EU-hankkeet tutuiksi: Mahtava! -hanke auttaa nuoria löytämään oman paikkansa  

Kolmevuotinen ESR+-rahoitteinen Mahtava! -hanke tukee 16–29-vuotiaita nuoria mielenterveyden haasteissa. Hanke tarjoaa nuorille sekä yksilövalmennusta että vertaistuellisia pienryhmiä ja yhteisöllistä toimintaa ympäri vuoden.  

Diakonissalaitoksen Vamos-nuortenpalvelu Turussa kehittää hankkeessa yhdessä Varsinais-Suomen hyvinvointialueen kanssa uutta nuorten ohjauksen kokonaisuutta, jonka tarkoituksena on ohjata nuoret heille sopiviin palveluihin nopeasti ja kohdennetusti. 

Nuorten hyvinvointia edistämässä 

Toukokuussa 2025 alkanut yhteishanke syntyi tarpeesta sujuvoittaa nuorten rikkinäisiä palvelupolkuja ja ehkäistä väliinputoamista. Hankkeen projektipäällikkö Liisa Love kertoo, että hankkeen idean taustalla vaikuttivat myös nuorten kokemukset vaikeuksista mielenterveyspalveluihin pääsyssä sekä halu hyödyntää järjestötyön vahvuuksia nuorten tukemisessa.  

Kolmevuotisessa hankkeessa pääpaino on nuorten henkilökohtaisessa ja mukautuvassa tukemisessa. Hanke pyrkii siihen, että 70 % mukana olevista nuorista kokisi hyvinvointinsa ja tulevaisuudenuskonsa parantuneen. Lisäksi tavoitteena on, että ainakin 40 % mukana olevista nuorista siirtyy tai palaa takaisin opinto- ja työelämäpoluille.  

Hankkeessa kehitetään myös alueellista yhteistyötä eri toimijoiden välillä, kerätään vaikuttavuustietoa ja vahvistetaan vaikuttavuuden arviointiin liittyvää osaamista. Hankkeen päätoteuttajana toimii Diakonissalaitoksen säätiö sr ja osatoteuttajana Varsinais-Suomen hyvinvointialue.

Yksilövalmennusta sekä yhteisöllisiä kohtaamisia 

Mahtava! -hankkeelle on merkityksellistä, että tarjottava tuki oikeasti jalkautuu nuoren arkeen ja että se on riittävän säännöllistä ja pitkäkestoista. Jokainen hankkeeseen osallistuva nuori saa oman yksilövalmentajan, jonka kanssa nuori tapaa säännöllisesti, jopa viikoittain. Lähtökohtaisesti asiakkuudet ovat puolen vuoden mittaisia. 

Hankkeen tarjoama tuki on asiakaslähtöistä ja siitä pyritään tekemään nuoren itsensä näköistä. Tuki voi olla esimerkiksi lyhytterapeuttista työskentelyä mielenterveyden haasteiden kanssa, avustamista käytännön asioissa, kuten Kela-asioinnissa, koulu- ja työasioissa tai vapaa-ajan harrastuksissa. Ajatuksena on, että valmennus mukautuu aina asiakkaan tarpeiden mukaisesti. 

Liisa Love nimeää järjestöpuolen toiminnan erityisyydeksi mahdollisuuden yhdistää yksilö- sekä ryhmävalmennus. Mahtava! -hankkeessa nuorten on mahdollista osallistua yksilövalmennuksen ohella vertaistuellisiin pienryhmiin ja viikoittaiseen yhteisölliseen toimintaan, jossa he tapaavat muita nuoria. Sosiaalisen jännityksen ja ahdistuksen lievittämisessä nuorten yhteys muihin ja oman paikan löytäminen yhteisössä ovat erityisen tärkeitä. Kohtaamiset lisäävät nuorten sosiaalisia taitoja ja vuorovaikutusosaamista sekä osallisuuden kokemusta. 

”Hanke haluaa mahdollistaa nuorille sen, että he voivat tuntea kuuluvansa johonkin porukkaan ja olevansa arvokkaita sellaisina kuin he ovat. Siinä on oma erityisyytensä, että pystyy kiinnittymään ”vamoslaiseksi” yksilövalmennuksen lisäksi”, Love kertoo.

Yhteishankkeella iso lisäarvo 

Hankkeessa yhteiskehitetään Nuoren ohjauksen mallia, jonka tarkoituksena on edistää ketterää ja saumatonta palveluohjausta eri profiilin omaaville nuorille. Yhteishankkeen tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä hyvinvointialueen ja kolmannen sektorin välillä sekä löytää sellaisia työkaluja, joita toimijat Varsinais-Suomen alueella voisivat yhdessä hyödyntää nuorten palvelupolkujen sujuvoittamisessa. Hankkeessa siis pilotoidaan ja testataan toimintamalleja, joita on tarkoitus levittää laajemmin työntekijöiden käyttöön.  

Love kertoo, että yhteistyö hyvinvointialueen kanssa on toiminut erinomaisesti. Erityisen lisäarvon tuo, että hyvinvointialueen työntekijä on työskennellyt fyysisesti diakonissalaitoksen toimistolla. Varsinais-Suomen hyvinvointialueen psykiatrinen sairaanhoitaja toimii valmentajana Vamos Turulla hankkeen ajan. Työskentely saman katon alla on ollut toimiva kokonaisuus. Love kannustaa eri toimijoiden välisiin yhteishankkeisiin. ”Lisäarvo on suuri, kun voidaan jakaa osaamista eri organisaatioiden välillä”, hän kertoo. 

