EU-hankkeet tutuiksi: Vähähiilisen telakkateollisuuden 3D-pohjaisen teknologiaratkaisun kehittäminen vientiin

Euroopan aluekehitysrahaston hankerahoitus mahdollisti Turun Teräskalusteen keskittymisen 3D-pohjaisten teknologiaratkaisujen kehittämiseen vähähiilisen telakkateollisuuden tarpeisiin. Hanke muodostui myöhemmin merkittäväksi ponnahduslaudaksi jatkokehitystyölle Business Finlandin rahoittamassa hiilineutraalin risteilijän kehityshankkeessa.

Tämän kuukauden EU-hankkeet tutuiksi -juttusarjaan haastattelimme Turun Teräskaluste Oy:n toimitusjohtajaa Aleksi Kiviniemeä. Turun Teräskalusteen alana on erikoiskalusteiden ja -rakenteiden suunnittelu ja valmistus. Erityisen asiakaskunnan yritykselle muodostavat risteilyalukset, ja sen tuotteita on toimitettu yhteensä jo yli 200 alukseen.  

Turun Teräskaluste sai hankerahoituksen vähähiilisen telakkateollisuuden 3D-pohjaisten teknologiaratkaisujen kehittämiseen ja vienninedistämiseen Euroopan aluekehitysrahastosta sen edelliseltä, vuodet 2014–2020 kattaneelta kaudelta. EAKR-hanke toimi ponnahduslautana myös uudelle hankkeelle, sillä yrityksen kehitystyö laserkeilauksen ja 3D-printtauksen parissa jatkui pari vuotta myöhemmin osana laajempaa Meyer Turun koordinoimaa Necoleap-hanketta. Tämä hanke on puolestaan saanut rahoituksensa EU:n elpymistukivälineestä ja on osa Business Finlandin rahoittamia veturihankkeita.  

Turun telakkateollisuus on ainutlaatuinen liiketoimintaympäristö kansainvälisestikin. Tällä hetkellä isoja risteilyaluksia tehdään vain neljässä paikassa maailmassa: Ranskassa Saint-Nazairen telakalla, Saksassa Meyer Werft Papenburgin telekalla, Italiassa Fincantierin telakalla ja Turussa Meyer Turku Oy:n telakalla.  

Laserkeilauksella kestävämpää telakkateollisuutta 

EAKR-rahoituksen avulla Turun Teräskalusteen oli mahdollista investoida uusien teknologioiden kehittämiseen, ja hankkeen yhteydessä käynnistettiin ensimmäisten 3D-tulostettavien varaosien valmistus. Lisäksi hankkeen puitteissa yritys lähti kehittämään laserkeilausta, josta on tullut yrityksen yksi tärkeimmistä työkaluista ja kilpailukyvyn lähteistä. 

Laserkeilauksen kehittämisen takana on hyvin käytännönläheinen syy. Ennen laserkeilauksen käyttöönottoa korjaus- tai muutostöitä varten oli mentävä itse laivalle mittanauhan kanssa tarkistamaan korvattavan osan mitat. Asiakkaiden sijaitessa Suomen lisäksi myös Saksassa, tarkoitti tämä käytännössä toistuvaa matkustamista. ”Jotta voidaan olla varmoja, että Turussa tehty tuote sopii esimerkiksi Saksassa olevaan laivaan, niin tällöin ei ole mahdollista luottaa telakalta tai varustamolta saatuihin piirustuksiin”, Kiviniemi kertoo. Jatkuva lentäminen Saksan ja Suomen välillä vei Kiviniemen mukaan kuitenkin paljon työaikaa, noin yhden työpäivän verran suuntaansa, rasittaen samalla myös ympäristöä.  

Hankkeen aikana Turun Teräskaluste alkoi kehittää laserkeilausta parantaakseen mittausprosessin tehokkuutta. Laserkeilauksen periaate itsessään on Kiviniemen mukaan hyvin yksinkertaista. Käytännössä laivan pinnat laserkeilataan laivojen kokoamiseen käytettävissä suurlohkoissa tai jo kootussa laivassa. Telakalla tallennettu data on tämän jälkeen suoraan Turun Teräskalusteen suunnitteluosaston käytössä. Datan perusteella Turun Teräskalusteen suunnittelijat luovat pilvipistemallit, joita voidaan hyödyntää valmistussuunnittelussa ja tuotannossa. Millimetrin tarkka data mahdollistaa sen, että osia voi valmistaa minne tahansa ja mittatarkasti Turusta käsin. Tuotteen ollessa valmis se tarvitsee vain enää pakata, toimittaa kohteeseen ja asentaa osaksi laivaa. 

Jo hankkeen aikana Turun Teräskaluste saavutti talouden ja ilmaston kannalta hyviä tuloksia. Lentomatkustuksen hiilidioksidipäästöt ovat merkittävästi vähentyneet, samoin matkakuluissa on päästy 20 000–30 000 euron vuotuisiin säästöihin. ”Laivateollisuuden menestys ei voi tulevaisuudessa perustua jatkuvaan lentämiseen paikasta toiseen, kun uusilla teknologisilla ratkaisuilla on mahdollista tehdä samat asian paikasta riippumatta Suomessa”, Kiviniemi summaa.

