EU:n uusi ilmastokestävyyden viitekehys
Euroopan komissio julkaisi 27.10. odotetun ehdotuksen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumiseksi. Kokonaisuus sisältää lainsäädäntöehdotuksen, tiedonannon EU-tason sopeutumistoimista sekä digitaalisia työkaluja.
Viime vuosina Eurooppa on kärsinyt helleaaltojen ja kuivuuden aiheuttamista maastopaloista ja vesipulasta sekä rankkasateiden aiheuttamista tulvista. Ilmastotuhoista on aiheutunut vuosina 2022–2025 arviolta noin 200 miljardin euron taloudelliset tappiot. Samaan aikaan jokainen ilmastonmuutokseen sopeutumiseen investoitu euro voisi tuoda vähintään kymmenkertaisen tuoton vältettyjen menetysten ja vahinkojen kautta.
Komissio näkee sopeutumisessa myös taloudellisia mahdollisuuksia. Sopeutumista edistävien ratkaisujen maailmanmarkkinoiden ennustetaan nelinkertaistuvan 3,5 biljoonaan euroon vuoteen 2050 mennessä. Tämä tarjoaa eurooppalaisille yrityksille mahdollisuuden innovoida ja nousta ilmastokestävyysratkaisujen teknologiajohtajiksi. Komission mukaan parempi strateginen suunnittelu kasvattaa myös resilienssiratkaisujen kysyntää ja parantaa yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta ja innovaatiotukea.
Yhteinen viitekehitysura maapallon lämpenemiselle
Ehdotetussa ilmastokestävyyttä koskevassa säädöksessä määritetään yhteinen viitekehitysura maapallon lämpenemiselle. Nykyisen tieteellisen näytön mukaan maapallon keskilämpötila nousee esiteolliseen aikaan verrattuna 1,5 astetta vuoteen 2030 mennessä, 2 astetta vuoteen 2050 mennessä ja 3 astetta vuoteen 2100 mennessä. Tämä kehityskulku on yhteinen lähtökohta, jonka perusteella jäsenmaat voivat arvioida tulevia ilmastoriskejä päätöksentekonsa tueksi. Jäsenmaiden tulisi myös kannustaa kaikkia julkisia viranomaisia ottamaan viitekehitysura huomioon tehtävissään.
Sitovia velvoitteita jäsenvaltioille
Komissio ehdottaa ensimmäistä sitovaa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tähtäävää asetusta (Euroopan ilmastokestävyyslaki), joka velvoittaisi jäsenvaltioita laatimaan ilmastoriskiarviot viiden vuoden välein kesäkuusta 2029 alkaen. Arvioiden pohjalta jäsenvaltioiden tulee laatia kansalliset strategiset ilmastokestävyyssuunnitelmat vuoden 2030 loppuun mennessä.
Suunnitelmassa jäsenvaltioiden tulisi asettaa tavoitteita eri sektoreille, määritellä tarvittavat toimenpiteet aikatauluineen sekä arvioida investointitarpeet, kustannukset ja rahoituslähteet. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi nimettävä kutakin merkittävää ilmastoriskiä varten yksi tai useampi vastuuviranomainen. Komissio seuraisi ja arvioisi suunnitelmien toteutumista.
Suomen nykyinen ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma (KISS2030) vastaa monilta osin komission esittämiin vaatimuksiin, mutta esimerkiksi merkittävimmät ilmastoriskit ja niiden hallinnasta vastaavat viranomaiset tulisi tunnistaa nykyistä tarkemmin. Lisäksi eri sektoreille tulisi asettaa ilmastonmuutokseen sopeutumisen tavoitteita sekä sopeutumistoimien toimeenpanon seurantaa ja arviointia tulisi vahvistaa.
