EU-hankkeet tutuiksi: Mobiiliverkon katvealueet kartoitettiin Vakka-Suomessa 

Ukipoliksen Leader-rahoitteisessa hankkeessa selvitettiin mobiiliverkon kattavuutta Vakka-Suomen alueella. Kerätty tieto vahvisti yritysten ja kuntalaisten aiemmat havainnot ongelmista. Yritystoiminnan, työnteon ja varautumisen kannalta merkittävät tulokset toimivat nyt pohjana vaikuttamistyölle. 

Ukipoliksen Mobiilitietoverkkokattavuuden ja kyläradion kartoitushanke sai alkunsa yrittäjien ja kuntalaisten havaitsemien ongelmien pohjalta. “Yrityksiltä tuli viestiä mobiilitietoverkon katvealueista, jotka hankaloittavat yritystoimintaa. Kunnat kertoivat, kuinka etätyöskentely ei ole huonojen yhteyksien vuoksi mahdollista kaikkialla”, muistelee Ukipolis Oy:n toimitusjohtaja Katariina Torvinen. 

Vakka-Suomen kehityskeskus Ukipolis tarttui kiinni havaintoihin. Torvinen alkoi kehittää hankeideaa ja haki hankkeelle rahoitusta.  “Leader Ravakka ymmärsi heti, mistä on kyse, ja saimme rahoitusta”, Torvinen toteaa. Rahoitus mahdollisti asiantuntijoiden, kuten projektipäällikkö Timo Junnilan, palkkaamisen. 

Dataa “musta tuntuu” -havaintojen taakse 

Vuoden 2024 syksyllä käynnistynyt hanke oli luonteeltaan kartoitushanke. “Hankkeella haluttiin päästä tiedon äärelle, eli pois “musta tuntuu”-puheista ja saada luotettavaa tietoa jatkotoimien tueksi”, Torvinen kertoo. 

Tilannetta lähdettiin aluksi selvittämään avoimella kyselyllä, johon saatiin noin 300 vastausta. Kyselyssä vastaajat saivat kertoa yhteysongelmista ja merkitä havainnot kartalle.  

Kyselyn lisäksi toteutettiin verkon mittaus. Kesäkuussa 2025 mittausautolla ajettiin yhteensä 600 kilometriä. Tuloksena saatiin karttoja, jotka kertovat yhteyksien tilanteesta. Punaisia kohtia, jotka kertovat ongelmia olevan paljon, oli kartoilla monesti vihreää ja keltaista huomattavasti enemmän. “Keskustoissa tilanne on parempi, mutta ei tarvitse mennä kauhean kauas, ettei mobiiliverkkoyhteys enää olekaan hyvällä tasolla”, Junnila toteaa. 

Nämä punaiset katvealueet tuottavat monenlaista harmia. Esimerkiksi jätehuollolle koituu ylimääräisiä kustannuksia turhista ajoista, jos jätehuoltoastioiden ilmoitukset tyhjennystarpeesta eivät toimi. Samoin liikkuvaa työtä tekevien työturvallisuus vaarantuu, jos tapahtumista ei pysty ilmoittamaan yhteysongelmien vuoksi. “Eniten ongelmat ilmenevät liikkuvassa työssä. Esimerkiksi metsäkoneet tarvitsevat metsässä jatkuvan yhteyden sahalle tai sellutehtaalle, jotta tiedetään, miten puutavaraa pitää katkoa”, kertoo Junnila.  

Ylimääräistä haastetta koituu myös maataloudelle. “EU:n maataloustukien valvonnassa tarkastajat eivät välttämättä käy pelloilla, vaan viljelijät saavat pyynnön ottaa kuvan, jonka aika ja paikka on määrätty. Mikäli yhteys ei toimi, kuvaa ei saada leimattua siihen aikaan ja paikkaan kuin pitäisi”, toteaa Junnila. 

Tulokset pohjana vaikuttamistyölle 

Mittausten jälkeen hankkeen hankkeessa on tehty vaikuttamistyötä ja tietoa on jaettu hankealueen kunnille. Erityisen tärkeää on ollut vaikuttaa operaattoreihin. “Operaattorit olivat todella kiinnostuneita tuloksista ja kertoivat ottavansa ne huomioon”, kertoo Junnila. 

Junnila painottaa myös valokuituyhteyden rakentamisen jatkamisen tärkeyttä. “Edelleenkään Vakka-Suomessa ei ole kattavaa valokuituyhteyttä joka paikassa”, kertoo Junnila. Valokuituyhteyttä ei tällä hetkellä välttämättä ole käytössä pienillä tai keskustoiden ulkopuolella toimivilla yrityksillä. 

Valtakunnan tasolla tuloksia on jaettu esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriöön, Ruokavirastoon ja teleoperaattoreita valvovaan Traficomiin. Junnila huomauttaa, että Traficomin turvaama yleispalveluvelvoite kyllä kattaa 5 megan yhteyden kaikille vakituisille asunnoille ja yritystoimipisteille. Hänen mukaansa taso ei kuitenkaan välttämättä vastaa nykyisiin tarpeisiin, vaan sen nostolle olisi tarvetta. Traficom ei voi puuttua tilanteeseen, jos lakisääteinen kriteeri täyttyy. 

Hankkeen toteuttajat toivovat, että tuloksia käytettäisiin jatkossa hyödyksi. Pienimuotoisella hanketoiminnalla on vaikeaa alkaa korjaamaan nykytilannetta paremmaksi, joten kartoitustyön jälkeen avaimet ovat muiden käsissä.  “Kunnat, kaupungit ja päättäjät voivat tehdä tuloksista johtopäätöksiä ja perustaa tulevaisuuden suunnitelmat tutkittuun tietoon”, toteaa Torvinen. 

Hanke on saanut osakseen kiinnostusta. Vastaavia hankkeita ei ole juurikaan toteutettu, ei ainakaan Etelä- ja Länsi-Suomessa verrattain tiheään asutulla alueella. “Meiltä on kiitelty siitä, että autoimme kartoittamaan haavoittuvaisuuksia, jotka täytyy korjata. Vakka-Suomi Suomi on tärkeä alue Suomen elintarvikeomavaraisuuden ja teollisuuden kannalta”, painottaa Torvinen.