Siirry sisältöön
Suomi
Uutiset

Euroopan kilpailukyvyn tulevaisuus – Draghin kilpailukykyraportti julki

Italian entisen pääministerin ja Euroopan keskuspankin johtajana toimineen Mario Draghin laatima Euroopan unionin kilpailukykyraportti julkaistiin pitkän odotuksen jälkeen 9.9. Draghin mukaan EU:n kilpailukyvyn heikkeneminen on Euroopan kohtalonkysymys ja unionin tulee käyttää sitä kehittäviin investointeihin lisää satoja miljardeja euroja vuosittain. Massiivinen raportti koostuu noin 170:stä toimintaehdotuksesta ja sen odotetaan vaikuttavan suoraan seuraavan komission työohjelmaan.

Euroopan tuottavuuden kasvu on heikentynyt merkittävästi Yhdysvaltoihin ja Kiinaan verrattuna. EU:n kilpailukyky rakennettiin perustalle, jossa maailmankauppa kasvoi ja jossa Euroopan ei tarvinnut investoida omaan turvallisuuteensa sekä puolustukseensa. Tilanne on kuitenkin merkittävästi muuttunut Venäjän hyökkäyssodan myötä, ja Euroopan riippuvuussuhteet, esimerkiksi Kiinaan, ovat lisänneet Euroopan haavoittuneisuutta. Eurooppa on jäljessä Yhdysvaltoja erityisesti teknologia-aloilla. Lisäksi työvoiman väheneminen syntyvyyden laskun myötä luo haasteensa kilpailukyvyn kehittämiseen.  

Draghin raportti määrittelee kolme keskeistä toiminta-aluetta Euroopan kilpailukyvyn parantamiseksi ja kestävän kasvun luomiseksi: 

  • innovaatiokuilun umpeen kurominen suhteessa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan 
  • hiilestä irtautumista ja kilpailukykyä koskevan yhteisen suunnitelman kehittäminen 
  • turvallisuuden vahvistaminen ja riippuvuuksien vähentäminen. 
  • Italian entinen pääministeri ja Euroopan keskuspankin johtajana toiminut Mario Draghi laati Euroopan kilpailukykyä tarkastelevan raportin. 
  • Eurooppa on jäänyt merkittävästi jälkeen Yhdysvalloista ja Kiinasta niin tuottavuuden kuin kilpailukyvyn suhteen. 
  • Euroopan kilpailukyvystä kertova raportti koostuu noin 170:stä eri toimintaehdotuksesta. 
  • Raportin mukaan EU:n tulee käyttää kilpailukykyä tukeviin investointeihin vuosittain 750–800 miljardia euroa. 
  • Investointitarpeiden rahoittamiseen eivät riitä yksityiset investoinnit, tarvitaan julkisia investointeja esimerkiksi jäsenmaiden yhteisvelan muodossa. 

Hiilestä irtautuminen, turvallisuus ja uudet teknologiat keskiössä 

Raportin mukaan siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen voi tarjota kasvumahdollisuuden EU:n eri teollisuudenaloille. Euroopan yritykset kärsivät edelleen korkeista energian hinnoista, ja Draghin mukaan tätä voidaan helpottaa kehittämällä EU:n vihreän energian tuotantoa. Turvallisuus on tärkeä osa kestävää kasvua, ja erityisesti Euroopan tulee pyrkiä eroon riippuvuuksista muiden alueiden raaka-aineisiin sekä niiden tuottamaan digitaaliseen teknologiaan. Euroopan puolustusteollisuus on jo vuosia kärsinyt ali-investoinneista, ja tälläkin hetkellä investoinnit ovat vain yksi kolmasosa Yhdysvaltojen vastaavista. Euroopan tuottavuuden kasvattamisessa tärkeässä roolissa ovat teknologia-alojen kehitys, erityisesti tekoälyn rooli tulee olemaan suuri. Raportti painottaa tekoälyn integroimista jo olemassa olevaan teollisuuteen, jotta Euroopan yritykset pysyvät muiden alueiden yritysten kehityksessä mukana. 

Ilmastonmuutoksen torjunnan ja hiilestä irtautumisen sitominen kilpailukyvyn kehittämiseen antaisi mahdollisuuksia myös Turun ja Varsinais-Suomen alueen ilmasto- ja kiertotaloustyön tukemiseen. Von der Leyenin heinäkuussa esittelemien poliittisten linjauksien mukaisesti komissio tulee ensimmäisten 100 päivän aikana esittelemään uuden puhtaaseen teollisuuteen tähtäävän suunnitelmansa (Clean Industrial Deal), joka varmasti hyödyttäisi myös Varsinais-Suomen alueen yrityksiä. Kuinka paljon ohjelmaan ollaan valmiita panostamaan, on kuitenkin vielä avoin kysymys.  

