EU-hankkeet tutuiksi: Hanketyöllä tukea työllistymiseen ja rekrytointiin

Kaksivuotinen ESR-rahoitteinen Uusi Ura Vakka-Suomessa -hanke syntyi tarpeesta vastata aluetta kohdanneeseen äkilliseen rakennemuutokseen. Hankkeessa on kehitetty yrityslähtöisiä työllisyyspalveluja, nopeutettu rekrytointeja ja löydetty piilotyöpaikkoja.

Uusi ura Vakka-Suomessa -hanke sai alkunsa alueen työmarkkinoita kohdanneesta äkillisestä muutoksesta vuonna 2023, kun Uudenkaupungin merkittävimmän työnantajan Valmet Automotiven laajat lomautukset ja irtisanomiset loivat tarpeen tukea sekä työnhakijoiden nopeaa uudelleentyöllistymistä että yritysten rekrytointivalmiuksia vaikeassa tilanteessa. 
 
Hankkeen valmistelussa tehtiin tiivistä yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa, jotta voitiin tunnistaa alueen kannalta keskeiset kehittämistarpeet. Hankkeen toteutuksesta vastaa Ukipolis yhteistyössä työllisyyspalveluiden, oppilaitosten ja alueen yritysten kanssa. Hankehakemuksessa painotettiin erityisesti tarvetta kehittää nopeita, joustavia ja yrityslähtöisiä palvelumalleja, jotka vastaavat muuttuviin työelämän tarpeisiin. 
 
Projektipäällikkö Pia Lampolahden mukaan hankkeen keskeinen tavoite oli vastata samanaikaisesti useisiin Vakka-Suomea kohdanneisiin haasteisiin: rakennemuutoksen synnyttämään työttömyyteen, työnhakijoiden osaamisen ja toisaalta yritysten osaamistarpeiden tunnistamisen vaikeuksiin sekä rekrytointien sujuvoittamiseen. 
 
”Mietittiin erilaisia hankkeita, joilla voitaisiin tukea mahdollisimman nopeasti työstä toiseen siirtymistä ja auttaa sekä yrityksiä että työntekijöitä tässä tilanteessa”, Lampolahti kertoo hankkeen taustoista. 

Yrityksille palvelua matalalla kynnyksellä 

Hankkeen aikana havaittiin, että yritykset suhtautuivat usein hanketoimintaan varauksella. Epäilykset liittyivät usein kustannuksiin ja sitoutumiseen. 
 
”Hanke-sanaa säikähdetään usein. Yrityksille piti kertoa, että tämä ei velvoita mihinkään eikä maksa mitään. Sen jälkeen keskustelu muuttuu ihan toisenlaiseksi”, Lampolahti kuvaa. 
 
Käytännössä hankkeessa tarjottiin yrityksille maksutonta tukea rekrytointiin, osaamistarpeiden tunnistamiseen ja työn organisointiin. Hankkeen aikana onnistuttiin löytämään myös piilotyöpaikkoja, jotka eivät olisi tulleet esiin ilman suoraa vuoropuhelua yritysten kanssa.  
 
”Lähes joka kerta löytyy jotakin. Yritys ei ole ehkä itse tullut ajatelleeksi, että työtehtäviä voisi järjestää uudella tavalla tai että jokin tehtävä voisi sopia uudelle työntekijälle”, Lampolahti kuvaa. 

Tukea työnhakijoille ja yhteistyötä oppilaitosten kanssa 

Yritysyhteistyön ohella hankkeessa tuetaan työnhakijoita konkreettisesti. Apua tarjotaan esimerkiksi työnhaun käytännöissä, osaamisen sanoittamisessa ja urasuunnittelussa. Tukea annetaan muun muassa henkilökohtaisena ohjauksena, työnhakuvalmennuksena sekä erilaisten koulutusten ja työpajojen kautta. 

Erityisen tärkeäksi tämä on osoittautunut tilanteissa, joissa henkilö on tehnyt pitkän työuran samalla alalla eikä ole joutunut hakemaan työtä pitkään aikaan. 

