EU-hankkeet tutuiksi: Yhteistyöllä kilpailukykyä meriteollisuuteen – Merimerkit-hanke yhdisti maakuntien toimijat 

Turun yliopiston ja Lahden seutu – Lahti Region Oy:n Merimerkit-yhteishanke pyrki tiivistämään alueellisten meriklustereiden välistä yhteistyötä sekä vahvistamaan suomalaisten meriteollisuusyritysten kilpailukykyä kansainvälisesti. EAKR-rahoitteisen hankkeen toiminta on ollut avointa kaikille alan yrityksille. Ylialueellisen ja ylimaakunnallisen hankkeen toteutusalueena olivat Varsinais-Suomen, Päijät-Hämeen ja Satakunnan maakunnat. 

Meri ja merenkulku ovat Turun yliopiston tutkimuksen ja koulutuksen vahvuusalueita. Merimerkit-hanke toteutettiin Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä, jossa on vahvaa meriteollisuuden ja liiketoiminnan tutkimusosaamista sekä tiivistä TKI-yhteistyötä meriklusteriyritysten kanssa. Reilu kolmevuotinen Merimerkit-hanke päättyi virallisesti syyskuun 2026 lopussa. Hankkeen päätösseminaari järjestettiin syyskuussa Raumalla ja Porissa, ja jäljellä ovat vielä palautekyselyt sekä tulosten julkaisu. Hankepari Merimerkit+ jatkuu vuoden 2028 loppuun ja keskittyy meriklusterin osaamistarpeisiin. 

Merimerkit-hanke syntyi tarpeesta vahvistaa yhteistyötä 

Hankkeen projektipäällikkö Anne E. Suomisen mukaan Merimerkit käynnistyi tavoitteenaan vahvistaa yritysten verkostoitumista ja auttaa niitä löytämään uusia yhteistyökumppaneita. ”Yksittäisen yrityksen resurssit ovat usein rajalliset, mutta useamman yrityksen yhteistyö lisää kapasiteettia ja osaamista, mikä parantaa yritysten kilpailukykyä kansallisesti sekä kansainvälisesti”, hän toteaa. Suominen on kokenut meriteollisuuden asiantuntija, joka on työskennellyt Turun yliopistossa yli 20 vuotta merenkulun, meriteollisuuden ja meriklusterin parissa.  

Idea hankkeeseen syntyi, kun Suominen tapasi Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n (nyk. Lahden seutu – Lahti Region Oy / Business Lahti) Ville Uimosen vuonna 2018. Molemmat kokivat tarpeelliseksi tiivistää meriteollisuuden yhteistyötä eri alueiden välillä. Vaikka meriteollisuus keskittyy Suomessa vahvasti Lounais-Suomen rannikkoseuduille, Lahden seudulla toimii runsaasti meriteollisuuden sisustusratkaisuihin erikoistuneita yrityksiä. Alueen meriklusterin kehittämiseksi oli järjestetty jo muutamia hankkeita, ja Suominen ja Uimonen ajattelivat, että olisi hyvä tilaisuus yhdistää eri alueen toimijat ja vahvistaa yhteistyötä.  Lounais-Suomessa on noin 685 meriklusteriyritystä, joista 560 on Varsinais-Suomessa ja 125 Satakunnassa. Lahden seudun meriklusterissa on noin 120 yritystä Päijät-Hämeen alueelta. 

Kohti kansainvälisiä markkinoita 

Hankkeen tavoitteena oli madaltaa yritysten kynnystä päästä mukaan kansainväliseen liiketoimintaan sekä houkutella uusia toimijoita meriteollisuuden pariin. Hankkeessa edistettiin kansainvälisten kumppanuuksien syntymistä esimerkiksi ulkomaille suuntautuvilla tiedonhankinta- ja verkostoitumismatkoilla. Asiantuntija- ja yrityskäyntejä sisältävät vierailut suunnattiin merkittävien alan tapahtumien yhteyteen. Vierailuja tehtiin esimerkiksi Viroon, Alankomaihin, Isoon-Britanniaan, Ranskaan ja Yhdysvaltoihin. 

