EU-hankkeet tutuiksi: Rannikko-LIFE parantaa rannikon ja saariston luonnonsuojelualueiden elinoloja

EU-hankkeet tutuiksi -juttusarjassa tutustutaan Rannikko-LIFE -hankkeeseen, jossa Varsinais-Suomen alueelta mukana ovat Turun kaupunki, Turun yliopisto sekä Varsinais-Suomen ELY-keskus. Hankkeen keskeinen tavoite on Rannikon Natura2000 -luonnonsuojelualueiden suojelutason ja luontoarvojen parantaminen. Turussa hoidetaan esimerkiksi Ruissalon jalopuumetsiä, parannetaan erakkoetanan elinoloja sekä torjutaan vieraslajeja. EU:n Life-ohjelman 5,2 miljoonan euron rahoitus mahdollistaa entistä tehokkaammat, laajemman mittakaavan hoitotoimet.

Euroopan unionin ympäristöneuvosto vahvisti joulukuun 2019 istunnon päätelmissään, että EU:n tulee kiireellisesti lisätä toimia luonnon biodiversiteetin köyhtymisen pysäyttämiseksi ja ekosysteemien ennallistamiseksi. Yksi EU:n keskeisistä keinoista pysäyttää luonnon monimuotoisuuden kato on Natura 2000 -alueiden verkosto, joka turvaa koko Euroopan laajuisesti luontodirektiivissä määriteltyjen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjä. Suomessa on tällä hetkellä runsas 1800 Natura-aluetta, jotka kattavat noin 15 prosenttia maamme kokonaispinta-alasta. Suomen Natura-alueet ovat pääasiassa nykyisiä luonnonsuojelualueita, erämaa-alueita ja suojeluohjelmien kohteita. Lisäksi verkostolla suojellaan sellaista luontoa, joka aiemmin on ollut heikommin suojeltua, kuten saariston ja rannikon luontoa, järviä, suuria jokia, pienvesiä, kallioita ja kulttuuriympäristöjä.

Rannikko-LIFE on erityisesti rannikon ja saariston Natura2000 -alueiden suojelutason ja luontoarvojen parantamiseen tähtäävä monivuotinen hanke, jossa Varsinais-Suomesta ovat mukana Turun kaupunki, Turun yliopisto sekä Varsinais-Suomen ELY-keskus. Metsähallituksen luontopalvelujen koordinoimaan, vuonna 2018 käynnistyneeseen hankkeeseen kuuluvat varsinaissuomalaisten partnereiden lisäksi Rauman, Raahen ja Tallinnan kaupungit sekä WWF Suomi ja Viron ympäristöministeriön alainen ympäristölautakunta. Rannikko-LIFEn budjetti on 8,7 miljoonaa euroa, josta Turun kaupungin osuus on noin 560 000 euroa. Kokonaisbudjetista 60 % kattaa hankkeelle myönnetty 5,2 miljoonan euron rahoitus EU:n Life-ohjelmasta. Jokaista hankkeeseen sijoitettua euroa kohti EU antaa siis puolitoista euroa lisää rannikon luonnonhoitotoimiin.

Life on vuonna 1992 käynnistynyt Euroopan unionin lippulaivaohjelma, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä tukemalla luonnonsuojelu-, ympäristö- ja ilmastohankkeita eri puolilla Eurooppaa. Tulevan, vuosien 2021-2027 Life-ohjelman budjettia ollaan kasvattamassa nykyisestä 3,4 miljardista 4,8 miljardiin euroon. Ohjelmaan on lisäksi tarkoitus tehdä parannuksia, joiden myötä myös energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian hankkeet voivat jatkossa hyötyä Life-rahoituksesta.

EU-rahoitus mahdollistaa Turun alueella mittavat hoitotoimet

Rannikko-LIFE -hankkeen tarkoitus on kunnostaa merkittäviä rannikon ja saariston Natura2000-luonnonsuojelualueiden elinympäristöjä, kuten paahdealueita, rantaniittyjä, lehtoja ja hakamaita. Kunnostettavia alueita on kahdeksan Suomenlahdelta Perämerelle, mm. Saaristomeren, Selkämeren ja Perämeren kansallispuistoissa, jotka koostuvat yhteensä 41 Natura2000 -alueesta (37 Suomesta, 4 Virosta). Alueiden kohentamisen tavoitteena on luoda toimiva ja eheä elinympäristöjen verkosto, mikä on erityisen tärkeää juuri nyt ilmastonmuutoksen vaikutusten alkaessa näkyä. Elinympäristölaikkujen kunnostaminen ja täydentäminen uusilla alueilla mahdollistaa lajien liikkumisen ja leviämisen, kun elinympäristöjen koko ja laatu kasvavat ja välimatkat lyhenevät.

