Euroopan puhtaan teollisuuden suunnitelma
Euroopan komissio julkaisi 26.2. uuden puhtaan teollisuuden suunnitelman (Clean Industrial Deal), jonka tavoitteena on tukea teollisuuden kilpailukykyä ja ilmastotavoitteita.
Puhtaan teollisuuden suunnitelmalla pyritään vastaamaan Euroopan teollisuuden suuriin haasteisiin, kuten geopoliittisiin jännitteisiin, korkeisiin energiahintoihin ja kovaan globaaliin kilpailuun. Samalla yritetään vauhdittaa teollisuuden hiilestä irtautumista ja EU:n ilmastotavoitetta, jonka mukaan Eurooppa pyrkii ensimmäiseksi ilmastoneutraaliksi maanosaksi vuoteen 2050 mennessä.
Suunnitelma keskittyy erityisesti energiaintensiivisiin teollisuuden aloihin sekä puhtaaseen teknologiaan. Kiertotalouteen panostaminen on myös keskiössä rajallisten resurssien hyödyntämiseksi ja riippuvuuksien vähentämiseksi.
Suunnitelmassa tunnistetaan kuusi liiketoimintaa edistävää tekijää:
1. Kohtuuhintainen energia
- Komissio julkaisi samaan aikaan puhtaan teollisuuden suunnitelman kanssa kohtuuhintaisen energian toimintasuunnitelman, joka sisältää toimia mm. energialaskujen alentamiseksi, puhtaan energiantuotannon nopeuttamiseksi, energiamarkkinoiden kehittämiseksi, investointien houkuttelemiseksi ja energiakriiseihin varautumiseksi.
2. Puhtaiden tuotteiden kysynnän lisääminen
- Komissio päivittää vuonna 2026 julkisiin hankintoihin soveltuvaa säännöstöä, jotta voitaisiin ottaa käyttöön kestävyyttä ja eurooppalaisuutta suosivia kriteereitä.
- Teollisuuden vähähiilistämistä vauhdittavalla säädöksellä otetaan myös käyttöön teollisuustuotteiden vapaaehtoinen hiili-intensiivisyysmerkintä, ensimmäisenä teräkselle vuonna 2025 ja sen jälkeen sementille.
- Uusiutuvan ja vähähiilisen vedyn käyttöönoton vauhdittaminen.
3. Rahoitus
- Uusi valtiontukikehys, jonka puitteissa voisi yksinkertaistaa ja nopeuttaa uusiutuvaa energiaa koskevien valtiontukitoimenpiteiden hyväksymistä.
- Innovaatiorahaston vahvistaminen ja sen alainen uusi huutokauppapilotti vuonna 2025 teollisten prosessien päästöjen vähentämiseksi.
- Uuden vähähiilisen teollisuuden pankin perustaminen. Uusi pankin tavoitteena on innovaatiorahastossa olevien varojen, päästökauppajärjestelmästä saatavien lisätulojen ja InvestEU-ohjelman pohjalta mobilisoida 100 miljardia euroa.
- EU:n kilpailukykyrahaston perustaminen tulevalla budjettikaudella.
- Säästö- ja investointiunionin kehittäminen.
4. Kiertotalous ja materiaalien saatavuus
- Kriittisten raaka-aineiden asetuksen toimeenpano.
- Eurooppalaisten yritysten kriittisiin raaka-aineisiin koskevan kysynnän koontimekanismin kehittäminen.
- Kriittisten raaka-aineiden EU-keskuksen perustaminen raaka-aineiden yhteisostoja varten.
- Uusi kiertotaloussäädös vuonna 2026, jonka avulla pyritään nopeuttamaan siirtymistä kiertotalouteen.
- Alueiden väliset kiertotaloushubit, joiden tarkoituksena on edistää älykästä erikoistumista ja alueellisten materiaalivirtojen yhdistämistä.
- Arvonlisäverodirektiivin säännösten päivitys käytettyjen tuotteiden osalta osana vihreää ALV-aloitetta, joka pyrkii ratkaisemaan käytettyjen tuotteiden sisäänrakennetun ALV-veron ongelman.
5. Globaalit markkinat ja kansainväliset kumppanuudet
- Puhtaan kaupan ja investointien kumppanuuksien (Clean Trade and Investment Partnerships, CTIPs) luominen toimitusketjujen monipuolistamiseksi.
- Hiilirajatullien (CBAM) yksinkertaistaminen ja vahvistaminen.
6. Osaavan työvoiman varmistaminen
- Osaamisunionialoitteen (Union of Skills) toteuttaminen
- Tiekartan laatiminen laadukkaiden työpaikkojen edistämiseksi (Quality jobs roadmap)
Toimien mahdollistajina komissio tunnistaa sääntelyn ja byrokratian yksinkertaistamisen, sisämarkkinoiden toimivuuden, laadukkaiden työpaikkojen edistämisen ja paremman politiikkakoordinoinnin EU- ja kansallisella tasolla. Sääntelyn yksinkertaistamiseksi komissio julkaisi samaan aikaan puhtaan teollisuuden suunnitelman kanssa ensimmäisen yritysten raportointivelvollisuuksiin liittyvän Omnibus-paketin.
Puhtaan teollisuuden suunnitelmassa mainitaan myös komission tulevat sektorikohtaiset suunnitelmat esimerkiksi auto-, teräs- ja kemianteollisuuden sekä biotalouden ja kestävän liikenteen saralla.
Mitä tarkoittaa kaupungeille ja alueille?
Suunnitelma sisältää paljon hyviä mahdollisuuksia, kuten panostuksia kiertotalouteen sekä rahoituksen kohdistamista vähähiilisiin innovaatioihin ja vetytalouden kiihdyttämiseen.
Suomen kannalta huolestuttavaa puolestaan on esitys valtiontukisääntöjen löyhentämisestä, sillä se sotkee markkinoita ja pienet maat eivät pysty kilpailemaan valtion tuilla samaan tapaan kuin isommat jäsenmaat.
Paikallis- ja aluetaso mainitaan suunnitelmassa ainoastaan alueiden välisten kiertotaloushubien kohdalla, sekä kohtuuhintaisen energian suunnitelmassa lupaprosessien nopeuttamisen yhteydessä, mutta muuten kaupunkien ja alueiden roolia teollisuuden kilpailukyvyn ja hiilestä irtautumisen edistämisessä ei suunnitelmassa eksplisiittisesti tunnisteta. Kestävien kaupunkien verkosto ICLEI nostaa esille, että kaupungit ovat avainasemassa esimerkiksi osaavan työvoiman koulutuksessa ja houkuttelussa, infrastruktuurin kehittämisessä, suotuisan innovaatioympäristön luomisessa sekä kiertotalouden edistämisessä.
Eurocities-verkosto puolestaan huomauttaa, että puhtaan teollisuuden suunnitelma olisi pitänyt kytkeä ehdotukseen vuoden 2040 sitovasta ilmastotavoitteesta vakaan toimintaympäristön takaamiseksi. Vaikka 90 % päästövähennystavoite vuoteen 2024 meneessä mainitaan puhtaan teollisuuden suunnitelmassa, komissio on lykännyt virallisen esityksen julkaisua myöhemmälle keväälle.
Julkisten hankintojen kestävyyskriteeristön kehittämisen Eurocities näkee hyvänä mahdollisuutena, jos se saadaan toteutettua paikallisten tarpeiden ehdoilla ja ilman hallinnollisen taakan lisäämistä.