EU-hankkeet tutuiksi: PlastLIFE – muovit kiertoon Suomessa!

EU:n strategisesta LIFE-ohjelmasta rahoitettu PlastLIFE-hanke edistää muovien kiertotaloutta – kierrätystä, uusiokäyttöä ja haitallisen muovin korvaamista. Turun yliopiston osaprojekti keskittyy maatalouden kasvi- ja puutarhatuotteiden muovijätteeseen.

Muovin kierrätykseen ja haitallisen muovin korvaamiseen on herätty viime vuosien aikana maailmanlaajuisesti. Muovin kiertotalouden eteen on kuitenkin vielä paljon työtä tehtävänä, ja tähän haasteeseen PlastLIFE on lähtenyt vastaamaan Suomen tasolla. 

PlastLIFE on Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) koordinoima, viime joulukuussa alkanut hanke, jossa on mukana toistakymmentä projektipartneria. Konsortiossa toimii tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen lisäksi yrityksiä ja järjestöjä. Varsinais-Suomesta mukana on Turun yliopisto sekä Pidä Saaristo Siistinä ry. Vaikka projekti toteutetaan suomalaisin voimin, EU-rahoitteinen hanke pyrkii vaikuttamaan myös laajemmin koko Euroopan tasolla.  

Hankkeen tarkoituksena on edistää niin kotitalouksien kuin yritysten käyttämien muovien kestävää käyttöä, kierrätystä ja korvaamista sekä edistää ympäristöministeriön kehittämän Suomen muovitiekartan eri toimenpiteiden toteutumista.  

Haastattelimme Turun yliopiston osaprojektin vetäjää, maantieteen ja geologian laitoksen yliopisto-opettajaa Johanna Yliskylä-Peuralahtea PlastLIFE-hankkeesta ja yliopiston roolista siinä. 

Suomi muovin kiertotaloustoimijana 

Muovin kierrätyksestä puhuttaessa ajatellaan usein esimerkiksi PET-pulloja, joiden kierrätysaste onkin Suomessa 90 %. Yritysten muovinkierrättäminen on Suomessa kuitenkin heikommalla tasolla, mihin vaikuttavat varsinkin pieni väestöpohja ja alueelliset erot kierrätyksen järjestämisessä. “Suomi ei ole edelläkävijä Euroopassa, mitä tulee esimerkiksi maatalousmuovin kierrättämiseen. Aiemman tutkimustiedon mukaan olemme keskikastia Euroopan tasolla”, toteaa Yliskylä-Peuralahti. 

Kierrätyksen haasteet pienyrittäjille ja haja-asutusalueille 

Turun yliopiston osaprojekti kuuluu rakentamisen ja maatalouden muoveja koskevaan työpakettiin ja se keskittyy kasvi- ja puutarhatuotannon muovien keräämiseen ja kierrätykseen. Työpaketin johtajana toimivan Yliskylä-Peuralahden mukaan Suomessa on alkutuotannon muovijätteen kierrätyksessä alueellisia haasteita, joihin hankkeessa pyritään vastaamaan.

Kierrätykseen liittyvät haasteet ovat kolmenlaisia: se on monimutkaista, se on yrittäjän vastuulla, minkä lisäksi Suomesta puuttuu systemaattinen keräysjärjestelmä etenkin tuottajavastuun piiriin kuulumattomille muoveille. Valtaosa maatalousmuoveista kuuluu tähän ryhmään. Tällä hetkellä Suomessa on esimerkiksi vain yksi maatalousmuoveja prosessoiva kierrätyslaitos.  

Kasvi- ja puutarhatuotannon muovit ovat usein likaisia, eivätkä keräyspisteet hyväksy liian likaisia tai lajittelemattomia muoveja. Suomen uusiomuovi (SUMI) vastaanottaa pakkausmuovit, mutta yrittäjän vastuulle jää muovien lajittelu ja toimittaminen vastaanottoterminaaleihin, joissa jätteet lajitellaan ja joista ne toimitetaan eteenpäin joko kierrätyslaitoksiin tai energiana hyödynnettäviksi, jos muovit eivät kelpaa esim. likaisuuden vuoksi kierrätykseen. Etenkin pienyrityksille kierrätys voi olla taloudellisesti ja ajankäytön kannalta haastavaa, varsinkin haja-asutusalueilla.  

