankinnat, ekologisesti ja sosiaalisesti vastuulliset elintarvikehankinnat, kemikaaliviisaat hankinnat tai kiertotaloutta edistävät kalustehankinnat, listaa Meinander.

Miten BUILD-hanke pyrkii kehittämään innovatiivisuutta hankinnoissa?

Hanke käynnistyi vuonna 2022 ja sen ensimmäinen tehtävä oli työpajojen avulla määritellä innovatiivisiin hankintoihin liittyviä haasteita ja mahdollisia ratkaisuja näihin. Tärkeitä sidosryhmiä ovat hankintayksiköiden lisäksi yritykset. Molempia ryhmiä kuultiin hankkeen järjestämissä työpajoissa.

Julkisten hankintayksiköiden näkökulmasta suurin haaste on innovatiivisten hankintojen tunnistaminen. Hanke pyrkiikin nimenomaan vastaamaan tähän osaamisen kasvattamiseen liittyvään haasteeseen, toteaa Sarvanto-Hohtari. Lisäksi olisi tärkeää laajentaa innovatiivista osaamista organisaatiossa niin, ettei hankintayksikkö ole ainoa toimija, jonka vastuulla innovatiivisuuden toteuttaminen on.

Yritysten näkökulmasta suurimpana haasteena on Meinanderin mukaan se, että julkiset hankintaprosessit ovat jäykkiä. Niihin kaivataan joustavuutta, aitoja markkinavuoropuheluja sekä sitä, että yrityksillä olisi enemmän aikaa tarjousten jättämiseen, ideointiin ja kehitykseen. Hankintayksiköt pitivät tärkeänä myös sitä, että hankintaa voidaan kehittää sopimuskaudella yrityksen kanssa, sillä innovatiivinen hanke vaatii usein kehittämistyötä ja joustavuutta.

Hankepartnereilla on osaamista kasvattavaa toimintaa, jota laajennetaan ja pyritään skaalaamaan myös muihin toimijoihin sekä kansainvälisesti. Esimerkiksi hankekaupungit Turku, Tarto ja Rotterdam jakavat keskenään hyviä kokemuksia ja oppivat toisiltaan muun muassa henkilöstövaihtojen kautta. Hankkeessa tuotetaan vertaisoppimistyökaluja, koulutusta ja materiaaleja oppimisen tueksi.

Hyvien esimerkkien mallintaminen ja monistaminen maailmalle

”Huomionarvoista on se, että innovaatio ei ole itseisarvo”, muistuttaa Leskinen ja toteaa, että tavoitteena on aina paras mahdollinen lopputulos. Tämän lopputuloksen löytämiseen innovatiivisuus voi kuitenkin toimia keinona.

Valonia, Varsinais-Suomen kuntien yhteinen kestävyysasiantuntija, toimii hankkeessa kahden konsulttiyrityksen kanssa yksittäisten havaintojen monistajana ja levittää oppeja laajempaan käyttöön esimerkiksi Euroopan tasolla.

Lisäksi Valonia tuo mukaan verkostoja ja alustoja, joissa tietoisuuden kasvattaminen pystytään toteuttamaan laajemmalla skaalalla. Esimerkkinä näistä toimii KEINO-osaamiskeskus (Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus), joka toimi osana Suomen hallitusohjelman toteutusta vuosina 2019–2024.

Sarvanto-Hohtari korostaa, miten tärkeä näiden verkostojen rooli on kunnilta saadun materiaalin jalostamisessa. Näin tietoa saadaan kerättyä laajasti ja verkostomaisesti monien toimijoiden tarpeisiin.

Puhe innovatiivisuudesta tulisi ulottaa laajalle, ja hankkeessa tavoitellaankin innovatiivisen ilmapiirin ja mielialan laajentamista yli yksittäisen hankintatoimijan. Tavoitteena on siis innovatiivisen ajattelun arkipäiväistyminen. Sarvanto-Hohtari kokee, että konkreettinen muutos on jo nähtävissä ainakin Turun kaupungin hankinnoissa. Hanke on auttanut jo resurssointinsa näkökulmasta luomaan enemmän tilaa innovatiiviselle ajattelulle.

”Huomionarvoista on se, että innovaatio ei ole itseisarvo”, muistuttaa Leskinen ja toteaa, että tavoitteena on aina paras mahdollinen lopputulos. Tämän lopputuloksen löytämiseen innovatiivisuus voi kuitenkin toimia keinona.

Meinanderin ja Sarvanto-Hohtarin toiveena on, että innovatiivinen ajattelu auttaa ratkaisemaan tulevaisuuden suuria haasteita, jotka liittyvät esimerkiksi taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen. Näitä toteutetaan kaupungeissa strategisilla tavoitteilla, jotka esimerkiksi Turulla sisältävät kunnianhimoisen hiilineutraalisuustavoitteen vuoteen 2029 mennessä. Näiden vaikeiden kysymysten ratkaisemiseen innovatiivisuus ajattelussa sekä hankinnoissa voi olla ainakin osa ratkaisua.

Lisää tietoa