EU hankkeet tutuiksi: SCALE-UP-hanke kehittää datapohjaisia ja käyttäjäkeskeisiä ratkaisuja liikenteen solmupisteissä
SCALE-UP-hanke on EU:n Horisontti 2020 -rahoitteinen hanke, jossa kehitetään datapohjaisia ja käyttäjäkeskeisiä ratkaisuja liikenteen solmupisteissä. Varsinaissuomalaisina partnereina hankkeessa toimivat Turun kaupunki, Varsinais-Suomen liitto, Turun ammattikorkeakoulu sekä Vinka Oy.
SCALE-UP (Scale up user-Centric and dAta driven SoLutions for ConnEcted Urban Poles) -hankkeen päätavoitteena on datapohjaisten ja käyttäjäkeskeisten strategioiden kehittäminen alueellisissa liikenteen solmupisteissä älykkään, puhtaan ja osallistavan liikkuvuuden nopeuttamiseksi. Hankkeessa ovat mukana Antwerpenin kaupunki (hankkeen koordinaattori) sekä Turun ja Madridin kaupunkialueet. Lisäksi jokainen kaupunki työskentelee omien alueellisten partnereiden kanssa. Turun kaupunki toimii hankkeessa yhteistyössä Varsinais-Suomen liiton, Turun ammattikorkeakoulun sekä Vinka Oy:n kanssa. Yhteensä hankkeessa toteutetaan 28 toimenpidettä, jotka kietoutuvat viiden eri toiminta-alueen ympärille: hallinnointi, liikkumispisteet, data, puhdas ja turvallinen liikenne sekä liikkumiskäyttäytyminen. Artikkelia varten on haastateltu Turun kaupungin hankepäällikköä Stella Aaltosta.
SCALE-UP-hanke lähti liikenteelle CIVITAS ECCENTRIC -hankkeesta, jota Aaltonen veti Turun kaupungilla vuosina 2016–2020: “Hankkeessa työstettiin liikkuminen palveluna -kokonaisuutta. Antwerpenin kaupunki osallistui työpajoihin, ja he olivat vaikuttuneita erilaisesta otteesta liikenteen ja liikkumisen palveluihin. Tämän jälkeen he ottivat meihin yhteyttä ja kertoivat, että haluaisivat tehdä yhteistyötä uuteen hankehakuun liittyen Turun kanssa.” Aaltonen kuvailee, että hankehaussa haettiin nimenomaisesti vähintään kolmen kaupungin yhteistyöhanketta. Hankkeen kehittämiskohteet mietittiin yhdessä paikallisten partnereiden kanssa hankehaun yhteydessä.
Hankkeen monipuoliset toimenpiteet
Aaltonen kuvaa hanketta hyvin laajaksi kokonaisuudeksi, jossa on kehitetty niin fyysistä kuin digitaalista ympäristöä: “Hankkeessa on monia osa-alueita. Jotkut voisivat jopa sanoa, että kyseessä on hanke, jossa on monta projektia sisällä.” Hankkeen aikana Turun kaupunkialueella on toteutettu 10 toimenpidettä.
Hankkeessa on keskitytty esimerkiksi kestävien matkaketjujen, liikkumispisteiden ja liityntäpysäköinnin kehittämiseen. Hankkeen aikana on katsottu, miten kestävän liikkumisen palveluita voitaisiin laajentaa. Tätä varten on pitänyt toteuttaa paljon selvityksiä: “Erityisesti tietoa tarvitaan siitä, mitä ihmiset haluavat ja kaipaavat, eli keskeistä hankkeessa on käyttäjä- ja tarvelähtöisyys”, Aaltonen täsmentää. Esimerkiksi Turun linja-autoasemalle tehtiin matkatavaroiden säilytysjärjestelmä ja Loimaalla testattiin kaupunkipyöriä ihmisten toiveiden ja tarpeiden mukaisesti.
Hankkeen aikana on myös toteutettu liikkumisnäkymä osana Turun palvelukarttaa. Liikkumisnäkymä kokoaa yhteen liikenteen ja liikkumisen tietoja useista eri datalähteistä. Esimerkiksi kartasta voi tarkastella pysäköinnin tilannetta, kävelyreittejä sekä liikkumisen palvelutarjoajien tarjontaa. “Liikkumisnäkymän tuominen palvelukartalle on vaatinut valtavan määrän tiedon työstämistä sekä taustatyötä. Tavoitteena on, että pystytään mahdollisimman nopeasti jakamaan sitä tietoa, mitä käyttäjät toivovat ja tarvitsevat”, Aaltonen kuvailee. Lumiaurojen kulkua seuraava osio, joka näyttää auratut ja auraamattomat alueet, on liikkumisnäkymän käytetyin. Seuraavaksi kartalle yritetään saada näkymään vielä hiihto- ja luistelukenttien kunnossapitojen tiedot.
