EU-hankkeet tutuiksi: Tierra Finlandia Oy – Robotiikan kehitys ekologisten uurnien valmistukseen

Tierra Finlandia toteutti Euroopan aluekehitysrahaston hankerahoituksella innovatiivisen vision robotiikan ja saven yhdistämisestä ekologisten uurnien valmistukseen.

Tämän kuukauden EU-hankkeet tutuiksi -juttusarjaan haastattelimme turkulaisen Tierra Finlandia Oy:n yrittäjää Pia Zettinigiä. Yritys on erikoistunut Suomessa käsityönä tehtyihin saviuurniin, joiden valmistuksessa minimoidaan ympäristövaikutukset. Osan yritystoiminnasta muodostavat myös Zettinigin tekemä taide ja savityökurssit.  

Zettinig kokee työnsä erittäin merkitykselliseksi päästessään tukemaan ihmisiä suruprosessissa. ”En ole vain uurnantekijä, vaan pyrin tuomaan asiakkailleni lohtua ja valoa elämän vaikeimpaan hetkeen”, Zettinig kertoo. 

Tierra Finlandialla on myönnetty Avainlippu, Valonian ympäristöpalkinto ja Design From Finland -merkki. 

Tierra Finlandia sai hankerahoitusta tuotannon nopeuttamiseen robotiikan avulla Euroopan aluekehitysrahastosta edelliseltä, vuodet 2014–2020 kattaneelta kaudelta.  

Lisäkäsiä robotiikasta uurnien valmistukseen

Ajatus robotiikan hyödyntämisestä uurnien valmistamisprosessissa syntyi Zettinigin mukaan yllättäen. Keskustellessaan serkun 50-vuotisjuhlilla yrityksensä toiminnan laajentamisesta Zettinigin puoliso ehdotti puoliksi leikillä, että Zettinig tarvitsisi muutaman robotin lisäkädeksi. Idea jäi kytemään Zettinigin mieleen ja hän päätti lähteä selvittämään, voisiko savitöiden tekemiseen todella yhdistää robotiikkaa.  

Robotiikan kehitys käynnistyi yhteistyössä kansainvälisen Yaskawa-konsernin Suomen yksikön kanssa, joka on erikoistunut innovatiivisiin ja helppokäyttöisiin robottijärjestelmiin. Aluksi käyty puhelinkeskustelu ei vielä johtanut mihinkään, sillä robottien ei uskottu pystyvän saven kaltaisen materiaalin käsittelyyn. Usko omaan visioon kuitenkin palkittiin, kun Zettinig sai vakuutettua Yaskawan lähtemään mukaan kehitystyöhön ja yrityksestä muodostui lopulta merkittävä tuki koko robotiikkaprojektin toteutuksessa ja eri robottivaihtoehtojen testaamisessa. 

Prosessi robotiikan hyödyntämisestä saven käsittelyssä vaati paljon sinnikkyyttä, sillä mitään vastaavaa ei ollut aiemmin tehty. Jotta robotti kykeni työstämään savea, Zettinigin tuli pilkkoa ja avata oman käsityöosaamisensa pienempää yksityiskohtaa myöten. Lisäksi savelle tuli kehittää juuri oikeanlainen koostumus, joka toimisi robotin kanssa. ”Oikean saven koostumuksen selvittäminen oli yksi suurimmista työvaiheista ennen kuin päästiin edes miettimään, miten robotti voisi ymmärtää käsityöläisen työtä”, Zettinig kertoo.  

Yhden uurnan valmistus vaatii noin viisi kiloa savea, joka tavallisesti muovataan käsin ja dreijataan uurnaksi käsin. Testattaessa eri robottimalleja monet osoittautuivat liian heikoiksi, mikä oli Zettinigille yllätys: ”Aloitimme testaamisen pienemmillä roboteilla, mutta niistä yksikään ei pystynyt työstämään savea”. Ainoastaan yksi robotti osoittautui riittävän vahvaksi yrittäjän tarpeisiin. ”Kyseinen robotti, jonka lopulta hankin yritykselleni, oli ainoa, joka pystyi samaan mitä teen itse käsin.”, Zettinig kertoo. Yritykselle hankitun robotin yli 360 kilon työstövoima havainnollistaakin hyvin, kuinka paljon voimaa saven käsittely vaatii käsityöläiseltä tavallisesti.  

Zettinig haluaa painottaa, että käsityö on yhä yritystoiminnan ytimessä. ”Ajatus, että saataisiin käsityön osuutta merkittävästi pois, on ehkä vähän vääristynyt”, hän toteaa. Vaikka robotiikka on otettu osaksi tuotantoa, sen tarkoituksena ei ole korvata käsityöläistä, vaan auttaa kaikkein raskaimmassa työvaiheessa eli saven muovaamisessa. Tässä myös onnistuttiin: kolmen vuoden kehitystyön jälkeen robotin avulla on pystytty keventämään uurnien valmistuksen kaikkein raskainta työvaihetta. Samalla se on mahdollistanut yksinyrittäjälle uurnien valmistuksen suuremmassa mittakaavassa. 

