EU-hankkeet tutuiksi: Energiapositiivisuus testissä Turun ylioppilaskylässä 

Turussa on jo muutaman vuoden ajan toteutettu RESPONSE-nimistä hanketta, joka on yksi Varsinais-Suomen suurimmista parhaillaan käynnissä olevista EU-hankkeista. Sen näkyvimmät vaikutukset on voinut havaita Turun ylioppilaskylässä, jonne on rakennettu energiapositiivista korttelia. Hankkeessa pyritään löytämään ratkaisuja, jotka ovat suotuisia sekä ihmisille että ympäristölle ja vievät kaupunkeja kohti hiilineutraaliutta. 

RESPONSE-hanke (IntegRatEd Solutions for POsitive eNergy and reSilient CitiEs) on monipuolinen ja laaja kokonaisuus, jossa sivutaan niin energiaa, ilmanlaatua, tieto- ja viestintäteknologiaa kuin liikkumistakin. Sen tavoitteena on tehdä kaupungeista kestäviä ja turvallisia siten, että energia on turvattua, reilua ja edullista rakennus-, kortteli- ja kaupunginosatasolla. “Laajemmin koko hanke pyrkii tukemaan Euroopan energiamurrosta ja siirtymistä kestävämpään energian käyttöön ja tuottamiseen kaupungeissa. Ja tietysti RESPONSE tukee myös Turun kaupungin ilmastotavoitteita”, toteaa projektikoordinaattori Helmi Andersson. 

Kyseessä on EU:n Smart City -hanke. EU on rahoittanut useita vastaavia hankkeita, joissa samoja teemoja on viety eteenpäin eri kaupungeissa ja eri mittakaavoissa. Ajatuksena on kokeilla ratkaisuja monessa paikassa, oppia niistä ja levittää toimivaksi todettuja malleja, jotta energiasiirtymää saadaan vauhditettua koko Euroopan tasolla. RESPONSE on saanut rahoitusta Euroopan unionin jo päättyneestä Horisontti 2020 –ohjelmasta. 

Tavoitteena energiapositiivinen kortteli 

Hankkeen ns. lighthouse-kaupungit Turku ja Dijon toteuttavat pilotit, joissa testataan käytännössä, miten asuinalueista saadaan energiapositiivisia, älykkäitä ja asukaslähtöisiä. Turussa Turun ylioppilaskyläsäätiö on hankkeen tärkeä partneri ja demonstraatioalueeksi valikoituikin kortteli Turun ylioppilaskylästä. Energiapositiivinen alue (Positive Energy District, PED) tarkoittaa aluetta, joka tuottaa vuositasolla enemmän energiaa kuin kuluttaa. Energian tuotto on ilmastoystävällistä ja integroituu alueen paikallisiin energiajärjestelmiin. 

“Hankkeessa yritetään käytännössä toteuttaa korttelitasolle sellainen järjestelmä ja kokonaisuus, jossa alueellinen uusiutuvan energian tuotto on vuositasolla suurempi kuin sen käyttö”, kertoo Andersson pilotin tavoitteista. Suomen oloissa kunnianhimoista tavoitetta on pyritty saavuttamaan yhdistämällä uutta ja vanhaa rakennuskantaa sekä ottamalla käyttöön täysin uudenlaisia energiaratkaisuja. 

Suurin osa ratkaisuista on keskittynyt vuonna 2022 avattuun Tyyssija-asuinrakennukseen. Pilottiin kuuluu kuitenkin myös 1970-luvulla rakennettuja 5-korttelin taloja, 2000-luvun alussa valmistuneita Nummenrannan rakennuksia sekä uudemmat Ikituurin ja Aitiopaikan rakennukset. Ylioppilaskylän rakennuksia on parannettu esimerkiksi energiatehokkaammilla ikkunoilla ja uudella ilmanvaihtojärjestelmällä. Lisäksi paikallista uusiutuvaa energiaa on lisätty esimerkiksi aurinkopaneeleilla. Sähköisen liikkumisen edellytyksiä on parannettu latauspisteiden avulla. 

Toimenpiteistä energiataseeseen vaikuttaa kaikkein eniten lämpöpumppujärjestelmä, joka kattaa arvioiden mukaan lähes koko energiantarpeen. Järjestelmä ottaa hyötykäyttöön kaukojäähdytyksen paluulämpöä. Tyyssijassa sijaitseva lämpöpumppu tuottaa lämpöä ja kylmää myös korttelin muihin rakennuksiin. Kyseinen järjestelmäkokonaisuus on ollut Suomessa laatuaan ensimmäisiä ja se on saanut myös kansainvälisen Heat Pump City of the Year 2024 -palkinnon.  

