EU-hankkeet tutuiksi: Paraisten puhelin mahdollistaa nopeammat yhteydet saariston asukkaille

Paraisten toiseksi vanhin yritys Paraisten puhelin – Partel pyrkii parantamaan asukkaiden pääsyä kuituverkon piiriin. Markkinaehtoisen rakentamisen ollessa saaristoalueilla mahdotonta yritys haki ja sai EU:n elpymisrahaston maaseudun kehittämisrahastosta tukea kuituverkon laajentamiseen yhteensä 18 alueelle.

Parainen on asukasluvultaan pieni mutta pinta-alaltaan laaja saaristokaupunki. 15 000 vakituisen asukkaan kaupungissa on paljon vapaa-ajan asutusta, ja kaupunki onkin Suomen toiseksi suurin mökkikunta. Toimivat tietoliikenneyhteydet ovat suuri haaste pirstaleisessa saaristokunnassa, sillä kallioisuus, vesi ja pitkät välimatkat luovat haasteita kuituverkon rakentamiseen.

Partel on lähes 130-vuotias paraislaisten omistama yritys, jonka tavoite on selvä: paikkakunnan elinvoimaa ja mahdollisuuksia pyritään kasvattamaan saamalla yhä enemmän ihmisiä kuituverkon ääreen. Kuten toimitusjohtaja Svante Olofsson toteaa: ”Toimivaa nettiyhteyttä voi nykyisin tarpeellisuudessaan verrata sähköön tai veteen”.

Paraisilla yhteysongelmat ovat arkipäivää. Kesämökkikauden alettua mobiiliverkko ruuhkautuu, ja välillä ruotsinlaivaliikenne saattaa pysäyttää verkon toimivuuden tunneiksi. Viimeistään koronapandemia ja etätöiden yleistyminen toivat esille tarpeen kuituverkkoyhteyksien kehittämiseen Paraisten alueella. Siihen löytyi rahoitus pandemian myötä perustetusta EU:n elpymisrahastosta.

Haastattelimme EU-hankkeet tutuksi -juttusarjaamme yrityksen toimitusjohtajaa Svante Olofssonia sekä kehityspäällikköä Fredrik Albrechtia hankkeesta.

Kuitua saaristoon EU-tuen avulla

”Suomi tulee jälkijunassa EU:ssa haja-asutusalueiden kuituverkkojen rakentamisessa, eikä asetettuja tavoitteita tätä menoa saavuteta”, toteaa Olofsson. Kuituverkot rakennetaan suuressa osassa Suomea täysin markkinaehtoisesti, mutta saaristossa tämä on mahdotonta maantieteellisten olosuhteiden takia. Kuituverkkojen hinnat nousevat pilviin, kun niiden rakentamiseen vaaditaan esimerkiksi kallion leikkaamista ja verkkokaapelin erityistä suojaamista.

Markkinaehtoisen rakentamisen ollessa mahdotonta yritys tarvitsee rahoitustukea, jota Partel lähti ensimmäisen kerran tavoittelemaan vuonna 2019. Tällöin yritys lähti mukaan Paraisten kaupungin osarahoittamaan hankkeeseen, sillä myös kaupunki oli tunnistanut tarpeen kuituverkon laajentamiselle. Ensimmäisessä projektissa tukea saatiin seitsemälle alueelle, ja nyt meneillään olevassa projektissa uusia alueita on jo 18. Olofsson toteaa, ettei tukea olisi haettu uudestaan ilman tätä ensimmäistä projektia, sen tuomaa kokemusta ja Paraisten kaupungin mukaan lähtemistä.

Kun EU:n elpymisrahaston maaseuturahastosta avautui mahdollisuus saada rahoitusta kuituverkkohankkeisiin, Paraisilla oltiin varmoja siitä, että kuluttajilta löytyi halua kuituverkon laajennukselle. Toimitusjohtaja Olofsson toteaa, että ihmiset haluavat muuttaa kuntaan, jossa on toimiva kuituyhteys. Yritys on kartoittanut pitkään asukkaiden ja kesämökkiläisten halua kuituverkon laajentamiselle, joka toimi perustana EU-tuen hakemiselle. Olofsson uskoo, että juuri markkinaehtoisen rakentamisen mahdottomuus sekä yrityksen hakemuksen laatu ratkaisivat myönteisen tukipäätöksen.

Suomen laajuisestikin Partelin saama 2,7 miljoonan euron tuki on mittava. Tuetulla hinnalla kuluttaja maksaa kuituverkon rakentamisesta 1790 euroa, kun ilman tukea liittymän kustannus saattaisi nousta jopa 15 000 euroon.

Motivaationa paraislaisuuden edistäminen

Yksikään pörssiyhtiö ei Olofssonin mukaan lähtisi tällaiseen tukihankkeeseen, koska yritykselle jää EU-tuen jälkeen maksettavaksi osuus, josta voitolle pääseminen kestää kymmeniä vuosia. EU:n tuki on 70 prosenttia rakennuskustannuksista, jonka ylittävä osuus sekä liittymän viimeisen 100 metrin kustannukset jäävät kokonaan yrityksen kustannettavaksi. Yli neljän miljoonan euron hanke on pienelle yritykselle kooltaan massiivinen ja sisältää riskejä. Yrityksen motivaatio perustuukin sen pitkään historiaan Paraisilla. Toiminnan lähtökohtana on se, että asiakkaat ovat osakkaina yrityksessä: yritys pyrkii todella auttamaan yhteisöä ja tekemään töitä paraislaisille.

Kehityspäällikkönä toimiva Fredrik Albrecht oli vastuussa hakemuksen tekemisestä, ja kaikki muukin tarvittava osaaminen löytyi talon sisältä. Tiukasta aikataulusta ja teknisestä haastavuudesta huolimatta henkilökunta sitoutui hakemuksen tekoon. Ulkoisia hakukonsultteja ei tarvittu, vaan sisäinen perehtyminen niin hakemusteknisiin seikkoihin kuin myös julkisten kilpailutusten tekemiseen riitti. Olofsson kiitteleekin koko Partelin henkilökuntaa korvaamattomasta panostuksesta ja hyvästä työstä projektin parissa. Albrecht toteaa myös, että Varsinais-Suomen ELY-keskukselta saatiin ensiarvoisen tärkeää tukea hakemuksen tekemiseen.

Tulevaisuudessa lisää alueita kuituyhteyksien piiriin?

Hanke alkoi vuonna 2022. Nyt hankkeessa ollaan jo siinä vaiheessa, että viimeisenä toteutusvuotena 2024 rakennettavia alueita on jäljellä enää noin neljä. Osassa projekteista budjetti on jo ylittynyt, sillä kustannusarviointi haastavissa rakennusoloissa on vaikeaa. Albrechtin mukaan ylimenevä osuus menee firman omasta pussista.

Olofsson ja Albrecht vastaavat yhteen ääneen kysymykseen siitä, onko yritys vielä tulevaisuudessa halukas hakemaan EU-tukia kuituverkon laajentamiseen: ”Ehdottomasti”. Tärkeää on, että kuluttajat ilmoittavat halukkuutensa kuidun rakentamiseen, jotta suunnitelmat voidaan tehdä ja ulkoista rahoitusta hakea. Paraisilla on vielä todella paljon alueita, jonne kuituverkko ei ulotu. Työtä siis riittää Partelille.