EU ja kulttuuri: Uusi kulttuurikompassi ja useita Luova Eurooppa –ohjelman hakuja auki
Euroopan komissio julkaisi keskiviikkona 12. marraskuuta kulttuurikompassin (Culture Compass for Europe). Kompassin avulla komissio haluaa antaa kokonaisvaltaisemman suunnan pirstoutuneelle EU-kulttuuripolitiikan kentälle.
Kulttuurikompassi kerää yhteen erilaiset EU-aloitteet, joiden kautta kulttuuria ja tekijöitä voidaan tukea esimerkiksi ilmaisunvapauden rajoituksiin, elinkeinon epävarmuuteen ja uuteen teknologiaan liittyvien haasteiden kanssa.
Se korostaa kulttuurin saavutettavuutta kaikille eurooppalaisille sekä kulttuurin merkitystä Euroopan resilienssille. Kompassi alleviivaa myös kulttuurin ja luovien alojen taloudellista merkitystä Euroopalle – kulttuuri työllistää lähes kahdeksan miljoonaa eurooppalaista.
Kulttuurikompassi on saanut positiivisen vastaanoton. Eri toimijat ovat olleet tyytyväisiä muun muassa kulttuurikompassin kunnianhimoon, kokonaisvaltaisuuteen sekä siihen, että se tunnustaa kattavasti kulttuurin potentiaalin ja arvon. Todellinen testi on kuitenkin kompassin toimeenpano ja rahoitus.
Kulttuurikompassin osoittamat suunnat ja toimenpidekokonaisuus
Kulttuurikompassi hahmottaa EU:n kulttuuripolitiikalle neljä suuntaa. Sen tavoitteena on
- vaalia ja vahvistaa eurooppalaisia arvoja ja kulttuurisia oikeuksia;
- tukea taiteilijoita ja kulttuurialan ammattilaisia;
- tehdä kulttuurisektorista entistä kilpailukykyisempi ja resilientimpi;
- puolustaa kansainvälisiä kulttuurisuhteita ja -kumppanuuksia.
Kulttuurikompassi sisältää 20 lippulaivahanketta, joista ensimmäiset toteutetaan vielä tänä vuonna ja loput vuoden 2028 loppuun mennessä. Tässä nostoja suunnitelluista toimista:
- Kulttuurikompassia täydentää ehdotus EU:n toimielinten yhteisestä kulttuurijulistuksesta (”Europe for Culture – Culture for Europe”), jonka myös parlamentti ja neuvosto tulevat allekirjoittamaan.
- Komissio alkaa kausittain raportoida kulttuurin tilasta EU:ssa (Report on State of Culture in the EU) sekä järjestää raporttia ja kulttuurikompassia käsittelevän vuoropuhelun sidosryhmien kanssa.
- Komissio esittää EU:n kulttuuridatakeskuksen (EU Cultural Data Hub) perustamista.
- Tarkoituksena on luoda vapaaehtoinen kehys kansallisesti myönnettyjen nuorten kulttuuri- ja kulttuuriperintöpassien vastavuoroiselle tunnustamiselle, edistää DiscoverEU:n kulttuurireittejä nuorten keskuudessa ja lisätä kulttuuritarjontaa olemassa olevassa eurooppalaisessa nuorisokortissa (Erasmus+).
- Taitelijoiden työolojen parantamiseksi komissio ehdottaa EU:n taitelijoiden peruskirjaa (EU Artist Charter), jossa hahmotellaan keskeiset periaatteet, ohjeet ja sitoumukset reiluihin työehtoihin kulttuurialoilla sekä lisätään sääntöjen noudattamista ja vastuuvelvollisuutta erityisesti EU:n kulttuurirahoituksen saajien osalta.
- Komissio suunnittelee kehittävänsä uuden tekoälystrategian kulttuuri- ja luoville aloille.
- Komissio esittelee tiedonannon ja neuvoston suositusluonnoksen New European Bauhausin tulevaisuudesta.
- Lippulaivahankkeeksi nostetaan myös Horisontti Euroopan puitteissa valmisteltava uusi eurooppalainen tutkimus- ja innovointikumppanuus resilientille kulttuuriperinnölle, jonka on tarkoitus käynnistyä vuonna 2026.
- EU-rahoituksen hakua kulttuurille halutaan yksinkertaistaa. Komissio tulee päivittämään myös CulturEU-oppaan.
- Komissio laatii EU-ohjeet kulttuuriin tehtävistä strategisista investoinneista ja selvittää innovatiivisia sijoitusvälineitä yksityisen pääoman ja hyväntekeväisyyden houkuttelemiseksi yhteistyössä rahoituslaitosten kanssa.
Kulttuurin rahoitus EU:ssa – nykytila ja tulevaisuus
Useimmat kompassissa esitetyt toimet on ajoitettu toteutettavaksi vielä nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen (2021-2027) aikana. Kompassin on kuitenkin tarkoitus olla pitkän aikavälin strategia, joten se viitoittaa tietä EU:n kulttuuripolitiikalle myös seuraavalla monivuotisella rahoituskaudella (2028-2034). Komission uutta rahoituskautta koskevassa esityksessä Luova Eurooppa -ohjelma saa jatkoa. Uudessa AgoraEU-ohjelmassa yhdistyisivät nykyinen Luova Eurooppa ja sen sisältämät kulttuurin ja median alaohjelmat sekä Kansalaisuus, tasa-arvo, perusoikeudet ja arvot -ohjelma (CERV).
Nykyisen Luova Eurooppa –ohjelman budjetti on 2,53 miljardia euroa ja CERV-ohjelman 1,56 miljardia euroa. Uuden AgoraEU-ohjelman budjetiksi puolestaan on ehdotettu 8,6 miljardia euroa, joten uuden ohjelman rahoitus olisi kaksi kertaa niin suuri kuin nykyisten ohjelmien yhteenlaskettu budjetti. Suurimmat lisäykset olisivat komission ehdotuksen mukaan tulossa demokratiatyöhön, mutta myös kulttuurin rahoitus kasvaisi nykyiseen kehyskauteen verrattuna noin 0,7 miljardia euroa.
Kulttuurikompassissa korostetaan, että kulttuuri voisi saada epäsuorasti rahoitusta myös muista tulevan kehyskauden välineistä, kuten uudesta kilpailukykyrahastosta, Horisontti Eurooppa -ohjelmasta, kansallisista kumppanuusohjelmista (aluekehitys) ja Globaali Eurooppa -ohjelmasta.
Useita Luova Eurooppa –ohjelman rahoituksia nyt auki
Lokakuussa käynnistyi useita Luova Eurooppa -hakuja, jotka ovat auki yli vuodenvaihteen:
- Kaunokirjallisuuden levityshankkeet (päättyy 29.1.2026)
- Journalismin kumppanuushankkeet, yhteistyö (päättyy 4.2.2026)
- Journalismin kumppanuushankkeet, moniarvoisuus (päättyy 4.2.2026)
- Medialukutaitohankkeet (päättyy 11.3.2026)
- Creative Innovation Lab (päättyy 23.4.2026)
- Culture Moves Europe -liikkuvuustuki (jatkuva haku 30.4.2026 saakka)
Kulttuurin ja luovien alojen kumppanuushankkeiden haku aukeaa helmikuussa 2026. Lisätietoa tästä hausta löydät Opetushallituksen infosivulta.