Eurooppa-foorumissa haettiin ratkaisuja Euroopan kilpailukyvyn vahvistamiseen

Turku tarjosi nyt jo yhdeksättä kertaa puitteet Suomen johtavalle Eurooppa-keskustelun areenalle, Eurooppa-foorumille. Tapahtuma järjestettiin tänä vuonna 26.–28.8. ja sen teemana olivat arvot, innovaatiot ja turvallisuus. Keskustelua käytiin muun muassa kaupunkien ja saavutettavuuden merkityksestä Euroopan kilpailukyvylle. 

Eurooppa-foorumi rikkoi jälleen tänä vuonna yleisöennätyksensä. Kolmen päivän aikana Turun kaupunginteatterille kokoontui yli 1 500 kävijää, ja ohjelmaosuuksia oli yli 50. Lavalla nähtiin pääministerin, komissaarin ja europarlamentaarikkojen lisäksi useita eri asiantuntijoita. 

Ohjelmanumeroissa käsiteltiin erityisesti valmisteilla olevaa Euroopan unionin seuraavaa monivuotista rahoituskehystä ja sitä, millaista Eurooppaa seuraavalla rahoituskehyskaudella halutaan rakentaa.

Kaupungit Euroopan kilpailukyvyn moottoreina

Suomen kuutoskaupunkien – Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Oulu ja Turku – tilaisuudessa paneuduttiin kaupunkien rooliin Euroopan kilpailukyvyn vahvistajina. Erityisesti keskustelussa käsiteltiin EU:n seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen kaavailtua kansallista ja alueellista kumppanuussuunnitelmaa kaupunkien näkökulmasta. 

Tilaisuuden keynote-puheenvuorossa Eurooppa-ministeri Joakim Strand totesi, että suunnitelmia tulee valmistella aidon kumppanuuden keinoin. Kaupunkien ei siis tule olla vain rahoituksen kohteita, vaan niiden tulee voida aidosti osallistua ratkaisujen kehittämiseen. ”Kun kaupunkien omat vahvuudet tunnistetaan ja niitä kehitetään pitkäjänteisesti, syntyy uusia investointeja, osaamista ja innovaatiota. Samalla vahvistetaan koko Euroopan kilpailukykyä. Tämä näkökulma on syytä pitää mielessä nyt, kun keskustelemme unionin seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä”, ministeri totesi.  

Turun pormestari Piia Elo ja Tampereen apulaispormestari Johanna Kirjavainen olivat ministerin kanssa samoilla linjoilla siitä, että kaupungit tulee ottaa vahvan kumppanuuden hengessä mukaan kansallisen suunnitelman valmisteluun sekä toimeenpanoon. Kuutoskaupunkien tavoitteena on, että kaupungeille taataan kumppanuussuunnitelmista oma rahoitusosuus, jonka avulla ne voivat muun muassa vahvistaa alueellisia innovaatioekosysteemejään sekä satsata osaamisen kehittämiseen, ilmastotyöhön, kestävään liikkumiseen ja varautumiskyvyn vahvistamiseen. EU:n kilpailukykytavoitteita saavuteta ilman kaupunkeja. 

Paneelissa Euroopan parlamentin jäsen Ville Niinistö, kansanedustaja Arto Satonen, finanssineuvos Marketta Henriksson valtiovarainministeriöstä sekä Piia Elo toivat kaikki esiin yhteistyön merkityksen. ”Yhteistyö on välttämätöntä, että saamme asioita aikaan ja eteenpäin. Kaupungeilla on tässä keskeinen rooli”, tiivisti Satonen. 

Ohjelman voit katsoa tallenteena täältä (aika 6:15). 

Toimivat liikenneyhteydet kilpailukyvyn vahvistajina 

Suomi on saari ja logistinen pussinperä. Tämä lähtökohta nousi esiin Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Päijät-Hämeen ja Pirkanmaan liittojen tilaisuudessa, jossa keskusteltiin kasvu-Suomen saavutettavuudesta. Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi avainasemassa ovatkin toimivat yhteydet kasvukolmion Helsinki-Tampere-Turku sisällä sekä rajat ylittävät liikenneyhteydet Tukholmaan ja Tallinnaan. 

Rajat ylittävä liikenne Pohjolaan ja Baltiaan – Suomen kilpailukyvyn kohtalonkysymys -tilaisuudessa keskusteltiin siitä, miten yhteydet rakennetaan käytännössä ja nähdäänkö raidehankkeet Suomessa strategisena kokonaisuutena. 

Kansanedustaja Ville Valkonen toi esiin, kuinka rajat ylittävät hankkeet ovat koko Euroopalle tärkeitä strategisia hankkeita. Ne eivät ole vain Suomen hankkeita, vaan väylä eurooppalaisille liikkua aina Lissabonista Rovaniemelle asti. 

Paneelissa myös Helsingin pormestari Daniel Sazonov lähestyi yhteyksiä eurooppalaisesta näkökulmasta. Itämeren alueella on jo kattavia yhteyksiä, kuten Ruotsin ja Tanskan yhdistävä Juutinrauman silta. Lisäksi rakenteilla ovat Rail Baltica -rautatiehanke sekä Saksan ja Tanskan yhdistävä tunneli. Yhteyksiä Suomeen kuitenkin kaivataan. 

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Minna Helle kertoi paneelissa EK:n tuottamasta selvityksestä, jonka mukaan Suomen tulisi selvittää kiinteitä yhteyksiä Itämeren yli. ”Nyt tehdään ratkaisuja siitä, millaiset yhteydet meillä on vuonna 2050. Nyt pitää ajatella isosti ja uskaltaa tehdä kunnianhimoinen suunnitelma”, Helle totesi. 

Panelistit peräänkuuluttivatkin pitkäjänteistä, vaalikaudet ylittävää tapaa kehittää yhteyksiä yhtenä strategisena kokonaisuutena. He olivat yhtä mieltä siitä, että raidehankkeet tulee nähdä investointina kilpailukykyyn ja kasvuun sekä hyvinvointiin, puolustukseen, resilienssiin ja matkailuun. 

Tilaisuuden moderoivat Varsinais-Suomen liiton maakuntajohtaja Jyri Arponen sekä Uudenmaan liiton yhteysjohtaja Mikko Myllymäki. Ohjelman tallenne on saatavissa täällä (aika 14:30). 

Eurooppa-foorumi järjestetään ensi vuonna kymmenettä kertaa. Tilaisuutta vietetään uudessa Turun musiikkitalo Fuugassa 25.–27.8.2027.