EU-hankkeet tutuiksi: Schoolhoods-hankkeella turvallisempia ja aktiivisempia koulumatkoja 

Nykyisin lyhyitäkin koulumatkoja kuljetaan autolla. Autoliikenne lisää koulumatkojen turvattomuutta ja vähentää aktiivista liikkumista. Aktiivisempiin koulumatkoihin on Turussa ennenkin kannustettu erilaisten hankkeiden avulla tai osana kaupungin omaa työtä, mutta kokonaisuuden huomioiva toimintasuunnitelma on puuttunut. Tähän tarpeeseen Turun kaupunki vastaa Schoolhoods-hankkeella, joka on yhteisrahoitettu EU:n URBACT IV-ohjelmasta.  

Schoolhoods-hankkeen tavoitteena on mahdollistaa turvalliset, terveelliset ja viihtyisät koulumatkat peruskoululaisille sekä lisätä kaikkien tietoisuutta aktiivisista arkimatkoista. Aktiivisten koulumatkojen lisääntyminen ja vähentyvä autoliikenne koulujen ympäristössä tuottavat useita hyötyjä aina liikunnasta sosiaaliseen hyvinvointiin ja viihtyisyyteen ja turvallisuuteen. 

”Suomessa on perinteisesti ajateltu, että tietysti lapset kävelevät ja pyöräilevät koulumatkat. On jäänyt huomaamatta kulttuurin murros: enää ei ole itsestään selvää, että lapset kävelevät tai pyöräilevät kouluun, vaan myös kilometrin matkoja kuljetaan autolla”, toteaa hankkeen vastuuhenkilö Anna-Kaisa Montonen. 

Kesäkuussa 2023 alkanut Schoolhoods-hanke on jo loppusuoralla: parhaillaan toteutetaan autoliikenteen rauhoittamisen pilottia Pääskyvuoren koululla, ja hankkeen lopputuloksena syntyvä toimenpidesuunnitelma viimeistellään vuoden loppuun mennessä. Toimintasuunnitelman tavoitteena on edistää aktiivisia koulumatkoja ja vähentää autoliikennettä koulujen ympäristössä. Toimenpidesuunnitelmaa on rakennettu yhdessä sidosryhmien kanssa: ensin määriteltiin ongelma, ja sen jälkeen mietittiin visio ja toimenpiteet ongelman ratkaisemiseksi. Toimenpiteiden toteutumista tulevina vuosina seurataan tarkkaan mietityn mittariston avulla. Tavoitteena on, että loppuvuodesta valmistuva toimenpidesuunnitelma hyväksytään kaupungin päätöksenteossa.

Monisyisiin ongelmiin ratkaisuja 

Montosen mukaan ongelmat aktiivisten ja turvallisten koulumatkojen suhteen ovat moninaiset. Yksi ongelmista on hallinnollinen ja organisaatiorakenteisiin pureutuva: kokonaiskuva ei ole kenenkään vastuulla. Aihe jakautuu usealle palvelukokonaisuudelle eikä sitä säätele laki, minkä vuoksi omistajuus, kokonaiskuva ja aiheen hallinta puuttuvat. Yksi ratkaisu tähän ongelmaan on ollut osittain hankkeen puitteissa toteutettu laajempi kysely koululaisille ja heidän vanhemmilleen. Vuosittaiseksi suunnitellun kyselyn avulla saadaan tietoon jokaisen koulun liikkumistapajakauma. 

Toisena ongelmana Montonen mainitsee autokyydit. Monet vanhemmat kokevat, etteivät koulumatkat ole turvallisia, koska koulujen ympäristössä liikkuu niin paljon autoja. Monet taas eivät pysähdy pohtimaan arjen valintoja, vaan vievät lapset kouluun samalla kun itse ajavat töihin. Näihin ongelmiin on pyritty vastaamaan esimerkiksi parhaillaan käynnissä olevalla pilotilla. Pääskyvuoren koulun ympäristön katuverkko jäsennellään neljän kuukauden ajaksi uudelleen, jotta asuinalue rauhoittuisi ja saattoliikenteestä aiheutuvat vaaratilanteet vähentyisivät. 

”Kokonaisuudessaan tilanne näyttää alueella paljon rauhallisemmalta kuin mitä se oli ennen kokeilua, vaikka tiettyjä ongelmakohtia on edelleen”, Montonen arvioi. 

Pilottia on suunniteltu alueen sidosryhmien, kuten koulun, asukkaiden ja järjestöjen kanssa. Tuloksia, palautetta ja jatkoa mietitään niin ikään yhteistyössä sidosryhmien kanssa syksyllä järjestettävissä asukastilaisuuksissa. ”Meillä on alueella yhteinen ongelma, joka halutaan ratkaista. On ollut erittäin antoisaa ja tärkeää, että ongelmaa on voitu ratkoa tällä tavalla. Tämä myös vahvistaa omaa näkemystäni siitä, että meillä pitäisi olla omassa työssämme aikaa mennä asuinalueille ja tehdä aidosti yhteistyötä asukkaiden kanssa”, painottaa Montonen. 