Yksi merkittävä ponnistus oli Hampurin SMM-messuille osallistuminen. Suomisen mukaan messut auttoivat yrityksiä luomaan uusia kontakteja, kasvattamaan näkyvyyttään ja synnyttämään uutta kansainvälistä liiketoimintaa. Hankkeessa tuettiin yritysten kansainvälistymistä myös markkinaselvityksillä, myyntikoulutuksilla ja tapaamisilla ulkomaisten yritysten kanssa. Esimerkiksi Saksan ja Italian meriteollisuusmarkkinoista ja yhteistyömahdollisuuksista laadittiin yritysten tarpeisiin perustuvia selvityksiä.

Näkyvyyttä ja uusi kumppanuuksia 

Tärkeä osa hanketta oli myös tietoisuuden lisääminen meriteollisuudesta ja sen laajasta vaikutuksesta eri toimialoihin. Telakoiden alihankintaketjut ovat pitkiä ja meriteollisuus kattaa alleen enemmän kuin usein kuvitellaankaan. ”Telakoiden lonkerot ulottuvat ihan kaikkialle Suomeen”, Suominen kuvailee. Esimerkiksi risteilyalusten kaltaisten suurhankkeiden toteuttaminen vaatii osaamista hyvin monilta erilaisilta osa-alueilta. Alukset ovat niin monipuolisia kokonaisuuksia, että niiden toimintoja voi verrata pienen kaupungin palveluihin. 

Hankkeessa edistettiin kansallisia kumppanuuksia yritys- ja kohdevierailuilla, webinaareilla, seminaareilla sekä verkostoitumistapahtumilla. Keskeisessä roolissa oli Hiilineutraali Horisontti -kiertue, jonka tapahtumia järjestettiin eri puolilla Suomea. Tilaisuuksien tavoitteena oli tuoda lisää yrityksiä, tutkimuslaitoksia ja muita toimijoita osaksi meriklusteria sekä vahvistaa yhteistyötä telakoiden kanssa. Erityisen merkittävää oli tapahtumien toteuttaminen yhteistyössä alueellisten korkeakoulujen sekä elinkeino- ja kehitysyhtiöiden kanssa. Tällä varmistettiin, että tapahtumat vastasivat alueellisia tarpeita. Tilaisuuksia järjestettiin esimerkiksi Raumalla, Porissa, Turussa, Kuopiossa, Oulussa, Pietarsaaressa, Vaasassa, Kokkolassa, Hämeenlinnassa, Kouvolassa, Lappeenrannassa ja Lahdessa. 

Aktiivisuus ja avoimuus houkuttelivat yrityksiä mukaan 

Hankkeen onnistumisen kannalta erityisen tärkeässä roolissa olivat viestintä ja tiedon levittäminen. Hankkeessa ylläpidettiin muun muassa Merimerkkien verkkosivuja, kuukausittaista uutiskirjettä sekä LinkedIn-ryhmää. Keskeinen ponnistus oli myös Marine Network -katalogi, joka esittelee suomalaisia meriteollisuuden yrityksiä ja niiden palveluita. Maksuttomaan digitaaliseen katalogiin on liittynyt jo yli 90 yritystä. Kävijöitä katalogille on tähän mennessä kertynyt jo yli 17 000 yhteensä noin 100 eri maasta. Yritysprofiilien katseluja on kirjautunut peräti 29 000. Katalogi tarjoaa näkyvyyttä alan toimijoille sekä auttaa hahmottamaan, millaista osaamista ja millaisia työmahdollisuuksia merialalla on tarjolla. Sekä Marine Network -katalogin että uutiskirjeen ylläpitoa jatketaan Merimerkit+ -hankkeessa.  

Merimerkit-hanke onnistui saamaan runsaasti yrityksiä mukaan toimintaansa. Turun yliopiston kautta hankkeen toimintaan osallistui yli 300 yritystä, joista yli 220 raportoitiin rahoittajille hankkeen kriteerien mukaisesti. Suomisen mukaan hankkeen suosiota selittävät avoimuus, näkyvyys ja aktiivinen tekeminen. Hanke on ollut mukana useissa verkostoissa ja kanavissa ja niin sanottua jalkatyötä on tehty paljon. Toiminta on siis herättänyt kiinnostusta ja toiminnan maksuttomuus on tehnyt osallistumisen kynnyksestä matalan. Hankkeen vahvuutena oli myös sen neutraali rooli eri toimijoiden yhdistäjänä: Turun yliopisto toi yliopistotoimijana puolueettoman näkökulman, kun taas Business Lahti tarjosi elinkeinoelämän kehittämiseen liittyvää osaamista. 

