EU-hankkeet tutuiksi: CIRCWASTE-hanke ohjaa Suomea kohti kiertotaloutta

”CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta” on seitsenvuotinen LIFE-ohjelman alainen hanke, jonka tavoitteena on toteuttaa valtakunnallista jätesuunnitelmaa sekä luotsata Suomea kohti kiertotaloutta. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) koordinoimassa laajassa hankkeessa ovat mukana Varsinais-Suomen liitto (Valonia) ja Turun ammattikorkeakoulu.

CIRCWASTE- hanke käynnistyi vuonna 2016 ja se jatkuu aina vuoteen 2023 asti. Hankkeessa on mukana toimijoita niin Varsinais-Suomesta, Satakunnasta, Keski-Suomesta, Etelä-Karjalasta kuin Pohjois-Karjalasta. Kuulimme hankkeesta lisää koordinaattori Tuuli Myllymaalta SYKE:sta, toimialapäällikkö Riikka Leskiseltä ja projektiasiantuntija Anni Lahtelalta Valoniasta sekä projektipäällikkö Pekka Alholta Turun ammattikorkeakoulusta.

Valtakunnallisen jätesuunnitelman toteuttamisen hitaus hankkeen alullepanijana

”Hankesuunnitelmaa lähdettiin toteuttamaan, koska oli tunnistettu selkeä tarve valtakunnallisen jätesuunnitelman (VALTSU) toteuttamisen tuelle”, kertoo hankkeen koordinaattori Tuuli Myllymaa SYKE:sta. VALTSU on strateginen ohjelma, jonka toteuttamiseen on Myllymaan mukaan ollut vuosien mittaan vaikea saada rahoitusta. ”Toimeenpanon todettiin kaipaavan juuri ison hankkeen kaltaista tukiorganisaatiota”, Myllymaa kertoo.

Toteuttajat haettiin suunnitteluvaiheen alussa julkisen haun avulla; yhteistyöverkostoissa ja www-sivuilla julkaistiin pyyntö hakea mukaan hankkeeseen ydinalueeksi tai pilottihankkeeksi. ”Saaduista hakemuksista valittiin mukaan ne, jotka vahvimmin toteuttivat valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteita ja alueista ne, joilla oli eniten näkemystä hankkeen toteuttamiseen alueellaan”, kertoo Tuuli Myllymaa.

Alueelliset työryhmät ja osahankkeet hankkeen keskiössä

Alueiden keskeisistä sidosryhmistä koostuvat työryhmät toteuttavat jätesuunnitelmaa ja laativat kullekin alueelle oman alueellisen tiekartan. Tiekartoissa määritellään tavoitteet ja toimenpiteet, joilla lisätään resurssitehokkuutta, hyödynnetään sivuvirtoja ja vähennetään syntyvän jätteen määrää. ”Työryhmien tärkeimpänä tehtävänä on katalysoida alueelle konkreettista toimintaa, synnyttää uusia T&K-hankkeita ja aloitteita. Tavoitteena on myös kannustaa paikallisia yrityksiä, kuntia ja kansalaisia luomaan uusia ympäristöystävällisiä toimintatapoja, jotka samalla lisäävät alueellista hyvinvointia”, Myllymaa toteaa.

CIRCWASTE-hanke koostuu 19:sta itsenäisesti toteutetusta osahankkeesta, joissa tarkastellaan niin yhdyskuntajätettä, teollisuusjätettä ja teollisuuden sivutuotteita, rakennusjätettä, maa-ainesta sekä ruokajärjestelmää. Osahankkeiden tulokset tulevat keskittymään muun muassa kierrätyspuistojen ja uusien kierrätystoimintojen kehittämiseen, muovijakeiden uudelleenhyödyntämiseen, ylijäämäruoan jakelun kehittämiseen, biokaasun tuotantoon, älykkäisiin hallintajärjestelmiin ja teollisten symbioosien luomiseen.

Varsinais-Suomi hankkeessa vahvasti mukana

CIRCWASTE-hankkeessa kiertotalouden edistämistä mallinnetaan maakuntatasolla. ”Varsinais-Suomen liitto ja Valonia keskittyvät siihen, mitä kiertotalous maakunnassa tarkoittaa ja mitkä toimenpiteet ovat maakunnan kannalta tärkeitä ja tarpeellisia. Näkökulma on laaja-alainen”, toimialapäällikkö Riikka Leskinen kertoo. Maakunnalle oli valmisteltu omaa kiertotalouden tiekarttaa jo ennen CIRCWASTE-projektin alkamista, joten sen oma lähtötilanne on otettu huomioon ja vältetty näin päällekkäistä työtä.

Hankkeen olennaisena hyötynä Varsinais-Suomelle on Leskisen mukaan ollut monien kiertotaloushankkeiden yhteen kokoaminen. Varsinais-Suomessa kiertotalouden edistäjiä on paljon. Varsinais-Suomen liiton ja Valonian rooli on toimia alueellisena koordinaattorina. ”Tehtävämme on olla kartalla siitä, mitä alueella tapahtuu ja pitää osahankkeiden tekijät tietoisina toistensa tekemisistä”, Leskinen kertoo. ”Toivomme, että CIRCWASTE-hankkeen päättyessä olemme saavuttaneet yhä vahvempaa konkreettista edistystä kiertotaloudessa”, Leskinen toteaa.