Rahoitus ponnahduslautana laajempaan projektiin

EAKR-rahoitteisessa hankkeessa aloitettu kehitystyö laserkeilauksen parissa toimi lähtölaukauksena isommalle kehittämistyölle, kun Turun Teräskaluste pääsi myöhemmin osaksi Meyer Turku -vetoista ja Business Finland -rahoitteista Necoleap-hanketta. Tie laajempaan hankkeeseen kävi osittain onnekkaan sattuman kautta. Taustalla olivat kuitenkin yrittäjän hyvät verkostot ja aiemmin tehty kehitystyö laserkeilauksen parissa.  

Tieto Necoleap-projektista kantautui Kiviniemelle hänen ollessa keskustelemassa laserkeilauksesta Turun ammattikorkeakoulussa. AMK:n koulutus- ja tutkimuspäällikkö Mika Luimula kertoi Kiviniemelle heidän olevan mukana projektissa, jossa ei ollut vielä lainkaan osaamista laserkeilaukseen liittyen. Tästä tarjoutui yritykselle yllättävä tilaisuus hakea mukaan tuolloin jo käynnissä olleeseen Necoleap-projektiin.  

Necoleap-projektin visiona on kehittää täysin ilmastoneutraali risteilyalus ensimmäisenä maailmassa. Projekti kokoaa yhteen eri toimijoita yrityskentältä, yliopistoista ja tutkimuslaitoksista innovatiivisten ja vastuullisten teknologiaratkaisujen kehittämiseksi laivateollisuutta varten.

Kilpailukyvyn säilyttäminen vaatii investointeja kehitykseen 

Päätökset panostaa tuotekehitykseen eivät ole itsestäänselvyyksiä nopeatempoisella alalla. ”Laivateollisuudelle tyypillinen aikataulukuri on korkea. Tämä saattaa muodostaa osalle yrityksistä kynnyksen panostaa innovaatiotoimintaan, kun paine pysyä aikataulussa on suuri”, Kiviniemi kertoo. Moni yritys saattaa esimerkiksi pohtia, onko kannattavaa investoida uusiin laitteisiin tai tehdä tutkimus- ja kehittämistyötä kesken tuotantoprosessia. ”Investoinnit kehitykseen ovat kuitenkin välttämättömiä, jos menestyvä yritys haluaa säilyttää kilpailukyvyn jatkossakin”, Kiviniemi alleviivaa. 

Kiviniemi haluaa kannustaa muita innovatiivisia yrityksiä tutkimaan, millaisia rahoitusmahdollisuuksia esimerkiksi Euroopan unionilla on tarjolla innovaatiotoimintaan. Aktiivisuus kannattaa erilaisissa yhteiskunnallisissa rajapinnoissa. ”Pyrimme parhaamme mukaan olemaan aktiivisia ja seuraamaan, mitä tilaisuuksia on tarjolla”, Kiviniemi kertoo. Kiviniemen mukaan EAKR:n tarjoama rahoitusmahdollisuus tuli esille muiden toimijoiden kanssa käydyissä keskusteluissa. Perusteellisen pohdinnan jälkeen Turun Teräskaluste päätti tarttua mahdollisuuteen ja hakea tukea, joka myöhemmin johti aivan uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin. 

Kiviniemen mukaan teknologisessa kehityksessä mukana pysyminen on ehdoton kilpailuvaltti myös tulevaisuuden osaajien houkuttelussa. ”Työuraansa aloittelevat nuoret tuovat mukanaan paljon tietoa ja koulutusta, jota voi jalostaa osaamiseksi kokemuksen kautta”, Kiviniemi kertoo. ”Meidän täytyy viedä yritystä teknologisella kulmalla eteenpäin ollaksemme mielenkiintoinen työnantaja tulevaisuuden osaajille”, Kiviniemi jatkaa. Kiviniemen mukaan Turun Teräskalusteen menestyminen perustuukin yrityksen inhimilliseen pääomaan eli yrityksen ihmisiin, joille pitää taata pääsy parhaaseen ja käyttökelpoiseen teknologiaan. 

Kiviniemi näkee laivateollisuuden näkymät valoisina, kun teknologiseen kehitykseen uskalletaan investoida. “Muistan kun 15 vuotta sitten laivateollisuutta pidettiin auringonlaskun alana ja rahoittajat ennustivat meille varmaa tuhoa. Nyt tilanne on päälaellaan. Seuraavaksi tarvitaan kuitenkin uusien teknologioiden avulla saavutettavaa tehokkuutta ja innovaatioita, jotta ala säilyy Suomessa. Kivikausikaan ei päättynyt siihen, että kivet loppuivat kesken.”, Kiviniemi summaa ajatuksiaan.