EU:n uusi arktinen strategia luo mahdollisuuksia meriteknologialle 

Euroopan komissio esitteli 20.10. EU:n uuden arktisen strategian. Strategian tavoitteena on vastata arktisen alueen kasvaviin turvallisuus-, ilmasto- ja taloushaasteisiin. Strategia rakentuu neljän keskeisen pilarin varaan, joita ovat turvallisuus, ilmasto, talous sekä arktisen alueen väestö. 

Uuden arktisen strategian painopisteet ovat seuraavat: 

1. Arktisen alueen turvallisuuden ja resilienssin vahvistaminen 

EU pyrkii vahvistamaan valmiuksiaan toimia arktisilla alueilla. Tätä varten perustetaan uusi merellisen turvallisuuden keskus, Maritime Security Hub, jonka tehtävänä on tukea tiedonvaihtoa, seurata mm. varjolaivastoja ja auttaa laittoman kalastuksen tunnistamisessa.  

Lisäksi komissio ehdottaa arktisen merikaapelikeskuksen (Arctic Cable Hub) perustamista, joka valvoisi Pohjois-Atlantin ja arktisen alueen kriittistä merenalaista viestintä- ja energiainfrastruktuuria. EU aikoo myös vahvistaa operatiivisia valmiuksiaan esimerkiksi uusilla jäänmurtajilla sekä tehostaa varautumista hybridiuhkiin, kyberhyökkäyksiin ja kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvaan sabotaasiin. 

2. Kiihtyvään ilmastonmuutokseen vastaaminen 

Arktinen alue lämpenee lähes neljä kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin. EU aikoo vahvistaa ilmastotutkimusta ja havainnointia sekä tiedonjakamista. Strategiaan liittyy olennaisesti EU:n OceanEye -aloite, jonka keskiössä on tiedonjakaminen esimerkiksi lämpenevien merien havaintotiedoista. Aloitteen tarkoituksena on vahvistaa meriturvallisuutta ja parantaa ilmastoennusteita.  

3. Vauraan ja taloudellisesti vakaan arktisen alueen rakentaminen 

EU investoi uusiutuvaan energiaan, kriittisiin raaka-aineisiin ja esimerkiksi dual-use -käyttöön soveltuviin ratkaisuihin. 

4. Mahdollisuuksien luominen arktisen alueen ihmisille ja yhteisöille  

Arktisen alueen asukkaiden, paikallisyhteisöjen ja alkuperäisasukkaiden näkökulmien tulee olla päätöksenteon keskiössä. EU aikoo muun muassa lisätä nuorten liikkuvuutta ja kansainvälisiä vaihtomahdollisuuksia Erasmus+ -ohjelman kautta. 

Meriteknologian innovaatiot avainasemassa EU:n arktisessa strategiassa 

Meriliikenne ja meriteknologia ovat keskeisessä roolissa strategiassa. Erityisesti esille nostetaan kriittisen vedenalaisen infrastruktuurin suojaaminen, dual-use- eli sekä siviili- että puolustuskäyttöön soveltuvien ratkaisujen kehittäminen sekä miehittämättömien järjestelmien hyödyntäminen. Lisäksi konkreettisiksi toimiksi nimetään jäänmurtajakapasiteetin lisääminen, satamien kehittäminen sekä kalastuksen ja sinisen talouden tukeminen. 

Meriliikenteen ja meriteollisuuden eurooppalainen yhteistyöverkosto Waterborne Technology Platform korostaa meriliikenteen tutkimuksen ja innovaatioiden merkitystä strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Turun ja Varsinais-Suomen alueelta mukana Waterborne Technology Platformissa ovat Meyer Turku, Turun yliopisto, Turun AMK ja Åbo Akademi. Turun meriklusterin vahva asema meriteknologian, digitaalisten ratkaisujen ja tutkimuksen kehittäjänä tarjoaa alueelle hyvät lähtökohdat vastata kasvavaan kysyntään.  

Waterborne Technology Platform peräänkuuluttaa nollapäästöisen meriliikenteen eli Zero-Emission Waterborne Transport -kumppanuusohjelman jatkamista myös seuraavassa tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmassa. Uuden arktisen strategian tavoitteiden saavuttaminen edellyttää merkittäviä panostuksia meriteknologiaan ja sen innovaatioihin. Euroopasta löytyy vahvaa alan osaamista, mutta tavoitteiden toteuttaminen vaatii sekä EU-rahoituksen että julkisten ja yksityisten TKI-investointien johdonmukaista suuntaamista meriteknologian kehittämiseen.