EU-hankkeet tutuiksi: sinisen talouden tulevaisuutta tarkasteleva Plan4Blue

Interreg Central Baltic -ohjelman rahoittama suomalais-virolainen Plan4Blue-hanke keskittyy sinisen kasvun tulevaisuuteen ja tukee merten aluesuunnittelua. Yksi hankepartnereista on Turun yliopisto. Kysyimme hankkeesta lisää erikoissuunnittelija Riitta Pöntyseltä, Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksesta.

Maritime Spatial Planning for Sustainable Blue Economies eli Plan4Blue-hankkeessa on mukana kaikkiaan kuusi partneria Suomesta ja Virosta. Hanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus SYKE. Varsinais-Suomesta mukana ovat Turun yliopisto sekä Varsinais-Suomen liitto.

Hankkeen tarkoituksena on selvittää merialan tulevaisuutta ympäristöllisten, taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten kannalta sekä tukea merten aluesuunnittelua ja merialan kestävää kehitystä. Suomenlahden ja Saaristomeren alueiden kestävää käyttöä tuetaan kehittämällä merialuesuunnittelun osaamista ja menetelmiä. Projektissa virolaiset ja suomalaiset toimijat hahmottelevat eri merialan sektoreihin, kuten merenkulkuun, kalastukseen, energian tuotantoon ja sen siirtoon liittyviä tulevaisuuskuvia.

Turun yliopiston rooli monitieteellisessä projektissa

”Turun yliopiston rooli hankkeessa on laaja ja kattava. Merten aluesuunnittelu ja sininen kasvu ovat lähtökohtaisesti monitieteellisiä aloja, joten hanke on hyvä esimerkki monen tiedekunnan ja yksikön yhteistyöstä”, Pöntynen toteaa. Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen tehtävänä on tuoda mukaan meriklusterin osaamista. ”Varsinaisena sisällöllisenä työnämme on koostaa tulevaisuuden skenaarioita muun muassa asiantuntijapaneelien ja työpajojen kautta saadun tiedon avulla”, Pöntynen sanoo.

Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön tekee puolestaan talousanalyysiä siitä, mikä on sinisen talouden tilanne tällä hetkellä ja mihin suuntaan se kehittyy projektialueen eri toimialoilla. Lisäksi maantieteen ja geologian laitos visualisoi, missä sinisen talouden yritystoimintaa sijaitsee, mille alueille ennakoidaan lisää toimintaa ja millaisia ovat erilaiset suunnittelun vaihtoehdot.

Hanke, joka yhdistää tutkimuksen ja käytännön

Plan4Blue tuottaa tietoa muun muassa Varsinais-Suomen liitolle, joka koordinoi Suomen merialuesuunnitelmien laatimistyötä. ”Varsinais-Suomen liitolta saamme palautetta skenaarioiden ja talousanalyysin käytettävyydestä merten aluesuunnittelussa”, Pöntynen kertoo. Tulevaisuuskuvista ensimmäiset ovat jo hahmottuneet ja parhaillaan niitä tarkistetaan eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Tallinnassa järjestettiin hiljattain työpaja skenaarioiden kommentointia varten. Tavoitteena on luoda merialan eri sektorille neljä erilaista vaihtoehtoista vuoteen 2050 ulottuvaa tulevaisuuskuvaa.

Myös seuraava työvaihe on jo käynnistetty. Siinä keskitytään siihen, millaisissa olosuhteissa tietyt tulevaisuuskuvat voisivat toteutua ja vastaavasti, miten tiettyjä kehityspolkuja voitaisiin välttää.

Mielenkiintoista Plan4Bluessa on Pöntysen mielestä tiivis yhteys tutkimuksen ja käytännön tarpeiden välillä. Erityisen kiinnostavia ovat tulevaisuusskenaariot sekä työskentely erilaisten sidosryhmien kanssa. Pöntysen mukaan monen eri sektorin ja toimialan mukana oleminen on haastavaa, mutta projektiyhteistyö on sujunut hyvin. Hankkeen osapuolet ovat aktiivisia, mikä kertoo siitä, että hankkeelle on ollut tilausta.

Aikaisempi kokemus ja kontaktit hyödyllisiä hankkeen valmistelussa

Hankevalmistelu sujui Pöntysen mukaan koordinaattorin tuella hyvin. ”Kaikkinensa hankevalmistelu on aikaa vievää, ja hankkeiden jo ollessa käynnissä on vaikea löytää kunnolla aikaa uusien hankkeiden valmisteluun. Erilaiset pienetkin valmistelurahat olisivat hyödyllisiä tässä mielessä”, Pöntynen arvioi. Etenkin budjetin valmisteluun kului paljon aikaa suhteessa hankesisällön suunnitteluun.

”Jos organisaatiolla itsellään ei ole aikaa tai osaamista ennestään, voi valmisteluvastuuta jakaa hankekonsortion sisällä, tai jos mahdollista, palkata ulkopuolinen konsultti”, hän muistuttaa. Plan4Bluen valmistelussa ei kuitenkaan ollut tarvetta ulkopuolisille konsulteille. ”Kokonaisuudessaan Turun yliopistossa on erikoisosaamista sekä hankehaussa että niiden toteuttamisessa, niin sisällön kuin hallinnon osalta”, Pöntynen kehuu. Lisäksi projektia varten tarvittavat kontaktit olivat olemassa jo aiemmista kansainvälisistä hankkeista, joista Pöntysellä on kokemusta koko työuransa ajalta.