EU-hankkeet tutuiksi: Lounais-Suomen Jätehuolto kehittää ja pilotoi ratkaisuja materiaalin uudelleenkäyttöön

Ohituskaista uudelleenkäyttöön on Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama hanke, jonka tarkoituksena on kehittää alueen kotitalouksilta uudelleenkäyttöön ohjattavan tavaran vastaanottoa ja käsittelyä.

Lounais-Suomen Jätehuolto haluaa olla kierrätyksen edelläkävijä: yritys haluaa nostaa asumisessa ja palveluissa syntyvän yhdyskuntajätteen kierrätystä seuraavan 10 vuoden aikana nykyisestä noin 40 prosentista jopa 65 prosenttiin. Se onkin osallistunut viime vuosina aktiivisesti EU-hankkeisiin, joiden kautta saadaan rahoitusta kestävien kierrätysratkaisujen luomiseen.    

Ohituskaista uudelleenkäyttöön -hankkeessa tehdään kokeiluja uudelleenkäytettävien tavaroiden ja materiaalien vastaanottoon jätehuollon palvelujen yhteydessä. Hanketoimijat ovat kehittäneet yhteisvastaanoton, joka vastaanottaa käytettyä tavaraa Turun Topinojan jätekeskuksessa. 

Lounais-Suomen Jätehuolto koordinoi hanketta, jonka lisäksi sen osatoteuttajina ovat Kestävän Kehityksen Yhdistys ry ja sen hallinnoima kierrätyskeskus Turun Ekotori. Ekotori on käytetyn kodintavaran ja huonekalujen myyjänä luonnollinen kumppani hankkeeseen, ja vastaanotetut tavarat päätyvät myyntiin Ekotorille.  

Haastattelimme Lounais-Suomen Jätehuollon projektisuunnittelija Kaisa Jussilaa hankkeesta. 

Kierrätysratkaisut helpottamaan kuluttajan arkea 

Kuntien jätehuoltopalveluiden tuottajana Lounais-Suomen Jätehuollolla on rooli kierrätyksen mahdollistajana. Myös uusi jätelaki luo velvoitteita kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön. Yritys pyrkii toiminnallaan varmistamaan kierrätyksen saavutettavuuden alueellisesti.  

Ohituskaista uudelleenkäyttöön pyrkii vastaamaan ongelmaan, jossa kuluttajilta tulee jätekeskuksiin yhä käyttökelpoista materiaalia. Suuri osa tällaisesta materiaalista päätyy materiaalikierrätykseen tai energiana hyödyntämiseen, vaikka myös uudistuneen jätelain mukaan kierrätykseen tulevat materiaalit tulisi ensisijaisesti tarjota uudelleenkäyttöön.  

Tarkoituksena on, että kuluttaja voi tuoda tavaran jätekeskukseen tietämättä täysin, kelpaako se uudelleenkäyttöön. Yhteisvastaanotossa uudelleenkäyttökelpoisuus arvioidaan kuluttajan puolesta ja tavara lähtee oikeanlaiseen kiertoon. Kuluttajan ei tarvitse tehdä useampaa reissua kierrätyskeskuksen kautta jätekeskukseen, vaan valinta uudelleenkäyttökelpoisuudesta tehdään jätekeskuksessa.  

Käytännössä lajitteluasemille tulee edelleen käyttökelpoisena esimerkiksi kodintavaraa, huonekaluja ja rakennustarvikkeita. Lounais-Suomen Jätehuolto myös kerää ja lajittelee ympäri Suomea kerätyt kotitalouksien poistotekstiilit, joiden joukossa on myös sinne kuulumatonta, käyttökelpoista tekstiiliä. Näiden materiaalivirtojen uudelleenkäytön lisäämiseksi hankkeeseen kuuluu erilaisia kokeiluja sekä pilotointia, joihin kuuluu alueen yritysten osallistaminen. 

Jätehuollon toimijana me haluamme käyttökelpoiset materiaalit pois jätteen joukosta

Kaisa Jussila

Kokeilut osana hanketta 

Hankkeen kohderyhmä ovat alueen yritykset, ja tarkoituksena on, että jatkossa yrityksillä on paremmat mahdollisuudet saada uudelleenkäyttöön soveltuvia materiaaleja ja löytää hyödyllisiä kumppanuuksia. Jussila toteaa, että materiaalia tulee jätekeskukseen paljon, ja tärkeintä olisi löytää sille vastaanottaja.  

Tähän haasteeseen vastaamiseksi hankkeessa järjestettiin työpajoja, joissa ideoitiin, miten yritykset saataisiin aktiivisesti mukaan toimintaan ja materiaalia ohjattua heille. Tekstiilinkierrätyksessä alueella ollaan aktiivisia, mutta muiden materiaalien osalta yrityksissä tarvitaan lisää uudelleenkäyttöön tutustumista. Yritysten aktivoiminen onkin hankkeen viimeisen vuoden tärkein tehtävä, ja myös Jussila sanoo keskittyvänsä tällä hetkellä pääasiassa siihen. 