Yhtenä hankkeen tavoitteena on löytää keinoja arvioida toiminnan vaikuttavuutta sekä kolmannen sektorin että hyvinvointialueen näkökulmasta. Hankkeessa tarkastellaan esimerkiksi sitä, miten järjestöjen tarjoama tuki voi vaikuttaa nuorten raskaampien palveluiden tarpeeseen ja sitä kautta myös niistä aiheutuviin kustannuksiin. Tämän arvioimiseksi hankkeessa toimii hyvinvointialueen oma data-analyytikko sekä diakonissalaitoksen vaikuttavuusasiantuntija, jotka rakentavat vaikuttavuuden analyysimallia.

Haasteina nuorten työllisyystilanne ja tulevaisuudenusko 

Yksi hankkeen tämänhetkisistä haasteista on nuorten heikko työllisyystilanne. Hankkeen tavoitteena on auttaa nuoria opinto- ja työllisyyspoluilla etenemisessä, mutta tällä hetkellä räätälöityjä ja joustavia reittejä työelämään ja opiskeluihin on Loven mukaan puutteellisesti. Hän kertoo, että hankkeessa on mukana useita sellaisia nuoria, jotka haluaisivat siirtyä työelämään esimerkiksi toisen asteen koulutuksen jälkeen.  

Toinen haaste kumpuaa nuorten mielenterveyskriisistä. Nuorten tulevaisuudenusko on heikentynyt, ja se näkyy myös hankkeen asiakaskohtaamisissa. Monien on vaikeaa nähdä omaa tulevaisuuttaan ja opiskelu- ja työmahdollisuuksia myönteisessä valossa. Lisäksi omanlaisten ihmisten löytäminen koetaan usein hankalaksi. Hankkeen tavoitteena on luoda nuorille toiveikkuutta sekä uskoa omaan tulevaisuuteen. ”On tärkeää, että nuoret näkevät mahdollisuuksia sekä uskovat omaan potentiaaliinsa ja osaamiseensa”, Love sanoo.  

Nuorten tilanteet ovat hyvin monisyisiä ja ongelmia on voinut kertyä pitkältä ajalta. Love kertoo, että koska heidän ongelmansa eivät keskity vain yhden tietyn asian ympärille, yksi toimija pystyy harvoin ratkomaan niitä. Juuri tämän takia yhteistyö eri verkostojen välillä on niin tärkeää. Hankkeen rikkaus on, että sen kautta voidaan toimia useilla eri tahoilla nuorten asioiden edistämiseksi.  

Nuorilla on myös yhä enemmän kokemuksia siitä, että palvelujen piiriin pääseminen on työlästä, ja jos sinne pääsee, ei toiminta ole välttämättä tarpeeksi tiivistä nuorten tarpeisiin nähden.  On tilanteita, joissa nuoret tapaavat yksittäisiä työntekijöitä, mutta toimiminen samanikäisten kanssa tuntuu haastavalta ja jännittävältä ja oma sosiaalinen verkosto on varsin niukka. Järjestösektorin tarjoaman tuen piiriin hakeutuu paljon sellaisia nuoria, joilla on jo hoitokontakti, mutta jotka kaipaavat sen rinnalle säännöllistä matalan kynnyksen toimintaa ja tukea, joka jalkautuu konkreettisesti avuksi nuoren omaan arkeen.  

Oppeja ja ymmärrystä toiminnan vaikuttavuudesta 

Love kertoo, että heidän kokemuksensa ESR-rahoitteisista hankkeista on ollut erittäin positiivinen. ”Hankkeissa on selkeä ajatus siitä, että ei raportoida vaan toimintaa vaan myös sitä, mitä on saatu aikaan”, hän summaa. ESR:n kannustus yhteishankkeisiin on myös ollut positiivista. Ajatuksena on, että hankkeen opit eivät jäisi vain yhden organisaation sisälle, vaan niitä pystyttäisiin levittämään ja juurruttamaan laajemmin. Love kertoo, että esimerkiksi vaikuttavuuden ymmärrys on lisääntynyt ESR-rahoitteisten hankkeiden myötä. 

Hanke etenee Loven mukaan suunnitellusti ja asiakasmäärät ovat tavoitteiden mukaisia. Myös toimintamallien pilotointi on jo hyvässä vauhdissa. Asiakastyö tulee jatkumaan nykyisellä tavalla hankkeen loppuun asti. Hankkeen loppupuolella keskeiseksi nousee kertyneiden oppien kokoaminen ja mallintaminen: mikä valmennuksessa on toiminut ja miten syntynyttä osaamista voidaan hyödyntää myös muualla. Samalla valmistuvat hankkeen vaikuttavuusselvitys ja -analyysi. Yhteistyön näkökulmasta tärkeä tavoite on lisäksi ottaa käyttöön hankkeessa kehitetty Nuoren ohjauksen malli Varsinais-Suomen eri toimijoiden kesken.