Liikkumiskäyttäytyminen on myös yksi hankkeen toiminta-alueista ja sitä pyrittiin edistämään esimerkiksi päiväkotien ja koulujen aktivointimallilla. “Aktivointimallin tarkoituksena on saada aktivoitua lapsia ja aikuisia tulemaan kestävästi päiväkoteihin ja kouluihin. Osana aktivointimallia luotiin pyörätaitoja kehittävä pyörärata ja järjestelmä, josta koulut ja päiväkodit saavat pyöriä käyttöönsä”, Aaltonen havainnollistaa. Pilottipäiväkodit ja -koulut pääsivät testaaman kestävää liikkumiskäyttäytymistä edistäviä toimia. Pilottipäiväkodeissa testattiin mm. muksubussia eli sähköavusteista pyörää, jonka avulla lasten kanssa voidaan lähteä esimerkiksi retkelle.
Lisäksi Aaltonen kertoo “tuuppauksista”, joiden avulla pyritään tuuppaamaan käyttäjää hienovaraisesti kohti kestävämpää liikkumista: “Turun kaupungin kirjastosta voi lainata joukkoliikenteen kortin kahdeksi viikoksi, mikä tarjoaa matalan kynnyksen mahdollisuuden kokeilla joukkoliikennettä. Tämän kokeilun jälkeen toimintaa on laajennettu muihin kuntiin ja kirjastoihin, yhteensä 14 kirjastoon ja kahteen kirjastoautoon Turun seudulla.”
Hankkeessa on panostettu paljon myös toimenpiteiden arviointiin, skaalattavuuteen sekä vaikuttavuuden lisäämiseen. Toimenpiteiden alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen skaalaaminen, eli pilotointi ja toimivien ratkaisujen monistaminen, on hankkeessa tärkeää. Aaltonen myös painottaa, että monilla hankkeen toimenpiteillä on pitkäkestoisia vaikutuksia ja monet niistä voivat vakiintua pysyviksi käytännöiksi. Osa tehdyistä toimenpiteistä on myös Turun kaupungin kestävän liikkumisen ohjelmassa, joten toimenpiteitä tullaan toteuttamaan myös tulevaisuudessa.
Positiivinen palaute ja yhteistyö partnereiden kanssa
Aaltonen kertoo, että hankkeesta on saatu paljon hyvää palautetta. Hankkeen pilotointeja tehneet yritykset ovat antaneet myönteistä palautetta erityisesti siitä, että kaupunki kehittää liikkumiseen ja liikenteeseen liittyviä palveluita yhdessä yritysten kanssa. Myös käyttäjiltä on tullut positiivista palautetta: “Minulle on esimerkiksi tultu kertomaan lapsen oppineen pyöräilemään hankkeessa toteutetulla pyöräradalla. Itselleni tärkeimpänä palautteena koen sen, kun näen iloisen käyttäjän, joka on oikeasti hyötynyt niistä toimenpiteistä, joita hankkeessa on pystytty tekemään”, Aaltonen kuvailee.
Hankkeen aikana yhteistyö Madridin ja Antwerpenin kanssa on sujunut todella hyvin. Aaltonen kokee yhteistyön olleen antoisaa. Liikenteen ja liikkumisen haasteet ovat Aaltosen mukaan suhteellisen samanlaisia riippumatta kaupungin koosta, mutta keinot kyseisten haasteiden ratkaisemiseksi vaihtelevat kaupungista toiseen. Esimerkiksi isommissa kaupungeissa saattaa olla enemmän resursseja käytettäväksi. “Paljon on opittu hankepartnereilta vuosien saatossa erityisesti dataan ja sen integrointiin liittyen. Heillä taas on ollut opittavaa sen suhteen, miten ollaan käyttäjälähtöisiä, ja miten saadaan toteutettua vaikuttavia toimenpiteitä. Hankkeen aikana on koettu siten molemminpuolista tiedonvaihtoa ja oppimista”, Aaltonen täsmentää.
Hanke lähestyy pikkuhiljaa loppuaan, ja suomenkielinen loppujulkaisu valmistuu nyt maaliskuussa. Kaikkien hankkeen partnereiden kesken järjestetään kevään aikana loppukonferenssi Brysselissä. Hankkeen loppuvaiheessa arvioidaan myös toteutettujen toimenpiteiden skaalattavuutta ja sitä, miten niitä voitaisiin hyödyntää jatkossa.
Hankkeen nimi: SCALE-UP (Scale up user-Centric and dAta driven SoLutions for ConnEcted Urban Poles)
Toteutusaika: 1.6.2021- 31.5.2025.
EU-rahoitusohjelma: Horisontti 2020
Hankkeen kokonaisbudjetti: 10,388,309.38 euroa
Hankekoordinaattori: Antwerpenin kaupunki