Tutkimus- ja innovaatiorahoitukseen lisäpanostuksia 

Tutkimus- ja innovaatioyhteisö on ottanut raportin vastaan positiivisesti. Draghin raportissa suositellaan TKI-rahoituksen kasvattamista 200 miljardilla eurolla vuosittain seuraavan seitsemän vuoden aikana. Lisäksi raportissa esimerkiksi ehdotetaan, että Euroopan tiede- ja tutkimusneuvosto saisi ohjattavakseen enemmän rahoitusta, jotta akateemiset instituutiot saavat enemmän resursseja tehdä korkealaatuista tutkimusta.  

Raportin mukaan yksi kilpailukykyä heikentävä tekijä on se, että tarpeeksi suurta osaa tutkimukseen ja innovaatioihin menevästä rahoituksesta ei koordinoida EU:n laajuisten ohjelmien kautta. Draghi vaatii ”tutkimus- ja innovaatiounionin” perustamista, mikä auttaisi koordinoidumman TKI-strategian tekemisessä. Tämän lisäksi EU:n tulisi Draghin mukaan vaatia jäsenmaita kasvattamaan TKI-investointejaan vähintään kolmeen prosenttiin BKT:sta.  

Yksityisen rahoituksen lisäksi tarvitaan julkisia investointeja  

Raportissa todetaan, että EU:n tulee käyttää investointeihin lisää satoja miljardeja euroja vuosittain, tarkalleen ottaen noin 750–800 miljardia euroa. Investointien suuruuttaa kuvaa hyvin se, että kyseinen rahoitus olisi kaksinkertainen Yhdysvaltojen Euroopalle antamaan Marshall-apuun verrattuna. Euroopan kilpailukyvyn kehittäminen vaatii paljon rahoitusta, mitä yksityiset investoinnit eivät yksistään kata. Tarvitaan yhteistä rahoitusta, esimerkiksi jäsenmaiden yhteisen velan muodossa.  

Draghi pitää kilpailukyvyn kehittämistä unionin kohtalonkysymyksenä. Hän painottaa erityisesti raportin kahta ydinsanomaa, kiireellisyyttä ja konkreettisuutta. Jos Eurooppa ei kykene kehittämään tuottavuutta ja kilpailukykyä, se ei pysty samanaikaisesti olemaan uuden teknologian edelläkävijä, ilmastonmuutoksen vastaisten toimien suunnannäyttäjä sekä riippumaton toimija maailmannäyttämöllä. 

Raportin vastaanotto  

Vaikka Draghin raportti painottaa toimien kiireellisyyttä sekä mittavien investointien tarpeellisuutta, on epävarmaa, löytyykö jäsenmaista todellista tahtotilaa laittaa toimenpide-ehdotuksia käytäntöön. EU:n kilpailukyvyn elvyttäminen ei herätä samanlaista nopeiden toimien pakkoa, kuten Covid-pandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan saivat aikaan.  

Tämänhetkinen poliittinen tilanne monessa jäsenmaassa ei myöskään suosi EU-budjetin kasvattamista tai yhteistä lainanottoa. Saksassa järjestetään liittopäivävaalit syyskuun lopussa 2025, ja ennen vaaleja on vaikea nähdä suurimman nettomaksajan haluavan kasvattaa EU-rahoitusosuuttaan. Myös Ranskassa vahva äärioikeisto pitää hallituskoalition tiukilla. Yhteisen velan ottaminen on vaikea kysymys monelle jäsenmaalle, ja esimerkiksi Suomi, Ruotsi, Alankomaat ja Saksa suhtautuvat siihen nihkeästi. Petteri Orpo on myös todennut, ettei Suomi kannata lisää yhteisvelkajärjestelyjä.  

Raportin ehdotukset näkyvät kuitenkin jo von der Leyenin poliittisissa linjauksissa ja vaikuttavat varmasti myös komission tulevan työohjelman tarkempiin linjauksiin. Hiilestä irtautuminen kasvun mahdollistajana, energian hintojen laskeminen sekä turvallisuuden kasvattaminen ovat keskeisiä kysymyksiä tulevan viisivuotiskauden ajan. Nähtäväksi kuitenkin jää, kuinka moni Draghin 170 toimenpide-ehdotuksesta lopulta pääsee toteutukseen ja ennen kaikkea miten ne rahoitetaan.

Lue lisää