Turun kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö Olli-Pekka Mäki kertoi Turun kaupungin osallistumisesta hankkeeseen ja sen puitteissa Varsinais-Suomen alueella toteutetuista moninaisista suojelu- ja hoitotoimenpiteistä. Rannikko-LIFE käynnistyi Turun kaupungin osalta, kun Metsähallitus otti yhteyttä ja tiedusteli Turun kiinnostusta osallistua projektiin. ”Metsähallitus on Suomessa luonnonsuojelutyössä aktiivinen toimija ja heillä on runsaasti kokemusta Life-hankkeista, joten mukaan lähtemistä ei tarvinnut oikeastaan kauaa miettiä”, toteaa Mäki. Hänen mukaansa hankkeessa houkutti mahdollisuus saada EU-rahoituksen myötä lisäresursseja sellaisiin toimenpiteisiin, joita kaupunki muutoinkin toteuttaisi niin sanotusti osana perustekemistä. Lisäksi maaliskuuhun 2025 jatkuva Rannikko-LIFE on riittävän pitkäkestoinen, jotta hankkeen puitteissa päästään toden teolla toteuttamaan monivuotista luonnonsuojelutyötä. ”Pidimme siitä, että tässä hankkeessa on pitkälti kyse juuri konkreettisista toimista eli ei niinkään laadita tulevaisuuteen tähtääviä kauaskantoisia suunnitelmia, papereita ja linjauksia, vaan luonnonsuojelualueille tehdyt toimenpidesuunnitelmat oikeasti toteutetaan”, Mäki kertoo.

Turun alueella tehdyistä toimenpiteistä suurin osa kohdentuu Ruissaloon, jossa tehdään elintilaa Ruissalon jalopuumetsien tammille karsimalla vajaa 50 hehtaarin alueella kuusta, koivua ja haapaa. Myös alueen muita perinnebiotooppeja kuten kallioketo- ja rantaniittyjä hoidetaan puiden ja pensaiden raivauksin sekä niitoin. Ruissalon lehtojen vanhoissa tammissa ja lehmuksissa asustelee lisäksi harvinainen direktiivilaji erakkokuoriainen, jota ei esiinny missään muualla Suomessa. Ruissalon lehmuskujanteen uusien istutusten toivotaan parantavan erakkokuoriaisen elinolosuhteita. Mäen mukaan Ruissalossa aiotaan myös kunnostaa lepakkojen talvehtimispaikkoja sekä torjua vieraslajeja, sillä kesällä 2019 tehty kartoitus paljasti alueella olevan yllättävän paljon vieraslajiesiintymiä. Jättipalsamin, isotuomipihlajan, espanjansiruetanan sekä minkin ja supikoiran poistot Natura-alueilta ovat osa vieraslajitorjuntaa, jota lisäresurssien myötä voidaan nyt tehostaa. Pienpetojen poisto tehdään yhteistyössä metsästysseurojen kanssa, kun taas vieraskasvilajien poistot hoituvat kaupungin oman väen toimin. Kaupungin osalta hankkeessa onkin mukana parisenkymmentä henkilöä ympäristönsuojelun ja infran kunnossapidon yksiköistä, Mäki kertoo. Samaisia hoitotoimenpiteitä toteutetaan kaupungin toimesta myös Katariinanlaakson, Rauvolanlahden sekä Friskalanlahden alueilla.

Yliopiston kasvitieteellisen puutarhan yhteydessä vuodesta 2017 toimineessa Ruissalon luontokoulussa vierailee vuosittain 4500 turkulaista koululaista. Rannikko-LIFE -hankerahoituksella luontokoulun puitteita voidaan päivittää esimerkiksi rakentamalla oppilaiden käyttöön pihalle kota ja laituri näytteiden ottoa varten, sekä hankkimalla uusia välineitä kuten mikroskooppeja ja kaukoputkia. Kasvitieteellisen puutarhan yhteydessä on myös alueen luonnosta ja virkistysmahdollisuuksista tietoa tarjoava Ruissalo Info, jonka opastusta täydennetään digitaalisin sisällöin. Nämä toimenpiteet eivät olisi toteutuneet nykyisessä mittaluokassa ilman Life-rahoitusta, Mäki toteaa. Tämän lisäksi Ruissalon huvilasaarelta on löytynyt toista sataa vanhaa maastokaatopaikkaa, jotka tullaan kaikki Mäen mukaan hankkeen kuluessa siivoamaan.