EU-tason toimet
Euroopan ympäristövirasto laatii yhteisen eurooppalaisen ilmastoriskiarvion kesäkuuhun 2028 mennessä ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Komissio julkaisee EU:n strategisen ilmastokestävyyssuunnitelman vuoteen 2028 mennessä. Lisäksi komissio laatii eurooppalaisen hellekausiin varautumisen suunnitelman, perustaa ilmastovakuutusallianssin ja käynnistää eurooppalaisen vesialoitteen. Komissio perustaa myös katastrofivalmiutta käsittelevän neuvoa-antavan ryhmän PreparEU-aloitteen puitteissa sekä kartoittaa sata ilmastonmuutokselle haavoittuvinta Euroopan aluetta.
Digitaalisia käytännön työkaluja
Käytännön työn tueksi komissio esittää digitaalisia työkaluja, joista on hyötyä erityisesti kaavoittajille, riskiarvioiden laatijoille ja hankevalmistelijoille:
- European Climate Viewer muuntaa viitekehitysuran paikallisiksi ja päätöksenteon kannalta hyödyllisiksi tiedoiksi ennustettuihin ilmastovaaroihin liittyen. Se sopii esimerkiksi kaavoituksen ja investointien pohjatiedoksi.
- Navigator of Climate Resilience Tools auttaa löytämään sopeutumisen työkaluja oman alueen, sektorin ja ilmastoriskin mukaan.
- Solutions Explorer esittelee ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevassa EU:n missiossa kehitettyjä ja testattuja käytännön sopeutumisratkaisuja, joista voi hakea hyviä käytänteitä ja kumppaneita.
Tukea paikallis- ja alueviranomaisille sopeutumistyöhön
Varsinais-Suomessa ilmastoriskien tunnistamista on edistetty viime aikoina määrätietoisesti. Varsinais-Suomen liitto ja Valonia laativat laajassa yhteistyössä CLIVAS-hankkeen puitteissa alueellisen ilmastoriskiarvion, jonka tulokset julkistettiin kesäkuussa 2026. Työhön osallistuivat muun muassa kunnat, viranomaiset ja tutkimuslaitokset. Arvion mukaan alueen keskeisimmät ilmastoriskit liittyvät rankkasateisiin, helleaaltoihin, kuivuuteen ja luonnon tilan heikkenemiseen. Lisäksi lähes kaikki tunnistetut riskit voimistuvat ilmastonmuutoksen edetessä. Arvio tukee Varsinais-Suomen ilmastotiekartan päivitystä, jossa sopeutuminen otetaan vahvasti mukaan.
Turku on puolestaan ottanut siniviherkerroinmenetelmän osaksi kaavoitusta ja rakennusjärjestystä jo vuonna 2021 hulevesien hallinnan ja kaupunkivihreän vahvistamiseksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2026 uuden ilmastosuunnitelman, jossa sopeutumisella ja ilmastoriskien hallinnalla on omat osionsa. Alueella on tehty aktiivista eurooppalaista yhteistyötä esimerkiksi EU-rahoitteisen RESIST-hankkeen ja EU:n ilmastonmuutokseen sopeutumisen mission puitteissa.
Uuden eurooppalaisen viitekehykseen sisältyvien ehdotusten toivotaan tukevan edelleen alueen sopeutumistyötä. Komission tiedonannossa paikallis- ja alueviranomaisille luvataan tukea sopeutumiseen pilottihankkeiden ja neuvontapalvelujen avulla. Lisäksi jäsenmaiden tulisi sisällyttää ilmastokestävyyttä tukevia toimia kansallisiin ja alueellisiin kumppanuussuunnitelmiin osana EU:n monivuotista rahoituskehystä (2028–2034).
Komission antaman ilmastokestävyyslakiesityksen mukaan alue- ja paikallisviranomaisilla tulee olla mahdollisuus osallistua varhain ja tehokkaasti kansallisen ilmastokestävyyssuunnitelman valmisteluun. Ilmastoriskien vastuuviranomaisten nimeäminen on myös odotettu ehdotus ja selkeyttää kaikkien hallintotasojen varautumistyötä.