Haasteena hankkeessa on ollut pienimpien mikro- ja pienyritysten tavoittaminen. Monilla pienillä yrityksillä resurssit ovat tiukasti kiinni päivittäisessä liiketoiminnassa, jolloin osallistuminen esimerkiksi tapahtumiin voi olla haastavaa. Suominen korostaakin, että pienten yritysten tarpeiden huomioiminen ja niiden osallistumismahdollisuuksien parantaminen on tärkeää myös jatkossa. 

Huolellinen suunnittelu onnistuneen hankkeen pohjana 

Aluekehitysrahasto EAKR oli hankkeelle luonteva rahoituskanava, sillä tavoitteena oli vahvistaa alueiden yritysten kilpailukykyä ja elinvoimaa. Rahasto oli entuudestaan tuttu, ja samassa haussa voitiin hakea rahoitusta kaikille tarvittaville maakunnille. Suominen uskoo ylialueellisuuden sekä ryhmähankkeen olleen tärkeitä seikkoja, jotka vahvistivat hakemusta. Merimerkit toteutettiin ryhmähankkeena, jotta yhteistyö olisi mahdollisimman tiivistä ja saumatonta. 

Virallisen rahoituspäätöksen saaminen viivästyi rahoittajan järjestelmiin liittyvistä syistä, mutta hanke käynnistyi vuoden 2023 alussa ennen päätöksen virallistamista rahoittajalta saadun tiedon pohjalta hakemuksessa olevan toteutusajan mukaisesti. Sekä Turun yliopistolle että silloiselle LADECille oli selvää, että hanketta ei voitaisi toteuttaa omalla riskillä, ja sitä toteutettiin alkuvaiheessa maltillisesti, kunnes rahoitus vahvistui syyskuussa 2023. Lisäksi hankeen toteutukseen vaikuttivat Turun yliopiston muutosneuvottelut, joiden seurauksena tehtävänkuvia yhdistettiin ja vastuita järjestettiin uudelleen. Alun perin vuoden 2025 loppuun suunnitellulle hankkeelle haettiin myöhemmin jatkoaikaa. 

Suomisen mukaan hankkeen toteutusta helpotti huolellinen suunnittelu sekä se, että samat henkilöt vastasivat sekä hankehakemuksen valmistelusta että lopulta itse käytännön toteutuksesta. Yhteistyö hankekumppaneiden välillä on ollut tiivistä ja Suominen uskoo yhteistyön jatkuvan myös hankkeen päättymisen jälkeen.  

Hakuvaiheessa hän korostaa ennakkosuunnittelun merkitystä, mutta muistuttaa myös, että hankkeissa on varauduttava muutoksiin. On hyvä pyrkiä tunnistamaan omat vahvuudet sekä pohtimaan etukäteen mahdolliset ostopalveluina toteutettavat asiat. Suomisen mukaan tavoitteiden kannattaa olla kunnianhimoisia mutta realistisia. ”Ei tarvitse olla vaatimaton, mutta kohderyhmä on pidettävä mielessä”, hän toteaa.

Meriteollisuuden näkymät ovat vahvat 

Vaikka meriteollisuus toimii jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä, alan tulevaisuudennäkymät ovat tällä hetkellä Suomessa vahvat. Suomisen mukaan pitkät sopimukset, kansainvälinen yhteistyö ja laaja yritysverkosto luovat hyvän pohjan alan kasvulle myös tulevina vuosina.  

Merimerkit-hankkeen hankepari Merimerkit+ jatkaa työtä meriklusterin elinvoiman vahvistamiseksi. Hanke keskittyy työssään meriteollisuuden osaamiseen ja osaajiin, ja sen tavoitteena onkin vastata alan osaajapulaan sekä kohtaanto-ongelmiin.