EU:n demokratiakilpi torjumaan ulkoista vaikuttamista 

Euroopan komissio julkaisi keskiviikkona 12. marraskuuta EU:n demokratian suojaamiseen tähtäävän demokratiapaketin. Paketti sisältää kauan odotetun eurooppalaisen demokratiakilven sekä sitä täydentävän strategian kansalaisyhteiskunnan tukemiseksi. Demokratiakilvellä pyritään torjumaan erityisesti verkossa tapahtuvaa ulkomaista vaikuttamista, kuten tiedon manipulointia ja disinformaatiota, sekä vahvistamaan yhteiskunnallista resilienssiä. Uutta rahoitusta ei esitetä, vaan toimet rahoitetaan olemassa olevista EU-rahoitusohjelmista. 

Paketin esittelivät teknologisesta omavaraisuudesta, turvallisuudesta ja demokratiasta vastaava komissaari Henna Virkkunen ja demokratiasta, oikeusasioista, oikeusvaltioperiaatteesta ja kuluttajansuojasta vastaava komissaari Michael McGrath. Sekä paketin esitelleet komissaarit että komission puheenjohtaja von der Leyen toteavat demokratian olevan kovan paineen ja hyökkäyksen kohteena. Geopoliittisten vastakkainasetteluiden, konfliktien ja teknologisen murroksen aikakausi haastaa demokratioita sisäisesti ja ulkoisesti. Konkreettisena uhkana nostetaan esiin tekoäly ja Venäjä. 

Kattava demokratiapaketti sisältää useita toimenpide-ehdotuksia. Ehdotukset pohjaavat merkittävästi jo olemassa oleviin säädöksiin ja välineisiin. Demokratiakilvessä korostuu yhteistyön tiivistäminen ja tiedonvaihdon sujuvoittaminen sekä osaamisen ja tiedon yhdistäminen ja koordinointi. Kilvellä ei pyritä pelkästään vaikuttamaan Euroopan unioniin, vaan lehdistötilaisuudessa McGrath korosti tavoitetta vaikuttaa rajojen ulkopuolella, sillä demokratia tarvitsee kukoistaakseen ympärilleen muita demokratioita. 

Demokratiakilpi paketin avainvälineenä 

Demokratiakilpi on yksi von der Leyenin toisen puheenjohtajuuskauden keskeisimmistä lupauksista. Ulkomaisten vaikuttamisyritysten torjumiseksi tarkoitettu demokratiakilpi mainittiin jo poliittisia suuntaviivoja käsittelevässä puheessa heinäkuussa 2024 ja vahvistettiin Unionin tila -puheessa syyskuussa 2025. 

Aloitteen ydin on uusi Euroopan demokraattisen häiriönsietokyvyn keskus (European Center for Democratic Resilience). Yhteistyöalustana toimiva keskus kokoaa yhteen jäsenvaltioiden, ehdokasmaiden ja EU-instituutioiden asiantuntemuksen. Lisäksi keskukseen perustetaan sidosryhmille suunnattu alusta. Keskuksen on tarkoitus toimia kehyksenä, jonka kautta jaetaan tietoa informaation manipulaatiosta ja disinformaatiosta, ja näin tuetaan valmiuksia yhteisiin uhkiin vastaamiseksi. Erityisesti painopiste on ulkomaisten toimijoiden tiedon manipuloinnissa ja häirinnässä. Keskuksen toiminta nojaa jäsenvaltioiden vapaaehtoisuuteen. 

Demokratiakilvessä toimet on jaettu kolmeen pääpilariin: 

1. Tiedonvälityksen vahvistaminen 
2. Demokraattisten instituutioiden, vapaiden vaalien ja median vahvistaminen 
3. Kansalaisten osallisuuden edistäminen. 

Tiedonvälitystä vahvistetaan muun muassa luomalla digipalvelusäädöksen (DSA) kriisi- ja häiriöprotokolla kyberturvallisuuspoikkeamien hallintaan. Tarkoitus on helpottaa viranomaisten välistä yhteydenpitoa ja varmistaa nopea toiminta laajamittaisissa informaatio-operaatioissa. Ensimmäisessä pilarissa esitetään myös eurooppalaisen faktantarkistusverkoston perustamista. Pilarissa mainitaan myös digitaalisten alustojen kanssa työskentely disinformaation torjumiseksi sekä eurooppalaisen digitaalisen median seurantakeskuksen (EDMO) mandaatin laajentaminen. 