Opiskelijoille parempaa asumista ja mahdollisuus vaikuttaa 

Asukkailta on saatu palautetta, että erityisesti 70-luvun taloissa energiatehokkuuden parantamisen myötä asumismukavuus on kasvanut. Hankkeen pilotti on saanut myös positiivista kansainvälistä huomiota. “Kansainvälisessä kontekstissa on todella hienoa, että hanke on tehty juuri opiskelijoille. Aika usein opiskelija-asuminen ei ole erityisen korkealaatuista tai ykkösprioriteetti”, toteaa Andersson. 

Tietoisuutta hankkeesta ja kestävämmästä energiankulutuksesta on lisätty kouluttamalla paikallisia vertaismentoreita sekä järjestämällä asukastilaisuuksia. Asukkaita on osallistettu myös Hackathon-kilpailujen kautta. Hankkeessa onkin kokeiltu uusia asukasosallistamisen menetelmiä Turun ammattikorkeakoulun vetämänä.

Poikkeuksellisen laaja yhteistyö 

Turun kaupunki toimii hankkeen paikallisena koordinaattorina, mutta lisäksi mukana on myös useita muita partnereita. Merkillepantavaa onkin se, miten tiiviisti tutkimuslaitokset, yritykset ja julkiset toimijat tekevät yhteistyötä saman haasteen parissa. Yleensä vastaavissa hankkeissa yritysten rooli ei ole yhtä vahva, mutta RESPONSE:ssa yritykset ovat keskeisiä toteuttajakumppaneita. 

Yritykset ovat hankkeen aikana tehneet tuotekehitystä kehittämällä PED-korttelin ratkaisuja. Esimerkiksi lämpöpumppujärjestelmä on Teknologian tutkimuskeskus VTT:n, Turku Energian ja usean yrityksen yhdessä kehittämä. “Hankkeessa viedään teoriasta käytäntöön suurella skaalalla uudenlaisia innovaatioratkaisuja, eli kyseessä on pohjimmiltaan tutkimushanke. Hankkeessa kokeillaan ensimmäistä kertaa, toteutuvatko asiat käytännössä”, summaa Andersson. 

Anderssonin mukaan on epätodennäköistä, että vastaavaan yhteistyöhön olisi päädytty orgaanisesti ja markkinaehtoisesti ilman kehityshanketta. RESPONSE on koonnut saman pöydän ääreen toteuttajapartnereita sekä Suomesta että Ruotsista tavalla, joka ei ole arkea tavanomaisessa kaupunkikehityksessä. 

Piloteista pysyviksi ratkaisuiksi 

Hankkeen oli alun perin tarkoitus kestää viisi vuotta ja päättyä syyskuussa, mutta sille myönnettiin vuosi lisäaikaa. Ulkoiset muuttujat ja globaalit haasteet hidastivat toteutusten aikataulua. Tällä hetkellä käynnissä on seurantavaihe, jossa kerätään tietoa siitä, miten ratkaisut toimivat käytännössä eri vuodenaikoina ja kuormitustilanteissa. Yritykset ovat pohtineet ratkaisujen kaupallistamista jo hankkeen aikana. Hankekaupungit puolestaan kartoittavat mahdollisuuksia kopioida muulla toimiviksi todettuja ratkaisuja. 

“Hankkeeseen on sisäänrakennettuna replikaatiotyö ja hankkeeseen sisältyvät myös seuraajakaupunkien replikointisuunnitelmat”, toteaa Andersson. Kaikkia ratkaisuja ei kuitenkaan ole yhtä helppoa toistaa. Osa toimista, kuten kaksisuuntaiset aurinkopaneelit, on suhteellisen vaivattomasti monistettavissa myös muihin kohteisiin. Sen sijaan kaukokylmäverkkoinfrastruktuuria vaativa lämpöpumppujärjestelmä edellyttää tietynlaista kaupunkirakennetta ja energiainfraa, eikä ole sellaisenaan siirrettävissä minne tahansa. 

Pilottien tarkoituksena onkin selvittää, miten malleja voitaisiin levittää muihin kaupunkeihin, jotta EU etenee kohti vuoden 2050 hiilineutraaliustavoitetta. Hankkeen lopullisia tuloksia ei vielä tiedetä, mutta Andersson uskaltaa olla varovaisen toiveikas. “Tähän mennessä on näyttänyt siltä, että saattaisimme yltää energiapositiivisuuden tavoitteeseen”, hän arvioi. 

“Päällimmäisenä on jäänyt mieleen, että hankkeessa on tehty hienoja asioita ja uudella tavalla”, tiivistää Andersson. ”Se ei olisi onnistunut ilman hankepartnereiden yhteistyötä.”