Turun kaupungin moninaisten toimenpiteiden ohella myös muut Rannikko-LIFE -hankkeen partnerit tekevät töitä Natura-alueiden elinympäristöjen parissa. Turun yliopistossa kehitetään saariston hoidon seurantoja, Raahessa on kartoitettu kaupungin edustan saariston merenalaista elämää ja Virossa tehdään muun muassa töitä maan ainoan jokihelmisimpukkakannan säilyttämiseksi. WWF Suomi puolestaan järjestää hankkeen puitteissa 16 vapaaehtoisleiriä, joissa torjutaan kurtturuusua sekä raivataan niittyjä ja umpeenkasvaneita laidunmaita esimerkiksi Kemiönsaaren Örössä ja Uudenkaupungin Vekaran saarella.

Pitkäkestoisessa hankkeessa on aikaa käytännön työhön

Rannikko-LIFE -hankkeen koordinaattori Metsähallitus saa Mäeltä kehuja erinomaisesta hankejohtamisesta ja yhteistyöstä. ”Metsähallitukselta on aina saanut hyvät ohjeistukset ja avut, kun ollaan mietitty, miten asioita kannattaisi erityisesti hankehallinnon kannalta viedä eteenpäin. He tietävät kokemuksesta, miten näitä hankkeita kannattaa toteuttaa”, Mäki kiittelee. Menestyksekäs hankehakemus edellyttää tiivistä yhteistyötä ja selkeää ohjeistusta koordinaattorilta, ja Metsähallitus vastasikin hakuprosessista hyvin ja kokemuksella. Toki omien toimenpiteiden kirjoitus ja talousarvion laatiminen työllistivät silti varsin paljon myös Turun kaupungin eri yksiköitä, joista valmisteluihin osallistui 7-8 henkilöä. Etukäteisvalmisteluiden roolia ei Mäen mukaan voi hankehakemusta tehdessä koskaan korostaa liikaa, ja osallistumisesta Rannikko-LIFE -hankkeeseen kertyykin arvokasta oppia jatkon kannalta esimerkiksi hankehallintoon liittyen. Suurimmaksi haasteeksi tämän mittaluokan hankkeessa Mäki nostaa taloushallinnon, sillä se ei varsinaisesti kuulu ympäristönsuojeluyksikön jokapäiväiseen tekemiseen. Niinpä onkin tärkeää, että hankkeen koordinaattori pysyy aktiivisesti perillä kokonaistilanteesta ja osaa ohjata konsortiota esimerkiksi budjettiin liittyvissä kysymyksissä.

Hankekonsortiossa partnerit toteuttavat pitkälti omia toimenpiteitään, mutta toisaalta tieto myös kulkee hyvin hankkeen ohjaus- ja projektiryhmän kokouksissa, joita on noin 3 kertaa vuodessa. Mäki nostaa erityisesti esille vertaisoppimisen ja kaupunkiyhteistyön Tallinnan kanssa, sillä Tallinnassa tehdään yhtä lailla luonnonhoitotöitä kaupungin alueella ja keskustassa. Hankkeen etenemistä edistää myös Life-ohjelmaan kuuluva monitorointi, jossa hankkeelle on nimetty oma valvoja. ”Se tuo hankkeen läpivientiin tiettyä ryhtiä ja pysytään oikealla polulla, kun tiedetään, että monitoroinnissa tullaan tarkastamaan nämä asiat. Usein valvoja haluaa käydä myös maastossa katsomassa kohteita”.

Lopuksi Mäki korostaa, että vaikka Life-rahoituksen tukiprosentti ei yllä Horisontti- tai Central Baltic -ohjelmien tasolle, ohjelman suoma hankkeen pitkä aikajänne sekä mahdollisuus konkreettiseen tekemiseen tarjoavat laajat oppimismahdollisuudet. Rannikko-LIFE -hankkeen päättyessä maaliskuussa 2025 sen puitteissa onkin ehditty tehdä paljon tärkeää työtä alueemme luonnon monimuotoisuuden hyväksi.