“Heillä on usein valtavasti osaamista, mutta sitä ei osata sanoittaa. Meidän tehtävämme on auttaa tuomaan osaaminen näkyväksi”, Lampolahti kertoo. 

Hankkeessa tehdään myös tiivistä yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Yritysten osaamistarpeita välitetään koulutuksen järjestäjille, ja koulutuksia pyritään räätälöimään vastaamaan paremmin työelämän tarpeita. 

Tiina Alkio Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Novidassa. Kuva: Ukipolis Oy

Työkulttuuritulkki tukee monikulttuurisia työyhteisöjä 

Hankkeen erityispiirteenä on työkulttuuritulkki, jonka tehtävässä toimii hankkeessa työskentelevä Tiina Alkio. Hän tukee sekä työnhakijoita että yrityksiä erityisesti monikulttuurisiin työyhteisöihin liittyvissä kysymyksissä. 

Työkulttuuritulkki voi auttaa tilanteissa, joissa työpaikalla syntyy väärinymmärryksiä esimerkiksi työyhteisön pelisääntöjen osalta. Alkion mukaan ongelmat eivät useinkaan liity yksittäisiin ristiriitoihin, vaan pikemminkin siihen, että työnantaja ja työntekijä tarkastelevat työelämän käytäntöjä erilaisista kulttuurisista lähtökohdista. 

“Usein kyse on vuorovaikutuksesta ja siitä, että ymmärretään toisiamme väärin. Mutta joskus taustalla voi olla myös se, ettei organisaatiossa ole mietitty riittävästi sitä, miten monikulttuurisessa työyhteisössä toimitaan”, Alkio toteaa. 

Alkion mukaan työpaikoilla olisi tärkeää panostaa perehdytykseen, johtamiseen ja siihen, että kaikille tehdään alusta asti selväksi, miten organisaatiossa toimitaan, mitä työntekijältä odotetaan ja millaisia oikeuksia ja velvollisuuksia työsuhteeseen liittyy. 

Konkreettisia tuloksia: rekrytointi kuudessa tunnissa 

Hankkeessa on saavutettu myös nopeasti näkyviä tuloksia. Lampolahden mukaan parhaimmillaan työnantaja ja työntekijä on saatu kohtaamaan saman päivän aikana. 

“Yksi yritys sai työntekijän noin kuudessa tunnissa siitä, kun he ottivat yhteyttä. Kävin paikan päällä, kartoitimme tarpeen ja löysimme sopivan henkilön.”  Esimerkki tiivistää hyvin sen mihin hankkeella pyrittiinkin: nopeaa, joustavaa ja henkilökohtaista palvelua, jossa sekä työnantajan että työntekijän tilanne huomioidaan yksilöllisesti. 

EU-rahoitus mahdollistaa kehittämisen 

Lampolahden mukaan hanke on hyvä esimerkki siitä, miten EU-rahoitus mahdollistaa sellaista kehittämistyötä, jota ei muuten voitaisi toteuttaa. 

“Eihän meillä olisi resursseja tällaiseen toimintaan ilman hankerahaa. Ei olisi mahdollista jalkautua yrityksiin tai auttaa näin yksilöllisesti.” 

Hanke on rahoitettu Euroopan sosiaalirahastosta (ESR), jonka tavoitteena on edistää työllisyyttä, osaamista ja osallisuutta eri alueilla. ESR-rahoituksella tuetaan erityisesti hankkeita, jotka vastaavat työelämän muutoksiin ja kehittävät uusia toimintamalleja työllisyyden edistämiseksi. 

Samalla Lampolahti korostaa, että hankkeiden keskeinen tavoite on jättää pysyviä toimintamalleja: “Tavoitteena on, että tästä tulee tapa toimia myös hankkeen jälkeen.” 

Hankkeelle on haettu jatkoa lokakuuhun 2026. Esimerkiksi työnhakuvalmennusta on tarkoitus jatkaa myös tulevaisuudessa osana alueellisia palveluja.