Esimerkkinä Turussa meneillään olevasta osahankkeesta voidaan nostaa esiin Kiertomaa Oy:n toteuttama Saramäen maa-ainespuiston kehittäminen. Varsinais-Suomen osahankkeissa on myös vahva painotus ruokateemoihin, kuten ruoantuotannon sivuvirtoihin ja ruokahävikin vähentämiseen.

Hankkeen hyötynä on myös se, että sen kautta Varsinais-Suomen liitto voi edistää kiertotaloutta laajasti ja vaikuttaa kansalliseen keskusteluun. Kiertotalouteen liittyvien haasteiden ja erityistarpeiden tunnistamisen ohella hyödyllistä on ollut myös mahdollisuus viestiä asiasta eri kohderyhmille, kuten kuntalaisille, kuntapäättäjille ja opetussektorille.

Projektiasiantuntija Anni Lahtela Valoniasta katsoo, että LIFE-rahoituksen avulla onkin voitu tehdä paljon tiedonvälitykseen ja viestintään liittyvää työtä, johon olisi muuten vaikeaa saada rahoitusta. Rahoitus mahdollistaa myös muun ruohonjuuritason työn. ”Esimerkiksi syksyllä 2018 käynnistettiin rahoituksen turvin korkeakouluyhteistyö, jonka puitteissa saadaan korkeakouluopiskelijoita laatimaan kuntasektorille kiertotalouteen liittyviä selvityksiä ja kartoituksia”, Lahtela kertoo.

Lisäksi Valonia voi tukea hanketoimijoita hankkeidensa ideoinnissa ja kehittämisessä. Tämä työ poikii myös muille toimijoille kehittämisideoita, joita voidaan työstää hyvin konkreettisella tasolla. ”Olemme esimerkiksi tehneet yhteistyötä Sitran kanssa ideoiden jalostamiseksi muita hankehakuja varten”, Leskinen kertoo. CIRCWASTE-hankkeen tiimoilta onkin jo nyt virinnyt uusia hankkeita: toinen LIFE IP -hanke eli ilmastoteemainen CANEMURE sai rahoituspäätöksen viime vuonna.

Turun AMK mukana biokaasun tuotannon kehittämisessä

Turun ammattikorkeakoulussa on puolestaan meneillään osahanke tilakoon biokaasulaitosten edistämiseksi. Se on järjestänyt koulutustilaisuuksia sekä Varsinais-Suomessa että Satakunnassa ja ollut yhteyksissä yrittäjiin ja biokaasun potentiaalisiin tuottajiin. ”Olemme muun muassa antaneet suunnitteluapua sekä toteuttaneet biokaasuntuottokokeita Uudenkaupungin lähettyvillä, Kalannissa, valmistuvassa olevalle biokaasulaitokselle”, projektipäällikkö Pekka Alho kertoo. Lisäksi parhaillaan käydään keskusteluja biokaasuinfrastruktuurin rakentamisesta Loimaan seudulle.

Alhon mukaan Varsinais-Suomessa on kiinnostusta biokaasun tuottamiseen, mutta se vaatii suuria investointeja, mikä hidastaa prosessia. Hän katsoo, että kyse on myös eräänlaisesta ”muna-kana-ongelmasta”: kun käyttäjiä ei ole, ei myöskään ole tuottajia. Muun muassa biokaasun liikennekäyttöä aktiivisesti visioiva ammattikorkeakoulu aikoo myös jatkossa hakea EU-rahoitusta biokaasun ja muun uusiutuvan energian kehittämiseen, etenkin jos CIRCWASTE-hankkeen puitteissa saadaan liikkeelle hyviä esimerkkejä.

LIFE IP -hakuprosessista

Suomen ympäristökeskukselle LIFE-rahoitusinstrumentti oli jo entuudestaan tuttu, vaikka LIFE IP -hankkeita se ei ollutkaan aiemmin koordinoinut. Ministeriö myönsi ensimmäisellä hakukerralla valmistelurahaa, mikä helpotti hakemuksen laatimista. Valmistelussa ei käytetty ulkopuolisia konsultteja, mutta oman organisaation kokeneiden EU-valmistelijoiden osaamista hyödynnettiin mahdollisimman tehokkaasti.

”LIFE IP -hankkeiden laajuus ja suuri yhteistyökumppaneiden määrä tarkoittavat hakuvaiheessa valtavia määriä erilaisia lomakkeita ja niiden erivaiheisten versioiden käsittelyä. Tähän on varattava riittävästi aikaa”, Myllymaa huomauttaa. Vastaavaa hanketta suunnitteleville Myllymaa antaakin neuvon tavata koko konsortion kesken useampaan kertaan ennen hakemuksen jättämistä ja käymään konkreettisesti läpi sisällön pääkohdat ja suunnitelman lomakkeet sekä niiden täyttöohjeet. Aikaa lomakkeiden päivittämiseen ja muutosten suunnitelmaan viemiseen jää tiiviissä ja intensiivisessä prosessissa vain vähän, joten suunnitelman työstämiseen reilusti käytetty aika kannattaa. LIFE IP -hankkeen suunnitelmapohjaa pidettiin työläänä, vaikka toisaalta esimerkiksi sen sisältämät julkaisu- ja välituloslistaus ja aikataululistaus ovat osoittautuneet toteutuksen edetessä hyödyllisiksi. Myös rahoitusehdot ja maksatusaikataulu kannattaa Myllymaan mukaan tuoda selkeästi esille.