EU tehostaa sotilaallista liikkuvuutta yhteisillä säännöillä

Komissio julkaisi 19.11. sotilaallisen liikkuvuuden paketin, jonka tavoitteena on nopeuttaa joukkojen ja kaluston siirtelyä Euroopassa ja näin luoda ”sotilaallinen Schengen-alue”. Samassa yhteydessä komissio julkaisi myös muutoksessa olevan puolustusteollisuuden tiekartan. 

Sotilaallisen liikkuvuuden paketti muodostuu komission tiedonannosta sekä itse asetustekstistä. Tarkoituksena on puuttua sotilaallisen liikkuvuuden esteisiin kaikilla osa-alueilla – sääntelyyn, infrastruktuuriin ja suorituskykyyn liittyen – jotka tällä hetkellä hidastavat rajat ylittäviä sotilaskuljetuksia. Tällä hetkellä jotkut jäsenmaat vaativat 45 päivän ennakkoilmoituksen ennen kuin ne sallivat sotilaskaluston ylityksen alueensa yli. 

Asetus tähtää EU:n laajuisen sotilaallisen liikkuvuuden alueen eli sotilaallisen Schengenin luomiseen vuoteen 2027 mennessä. Sen tavoitteena on tehdä joukkojen ja sotilaskaluston siirrosta nopeampaa, turvallisempaa ja koordinoidumpaa Euroopassa seuraavilla tavoilla:  

• Sääntelyesteiden poistaminen: Otetaan käyttöön EU-tason sotilaallisen liikkuvuuden yhdenmukaistetut säännöt ja menettelyt rajat ylittäville sotilaskuljetuksille. Jatkossa joukkojen tulee kyetä siirtymään kolmessa päivässä rajojen yli.  
• Järjestelmän luominen hätätilanteita varten: Luodaan uusi Euroopan sotilaallisen liikkuvuuden tehostettu reagointijärjestelmä (European Military Mobility Enhanced Response System, EMERS) nopeuttamaan menettelyjä. Järjestelmän avulla EU:n ja Naton nimissä toimiville asevoimille voidaan myöntää ensisijainen infrastruktuurin käyttöoikeus.  
• Liikenneinfrastruktuurin resilienssin parantaminen: Päivitetään EU:n keskeiset sotilaallisen liikkuvuuden käytävät kaksikäyttöstandardien mukaisiksi ja suojataan strategista infrastruktuuria uusilla resilienssiä parantavilla työkaluilla. Kohdennetut investoinnit vahvistavat niin rauhan kuin kriisin aikaista kyber- ja energiaturvallisuutta sekä valmiutta.   
• Parannetaan yhteiskäyttöisiä valmiuksia: Vahvistetaan jäsenmaiden varautumista, solidaarisuutta ja sotilaallisen liikkuvuuden valmiuksia ottamalla käyttöön yhteisvastuureservi sekä vahvistetaan mahdollisuuksia luoda sotilaallisen liikkuvuuden digitaalinen tietojärjestelmä.  
• Hallinnon ja koordinoinnin vahvistaminen: Perustetaan uusi sotilaallisen liikkuvuuden ryhmä ja vahvistetaan TEN-T-komiteaa. Näiden roolina on ohjata täytäntöönpanoa ja seurata kunkin jäsenvaltion valmiutta. Jokaisen jäsenmaan tulee myös nimittää sotilaskuljetusten kansallinen koordinaattori, joka toimii yhteyspisteenä lupien, ilmoitusten ja kriisitoiminnan osalta.  

Komission 2028–2034 rahoituskehysehdotuksessa sotilaallisen liikkuvuuden budjettia on kasvatettu nykyisestä 1,7 miljardista eurosta 17,7 miljardiin euroon. Tästä summasta on tarkoitus rahoittaa 500 ns. hotspot-kohdetta, jotka sijaitsevat neljällä sotilaallisen liikkuvuuden käytävällä. Tiedonannossa kaavaillaan myös pyrkimystä yhdistää EU:n liikenneinfrastruktuuri paremmin Ukrainaan.  

Suomi on toimittanut komissiolle oman listansa sotilaallisen liikkuvuuden kehittämistarpeista, joiden yhteenlaskettu rahoitustarve on yli 3 miljardia euroa. Tarpeet liittyvät  sotilaskuljetusten pullonkauloina olevien siltojen, tunnelien ja satamien päivittämiseen sotilasstandardien mukaisiksi.   

Lisää murroksellisia innovaatioita puolustusvalmiuden tarpeisiin  

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on osoittanut, kuinka nopeasti puolustusteknologiat kehittyvät. Tekoälyn, kvanttijärjestelmien, droonien ja avaruusteknologioiden kaltaiset innovaatiot ovat keskeinen osa nykyaikaista sodankäyntiä. Startup-yrityksillä ja innovatiivisilla pk-yrityksillä on siis entistä suurempi rooli puolustusteollisuuden kehittämisessä.  

Komissio haluaa vauhdittaa Euroopan puolustusteollisuuden nykyaikaistamista sekä edistää murroksellisten innovaatioiden hyödyntämistä puolustusteollisuudessa. Tätä varten komissio on valmistellut EU:n puolustusteollisuuden muutosta koskevan etenemissuunnitelman, jonka tarkoituksena on saattaa yhteen syväteknologia- ja puolustusyhteisöt ja näin nopeuttaa huipputeknologioiden käyttöönottoa sotilaskäytössä ja lisätä Euroopan tuotantokapasiteettia innovoinnin avulla. 

Etenemissuunnitelmassa on neljä pääteemaa:  

• tuetaan puolustusalan yritysten investointeja  
• vauhditetaan uusien teknologioiden kehitystyötä 
• laajennetaan puolustusvoimavarojen käyttömahdollisuuksia ja  
• edistetään Euroopan teknologinen etulyöntiasemaa vaatimaa osaamista.