EU-hankkeet tutuiksi: Tutkijoiden yö tekee tieteestä populaaria

Eurooppa-toimiston uudessa EU-hankkeet tutuiksi -sarjassa tutustutaan erilaisiin EU-rahoitteisiin hankkeisiin. Ensimmäisenä vuorossa on kansainvälinen Tutkijoiden yö, joka on järjestetty Turussa jo kahtena syksynä.

Syyskuun viimeisenä perjantaina päästiin tutustumaan tieteen saloihin eri puolilla Eurooppaa. Toistamiseen Turussa järjestetty Tutkijoiden yö sai jälleen yleisöltä positiivisen vastaanoton.

”Tapahtuma oli oikein onnistunut. Sekä tutkijat että yleisö nauttivat, ja tavoitteet saavutettin”, kertoo hankkeen partnerina toiminut Erja Hyytiäinen. Hyytiäinen työskentelee Turun yliopiston tapahtumakoordinaattorina ja tiedottajana.

Tutkijoiden yössä kuka tahansa pääsee yhden päivän ajan tutustumaan tutkijoiden työhön ja tieteeseen esimerkiksi työpajojen, tapaamisten, luentojen ja vierailujen kautta. Tavoitteena on esitellä tutkimustyötä helposti ymmärrettävällä ja lähestyttävällä tavalla sekä houkutella nuoria tutkijan uralle. Tapahtumat ovat yleisölle maksuttomia.

Tämän vuoden Tutkijoiden yössä nähtiin muun muassa aikamatkan mahdollistava Sanan seppä -sovellus ja Seminaari kiinnostavista asioista, jossa kuuden suomalaisen yliopiston tutkijat esittelivät tutkimustaan tieteen eri aloilta. Turun tuomiokirkossa järjestetyssä päätapahtumassa puolestaan keskusteltiin varsin suurista teemoista: elämästä ja muutoksesta. Viime vuoden kohokohtana toimi puolestaan Science Battle -kilpailu, jossa tutkijat pääsivät ratkomaan yleisön lähettämiä kysymyksiä.

EU-rahoitus edistää tutkijoiden työtä

Tutkijoiden yö on Euroopan laajuinen tapahtuma, jota rahoitetaan Euroopan unionin tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020-ohjelman Marie Sklodowska-Curie -toimista. Rahoituksen avulla pyritään tukemaan erilaisia tutkijoiden koulutusta ja liikkuvuutta edistäviä hankkeita, eli juuri sellaisia, joihin Tutkijoiden yökin lukeutuu. Muualla EU:ssa tapahtuma tunnetaan paremmin nimellä European Researchers’ Night.

Kilpailu EU-rahoituksesta on kovaa. Turun yliopistokin haki rahoitusta jo aiemmalla hakukierroksella, mutta vasta yhteistyö eri yliopistojen ja tutkimuslaitosten kesken toi myöntävän päätöksen.

“Turun yliopistolla on kokemusta tieteen popularisointiin liittyvistä tapahtumista, ja ne ovat saaneet hyvän vastaanoton. Halusimme olla mukana myös eurooppalaisessa tapahtumassa. Olimme hakeneet rahoitusta Tutkijoiden yöhön itsenäisesti, vain Turkua koskien jo edellisellä hakukierroksella, mutta silloin emme sitä saaneet. Tällä kertaa liikkeelle lähti laajempi suomalaisyliopistojen ja tutkimuslaitosten joukko ja halusimme ilman muuta olla mukana”, Hyytiäinen kertoo.

Vaikka rahoitusta myönnettiin, Turun yliopisto päätti sijoittaa tapahtumaan myös omaa rahaa.