Kansainvälistä yhteistyötä 

Schoolhoods-hanke on rahoitettu Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) alaisesta URBACT IV-ohjelmasta. Hankkeessa on mukana yhteensä seitsemän kaupunkia eri puolelta Eurooppaa: Rethymno, Brașov, Brno, Parma, Skawina, Turku ja Zadar. 

URBACT IV-ohjelmalla rahoitetaan kaupunkien yhteistyöverkostoja, joissa kehitetään ratkaisuja kuntien ja kaupunkialueiden yhteisiin haasteisiin. Ohjelma rahoittaa eri maiden erikokoisista kunnista ja kaupungeista koostuvia “Action Planning” -verkostoja, joissa on 8–10 jäsentä. Verkostojen jäsenien hankkeita yhdistää sama teema. 

”Tämähän on ihan mieletön hanke siitä, että meillä on Euroopan tasolla melko sama ongelma. Olemme pystyneet yhteistyössä kasvattamaan toistemme tietoisuutta ja keräämään dataa yhdessä kansainvälisenä verkostona”, toteaa Montonen. 

Kaupungit ovat myös hyötyneet toistensa ideoista, toimenpiteistä ja tuotoksista. Esimerkiksi Skawinan kaupunki tuotti liikenneturvallisuuteen liittyvän korttipelin, jonka muut kaupungit saivat itselleen käännettäväksi ja tuotettavaksi. ”Tällaisen tuottamiseen ei meillä Turussa olisi ollut tässä kohtaa aikaa tai rahaa, mutta nyt hankkeen ansiosta saimme sen hyvin pienellä vaivalla myös meidän käyttöömme”, kertoo Montonen. 

Verkoston jäseniä yhdistää myös tapa saavuttaa hankkeen lopputulos, sillä URBACT-ohjelma tarjoaa verkostolle yhteiset lähestymis- ja etenemistavat ongelmien ratkomiseksi. Menetelmien hyödyntämiseen myös koulutetaan ohjelman toimesta. 

Aiempi hanketausta johti Schoolhoodsiin 

Turun kaupungin aiempi URBACT-rahoitteinen hanke Space4People päättyi vuonna 2022. Hankkeen aikana luodut suhteet johtivat kutsuun liittyä uuteen URBACT-rahoitusta hakevaan konsortioon. Hakuvaihe oli kaupungille tällä kertaa kevyt, sillä kaupunkia pyydettiin mukaan vasta hakemuksenteon loppuvaiheessa.  

Päätös lähteä mukaan verkostoon oli Montosen mielestä luonteva. Hanke toimi täydentävänä jatkumona Horisontti Eurooppa -rahoitteisen SCALE-UP-hankkeen yhdelle toimenpiteelle, jossa ehdittiin esimerkiksi luomaan päiväkodeille ja kouluille uudenlaisia pyöräilyn palveluja sekä malli, miten liikkumiskäyttäytymiseen olisi mahdollista vaikuttaa. Datapohjaisten ja käyttäjäkeskeisten ratkaisujen kehittämiseksi liikenteen solmukohdissa tarkoitettu hanke päättyi viime kesänä, joten hankkeet tukivat loistavasti toisiaan. 

Ohjelma, joka antaa ja edellyttää 

Montonen tiivistää URBACT-rahoitteisen hankkeen antavan paljon, mutta toisaalta myös vaativan paljon työresursseja. Tästä johtuen hän suosittelee ohjelmaa organisaatiolle, joilla on jo valmiiksi eri toimialoilla käytettävissä henkilöstöresursseja. ”Tämä vaatii useamman henkilön ja toimialan sitoutumista sekä riittävästi työaikaa. Vaadittavan työajan määrittelyyn on myös URBACTilta ohjeistus”, painottaa Montonen. 

Mikäli organisaatiolla on mahdollisuus panostaa hankkeeseen, voivat hyödyt kuitenkin olla laaja-alaiset. Montosen mukaan ohjelma sopii erityisen hyvin vaikeasti hahmotettaviin ongelmiin, joiden kohdalla aloittaminen sekä oikeiden toteutustapojen ja toimijoiden löytäminen tuntuu haastavalta. URBACT-ohjelma mahdollistaa muun muassa pienimuotoisen pilotoinnin ja ulkopuolisen asiantuntijapalveluiden ostamisen, mikä puolestaan vahvistaa organisaation osaamista ja toimintakykyä.  

”Kun pyritään vaikuttamaan poikkihallinnolliseen ilmiöön, on organisaation sisältä löytynyt paljon synergiaetuja, jotka olisivat muuten todennäköisesti jääneet huomaamatta. Olen esimerkiksi itse voinut olla avuksi lasten kokonaisturvallisuuden eteen tehtävässä työssä liikenneturvallisuuden osalta. Toisaalta olemme vihdoin saamassa lasten koulumatkoista tärkeää ja luotettavaa tietoa koko kaupungin tasolla, koska hankkeen myötä teema oli esillä oikeaan aikaan”, Montonen mainitsee. 

Hankkeella on jo saatu paljon aikaan, mutta työ toivon mukaan jatkuu tulevinakin vuosina kattavan toimintasuunnitelman myötä. Osa toimenpiteistä edellyttänee ulkoista rahoitusta, joten eri rahoituskanavia pidetään silmällä jatkuvasti.