Toisessa pilarissa korostuu riippumattomien ja luotettavien vaalien turvaaminen ulkomaiselta vaikuttamiselta. Vaikka jäsenvaltioilla onkin vastuu vaaleista, aikoo komissio vahvistaa jäsenvaltioille annettavaa tukea esimerkiksi tiivistämällä yhteistyötä Euroopan vaalityöverkoston puitteissa. Media-alan taloudellista sietokykyä pyritään vahvistamaan uudella media-alan resilienssiohjelmalla. Komissio esittää myös audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin ja digitaalisilla sisämarkkinoiden tekijänoikeuksia ja lähioikeuksia koskevan direktiivin tarkistamista. Tarkoitus on myös päivittää suosituksia, jotka liittyvät toimittajien ja poliittisten toimijoiden turvallisuuteen. Komissio esittää myös vaikuttajista koostuvan vapaaehtoisen verkoston perustamista. 

Kansalaisten osallisuutta pyritään parantamaan media- ja digitaalisen lukutaidon edistämisellä sekä uusilla osallistavilla välineillä. Komissio haluaa osallistaa paikallistasoa, erityisesti nuoria. Komissio ehdottaa muun muassa kansalaisteknologian keskuksen perustamista. 

Demokratiakilpeen ei uutta rahoitusta 

Demokratiakilpi on tarkoitus rahoittaa jo olemassa olevien ohjelmien, kuten Horisontti Euroopan, Luovan Euroopan, Digitaalisen Euroopan sekä Kansalaisten, tasa-arvon ja perusoikeuksien ja arvojen ohjelman (CERV) kautta. Ehdotuksessa tulevaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi 2028–2034 komissio on suunnitellut demokratiakilven toimia rahoitettavan erityisesti AgoraEU-ohjelmasta, ja lisäksi olennaisia ovat myös kilpailukykyrahasto sekä kansalliset ja alueelliset kumppanuussuunnitelmat. Komissio ehdottaa myös puolustusmenojen suuntaamista demokratian tukemiseen.  

Demokratiakilvessä esitettyjen ehdotusten mukaisesti julkaistaan sarja toimia, jotka otetaan vähitellen käyttöön vuoteen 2027 mennessä. Edistymistä on tarkoitus seurata komission tiedonannoilla neuvostolle ja Euroopan parlamentille sekä vuosittaisella korkean tason ministerifoorumilla. 

Strategia kansalaisyhteiskunnan tukemiseksi 

EU:n uusi kansalaisyhteiskuntastrategia täydentää demokratiakilpeä, sillä avoin kansalaistoimintaympäristö on tärkeäksi osa demokratiaa. Strategian avulla suojellaan ja tuetaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ja edistetään niiden kanssa tehtävää yhteistyötä. 

Strategialla on kolme tavoitetta: 

1. Yhteistyön edistäminen. Tarkoituksena on perustaa muun muassa kansalaisyhteiskuntafoorumi sekä laatia 10 ohjenuoraa kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävän dialogin tueksi. 
2. Tuki ja suojelu. Tavoitteena on työskennellä jäsenvaltioiden kanssa osaamisen lisäämiseksi sekä perustaa verkossa toimiva kansalaistoimintaympäristön tietokeskus. 
3. Kestävä ja läpinäkyvä rahoitus. Uudessa monivuotista rahoituskehystä koskevassa ehdotuksessa kansalaisyhteiskunnan organisaatioille pyritään takaamaan rahoitus AgoraEU-rahoitusohjelman kautta. Lisäksi komissio pohtii, miten organisaatioiden mahdollisuuksia saada rahoitusta eri lähteistä voidaan parantaa ja miten yhteyksiä yksityisiin lahjoittajiin ja pro bono -tahoihin voidaan vahvistaa.  

Paketin vastaanotto 

Paketti on saanut positiivista palautetta, esimerkiksi Euroopan parlamentin European Democracy Shield -erityisvaliokunnan (EUDS) puheenjohtaja Nathalie Loiseau (Renew Europe, Ranska) piti demokratiakilpeä myönteisenä ja välttämättömänä ensiaskeleena kohti demokraattisesti kestävää unionia.  

Pakettia on kuitenkin myös kritisoitu erityisesti sen riittämättömyydestä (ks. Toimittajat ilman rajoja) ja hampaattomuudesta, sillä monet tärkeät toimenpiteet eivät ole sitovia. Esimerkiksi Demokraattisen selviytymiskyvyn keskus on luonteeltaan vapaaehtoinen, sillä sen toiminta nojaa jäsenvaltioiden panokseen ja tarpeeseen. Vapaaehtoiseksi on luokiteltu myös  suunnitelma, jonka mukaan komissio tekisi EU-maiden kanssa yhteistyötä ohjeistuksen laatimiseksi tekoälyn käytöstä vaaleissa. Suunnitelman taustalla on huoli deepfake-väärennöksistä, joita on käytetty useissa vaalikampanjoissa muun muassa Alankomaissa ja Irlannissa. 

Demokratiasta vastaavan komissaarin Michael McGrathin mukaan kilpi ei kuitenkaan ole päätepiste, vaan lähtökohta.