Yliskylä-Peuralahti on kuitenkin optimistinen tulevaisuuden suhteen, sillä Suomessa on aloittamassa uusi Maatalousmuovien kierrätysyhteisö. Yhteisön tavoitteena on parantaa maatalousmuovien saamista keräyksen ja kierrätyksen piiriin koko Suomessa. Suomen uusiomuovi aikoo kehittää maatalousmuovien keräystä ja vastaanottoa jätehuoltoalueittain yhteistyössä keskeisten maatalousmuovien maahantuojien, valmistajien sekä jätehuollon logistiikkayritysten kanssa. ”Tulevaisuudessa on kiinnostavaa seurata, tuleeko myös kierrätyslaitoksia lisää, vai kuljetetaanko valtaosa kerätystä muovista jatkossakin ulkomaille käsittelyyn”, Yliskylä-Peuralahti toteaa. 

Ylipäätään alkutuotannossa olisi tärkeää löytää sellaisia ratkaisuja, jotka parantaisivat ongelmallisten, hylkyyn päätyvien materiaalien kierrätettävyyttä. Lisäksi yrittäjien tietoisuutta kierrätysprosessien toteuttamisesta tulisi edistää. Uudet viestinnän muodot ovat tärkeä tekijä onnistumisen takaamisessa varsinkin muovin korvattavuuden ja biopohjaisten materiaalien tuotekehittelyn myötä.

Suuri hankekonsortio ja LIFE-rahoitusinstrumentti 

Vaikka Yliskylä-Peuralahdella on lähes 20 vuoden kokemus EU:n eri rahoitusinstrumenteista, PlastLIFE on ensimmäinen LIFE-ohjelman hanke, jossa hän on mukana. Rahoitusinstrumenttina hän on kokenut sen kuitenkin samankaltaisena esimerkiksi Horisontti 2020 -rahoituksen kanssa. Projektia koordinoivalla SYKE:llä sekä ympäristöministeriöllä on myös vahvaa osaamista LIFE-hankkeista ja hyvät suhteet EU:n komissioon sekä rahoitusohjelmaa hallinnoivaan CINEA:n. 

Projektikonsortion suuresta koosta huolimatta yhteistyö on lähtenyt mallikkaasti liikkeelle, ja Yliskylä-Peuralahdella on vain positiivista sanottavaa konsortion toiminnasta aina alkukartoituksesta lopullisen hakemuksen jättämiseen ja projektin aloitukseen saakka. SYKE:n kokemus ja vahva työ koordinoinnissa valaa uskoa projektipartnereihin, eikä esimerkiksi ulkopuolisia hakukonsultteja käytetty hakemusta tehdessä.  

Suuressa konsortiossa on luonnollista, ettei kaikkia projektin jäseniä tunne ja että yhteistyö keskittyy oman työpaketin sisälle. PlastLIFE-hankkeessa työpakettien välillä on kuitenkin tehty hyvää yhteistyötä. Työpaketin johtajana Yliskylä-Peuralahti on luonut hyvät suhteet muiden työpakettien johtoon, jolloin kokonaiskuva projektista pysyy päivitettynä. Vaikka projekti on vielä alussa, voidaan siis sanoa, että yhteistyö on hyvällä mallilla ja tuloksia odotetaan. EU-rahoitusinstrumentteja harkitseville Yliskylä-Peuralahti toteaa: “Ole ajoissa liikkeellä. Muista, että kaikki haun kriteerit tulee täyttää. Älä lannistu, vaikka kilpailu rahoituksesta on kovaa.”  

Onnistumiset ja odotukset 

Hankkeen varsinainen toiminta alkoi tänä vuonna, ja hanke kestää vuoteen 2029 asti. Tutkimuksellinen osuus hankkeesta on käynnistymässä, ja Euroopan komission toteuttaman väliarvioinnin jälkeen viimeiset neljä vuotta tullaan omistamaan käytännön kokeiluille tutkimustiedon valossa. Kokeilujen osuutta työpaketeista ei ole tarkkaan suunniteltu, vaan se muovautuu osittain tutkimustulosten myötä ja osittain aiemmin tunnistettujen haastekohtien avulla. 

Hankkeessa on myös SYKE:n johtama työpaketti, joka pyrkii varmistamaan hankkeen toimeenpanon, tulosten levittämisen ja kestävyysmurroksen aikaansaamisen. Yliskylä-Peuralahden mukaan viestintä ja vaikuttamistyö on tärkeää eri aluetasoilla Suomessa, EU:n komission suuntaan ja kansainvälisesti.