Rohkeus kannattaa EU-rahoitusta hakiessa 

Zettinig suosittelee hakemaan EU-rahoitusta rohkeasti, sillä joskus jopa vähän yltiöpäisen optimistinen idea voi johtaa johonkin konkreettiseen. ”Tärkein viesti muille yrittäjille on, että uskokaa itseenne, olkaa rohkeita ja hakekaa – eihän siinä ole mitään hävittävää”, Zettinig toteaa. ”Joskus se yksi hakemus voi olla juuri se käännekohta, joka vie eteenpäin”, Zettinig jatkaa. 

Yksin ei kuitenkaan tarvitse pärjätä rahoituksen hakemisen kanssa. Zettinig kertoo ottaneensa yhteyttä ELY-keskuksella tuolloin työskennelleeseen Paula Makkoseen, jolta hän sai paljon konkreettista tietoa ja tukea rahoitushakemuksen laatimiseen.  ”Muistan, että olisin itse halunnut selittää kaiken juurta jaksain, mutta Paula tiesi, mitä hakemuksessa piti oikeasti näkyä”, Zettinig kertoo. Avun saaminen vaatii kuitenkin Zettinigin mukaan aktiivisuutta, rohkeutta kysyä neuvoja ja avoimuutta.  

Rohkeuden ja oma-aloitteisuuden lisäksi EU-rahoitus edellyttää myös tarkkuutta niin hakuprosessissa kuin sen jälkeen projektin seurannassa. Zettinig kehottaa pitämään kirjaa jokaisesta projektin kulusta ja kehitysprosessin työvaiheesta alusta alkaen. Tarkan dokumentoinnin avulla myöhemmin on mahdollista vastata esimerkiksi tietopyyntöihin ongelmitta. ”Kysymyksiä varten pystyn heti näyttämään Excelistä, mitä on tehty, milloin ja kenen toimesta”, Zettinig kertoo. Dokumentointi auttaa myös näkemään, mitä kaikkea on saavutettu osana projektia.

Tavoitteena muutos kohti kestävämpää hautausalaa Suomessa ja ulkomailla 

Zettinig kuvailee itseään ihmiseksi, joka ei saa öisin nukuttua, ellei kierrätä ja pohdi valintojensa vaikutuksia isommassa mittakaavassa. Siksi myös uurnien valmistuksessa hänelle keskeinen arvo on ekologisuuden varmistaminen koko valmistusketjussa ja uurnan maatuvuuden kannalta. Kaikki Tierra Finlandian uurnat tehdäänkin suomalaisesta savesta ilman mikromuoveja tai haitallisia kemikaaleja. Myös käytettävät värit ovat savipohjaisia ja kantonarut kierrätettyä puuvillaa.  

Mikä tekee Zettinigin valmistamista uurnista hautausalalle poikkeuksellisia, on niiden täysi maatuvuus. ”Vaikka uurnani on tehty savesta, ne eivät ole keramiikkaa, sillä en polta niitä”, Zettinig selittää. Poltettaessa uurnat säilyisivät maaperässä lähes muuttumattomana vuosituhansia. ”Nostetaanhan maasta edelleen lähes ehjiä keraamisia astioita antiikin Kreikan ajalta”, Zettinig kuvailee. Tämän takia Zettinig on itse kehittänyt täysin ainutlaatuisen saven koostumuksen hyödyntämällä maan omia mineraaleja. Näin uurnien rakenteesta saadaan tarpeeksi kestävä ilman polttamista, mutta samalla täysin biohajoava. ”Tällaista tuotetta ei ole muualla maailmassa käytössä vielä”, hän toteaa.  

Tutkimusten mukaan suomalaiset kuluttajat kolme tärkeintä toivetta hautaustuotteelle ovat ekologisuus, suomalaisuus ja käsityö, jotka kaikki kolme täyttyvät Tierra Finlandian tuotteissa. Zettinig näkee keskeisenä haasteena ekologisten uurnien yleistymiselle kuitenkin hautausalan muutoksen hitauden. Olisi tärkeää saada myös levitettyä tietoa ekologisista vaihtoehdoista suoraan kuluttajille. ”Vaikka tuotteet herättävät huomiota esimerkiksi lehtiartikkeleiden myötä, haasteena on edelleen tiedon puute – siksi näkyvyys ja suora kuluttajaviestintä ovat avainasemassa yrityksen toiminnan kehittämisessä”, Zettinig kertoo. 

Myös kansainvälisillä markkinoilla on Zettinigin tekemien markkinaselvitysten mukaan kysyntää ekologisille uurnille. Parhaillaan Zettinig etsiikin rahoitusmallia, joka mahdollistaisi panostamisen yrityksen markkinointiin ja kansainvälistymiseen. Hän näkee edessään kaksi vaihtoehtoista polkua. Tuotteen oikeudet voitaisiin myydä joko suomalaiselle tai ulkomaiselle valmistajalle ja vaihtoehtoisesti tulisi löytää sopiva yhteistyökumppani, joka voi viedä ekologisia uurnia laajempaan jakeluun. Yksi mahdollinen suunta on myös markkinointi suoraan kuluttajamarkkinoille.