Työpajojen lisäksi hankkeessa etsitään nyt pilottiyrityksiä kokeilemaan uusia arvoketjuja ja löytämään kierrätysratkaisuja. Pilotteja etsitään niin poistotekstiilien upcycling-kierrätykseen kuin muihinkin materiaaleihin. Piloteiksi sopivat esimerkiksi kierrätysmyymälät, rakennustarvikeyritykset tai yritykset, jotka valmistavat puutavarasta huonekaluja, listaa Jussila.

Kiertävät keräykset ja laajempi alueellinen yhteistyö 

Topinojan jätekeskuksen vastaanotto sekä pilotoinnit ovat keskittyneet Turun alueelle, sillä kierrätys- ja materiaalivirtoja on helpoin hallita alueen suurimmassa kaupungissa. Hankkeen tavoitteissa mainitaan kuitenkin myös uudelleenkäyttöön ohjattavan tavaran vastaanoton ja käsittelyn vakiinnuttaminen laajemmaksi alueelliseksi yhteistyöverkostoksi.  

Siira on Lounais-Suomen Jätehuollon pyörillä liikkuva lajitteluasema, jolla tehdään kokeiluja kiertävään keräykseen. Pilotointi alkoi vuoden 2023 marraskuussa Turun Hirvensalosta ja vuoden 2024 aikana se laajenee ympäryskuntiin, esimerkiksi Mynämäkeen ja Naantaliin. Kiertävän keräyspisteen mukana kulkee liikkuvan lajitteluaseman lisäksi Ekotorin auto, joka mahdollistaa sen, että kodintavara päätyy oikeanlaiseen uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen.  

Jussila koki ensimmäisen kokeilun hyvin onnistuneena. Parhaimmillaan tällaisella pilotoinnilla voidaan luoda pysyvämpiä ratkaisuja helpottamaan kierrättämistä. Tavoitteena on se, että käyttökelpoisen tavaran määrä vähentyisi jätehuollossa. Todellisuudessa kierrättäminen on usein vaikeasti saavutettavaa varsinkin suurempien kaupunkien ulkopuolella, ja juuri näitä alueita kiertävä keräysasema voi auttaa. 

Kiertotalouden valtavirtaistaminen hanketoiminnalla 

EAKR-rahoitteinen Ohituskaista uudelleenkäyttöön -hanke toimii hyvänä esimerkkinä siitä, miten alueellisiin kokeiluihin ja hyvien ratkaisujen pilotointiin voidaan saada EU-rahoitusta. Lounais-Suomen Jätehuollolla on vuosien kokemus EAKR-hauista ja Jussila kokee rahoituksen olevan saavutettavissa myös pienemmille hankkeille. Hankevalmisteluun kuluu toki silti paljon aikaa ja työtunteja, mutta myös muista rahoitushauista kokemusta keränneenä Jussila toteaa, että EAKR:ssa on vähemmän vaiheita ja haun tekemiseen saa myös hyvää hakukoulutusta. 

Tämän hankkeen lisäksi Lounais-Suomen Jätehuolto toimii useissa kansainvälisissä hankekonsortioissa, kuten tExtended-hankkeessa, joissa ratkaisuja skaalataan laajemmalle eurooppalaiselle tasolle. 

Hanke lähti liikkeelle, kun alueella tunnistettiin tarve uusien kierrätysratkaisujen luomiseen. Tärkeintä on lisätä tietoa ja ymmärrystä siitä, mitkä ovat uudelleenkäytön mahdollisuudet – niin yrityksille kun kuluttajille. 

Kuluttajilla on halua kierrättää, ja viestinnällä ja kehitystyöllä voidaan päästä pitkälle, Jussila toteaa. Kuluttajat on tärkeä pitää mukana kierrätykseen liittyvässä asennemuutoksessa, vaikka osittain se mahdollistuu jo lainsäädännön muutoksien kautta.  

Jussila väläyttää unelmaa siitä, että jokin päivä Lounais-Suomen alueella olisi kokonainen kiertotalouden ostoskeskus. Vaikka ajatus tuntuu vielä pilvilinnalta, yrityksillä on mahdollisuus olla osana kestävämpää tulevaisuutta ja kehittää hyviä toimintamalleja hanketoiminnan kautta.  

Lopuksi Jussila summaa vielä yksinkertaistetusti Lounais-Suomen Jätehuollon tavoitteen: ”Jätehuollon toimijana me haluamme käyttökelpoiset materiaalit pois jätteen joukosta”. 

Tätä tavoitetta kohti on hyvä edetä, hanke hankkeelta.