”Turun yliopiston osalta budjetti on 50 000 euroa, mutta tiesimme jo etukäteen, että emme saisi koko rahoitusta, vaikka kyseessä oleva rahoitus onkin tarkoitettu 100-prosenttisena toteutettavaksi. Suomalaiset yliopistot ja tutkimuslaitokset muodostivat konsortion, joka haki rahoitusta ja saimme etukäteen tietää, että Suomen olisi mahdollista saada 180 000 euroa. Näin ollen Turun yliopiston osuudeksi muodostui 11 000 euroa. Halusimme kuitenkin tehdä tapahtumasta kunnollisen, ja siksi yliopisto panosti tapahtumaan myös itse. Varmistimme etukäteen koordinaattorilta, että näin voi toimia”, Hyytiäinen sanoo.

Kun rahoitus oli selvillä, tapahtumaan osallistuvat tutkijat ja yhteistyökumppanit löytyivät suhteellisen helposti, sillä yliopistolla on valmiit verkostot, joiden kautta oli nytkin helppo tiedustella, ketkä haluaisivat lähteä mukaan.

Vaativa rahoitusprosessi, positiivinen lopputulos

Hyytiäisen mukaan hankevalmistelut tehtiin ilman ulkopuolisia konsultteja. Hän toteaa rahoituksen hakuprosessin olleen yllättävän raskas, varsinkin ensikertalaiselle.

“Tämä johtui siitä, että en tuntenut entuudestaan EU-slangia. Jouduin lukemaan moneen kertaan hakemuksen ohjeita. Konsortiossa haasteita tuotti myös yhteydenpito videoneuvottelujärjestelmällä, mikä vaikeutti tiedon jakamista ja uuden ideointia. Raportointi oli vielä ongelmallisempaa, mutta se johtui konsortion monipolvisesta tavasta kerätä tietoa”, Hyytiäinen kertoo.

Hakemuksen tekemiseen meni noin viikon verran työtunteja. Muita hakemista harkitsevia Hyytiäinen kehottaakin käyttämään aikaa ennen kaikkea valmistautumiseen.

”Hakuperusteisiin ja EU-slangiin perehtymiseen kannattaa käyttää heti alussa riittävästi aikaa. Kun sen tekee alussa huolellisesti, jatko sujuu paljon paremmin”, Hyytiäinen neuvoo.

Kaikesta huolimatta lopputulos on kuitenkin ollut positiivinen.

“Vaikka rahoitusprosessi oli raskas, palkinto tuli siitä, että saimme olla osa eurooppalaista tapahtumien ketjua ja onnistuimme luomaan upean tapahtuman.”

EU:n Marie Sklodowska-Curie -rahoitus (MSCA)

Osa Horisontti 2020 -ohjelmaa.

6,16 miljardin euron määrärahoilla (kaudella 2014-2020) tuetaan tutkijoiden koulutusta, liikkuvuutta ja urakehitystä. Erityisesti painotetaan innovointitaitoja.

Toiminta hyödyttää paitsi tutkijoita, myös tutkimusta vastaanottavia yrityksiä ja organisaatioita, jotka saavat käyttöönsä EU-rahoitteisen huippuosaajan.

Marie Skłodowska-Curie -toimien päätyypit ovat seuraavat:

• tutkimusverkostot (ITN): tuki innovatiivisille tutkijankoulutusverkostoille
• henkilökohtaiset apurahat (IF): tuki kansainvälistä liikkuvuutta varten kokeneille tutkijoille, jotka voivat työskennellä myös tiedelaitosten ulkopuolella
• tutkimus- ja innovointihenkilöstön vaihto (RISE) sektorien tai maiden välillä
• alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten ohjelmien yhteisrahoitus (COFUND): lisärahoitus kansainvälistä tutkijakoulutusta ja tutkijoiden liikkuvuutta varten.

MSCA-apurahoja voi hakea tutkijanuran eri vaiheissa. rahoitusta voivat saada niin tohtorintutkintoa suorittavat kuin pitkän kokemuksen omaavat tutkijatkin.

Seuraava Marie Sklodowska-Curie -ohjelman rahoitushaku avautuu 12.10.2017 ja päättyy 17.1.2018.

Lue lisää Horisontti 2020 -ohjelman tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin tarkoitetuista rahoituksista täältä. Lisätietoja Marie Sklodowska-Curie -rahoituksesta löydät komission sivuilta.