Horisontti Eurooppa -ohjelman väliarviointi
Komissio julkaisi 30.4. väliarvioinnin Horisontti Eurooppa -ohjelmasta. Arviointi osoittaa ohjelman tuottaneen merkittävää lisäarvoa, mutta myös kehityskohteita tunnistettiin erityisesti tki-tulosten hyödyntämisessä ja kaupallistamisessa.
Horisontti Eurooppa on EU:n tutkimuksen ja innovoinnin rahoitusohjelma vuosille 2021–2027. Ohjelman kokonaisbudjetti on 93,5 miljardia euroa. Väliarvioinnilla on tärkeä rooli valmisteltaessa ohjelman viimeisiä vuosia sekä tulevaa EU:n monivuotista rahoituskehystä.
Arvioinnin päähuomiot: vaikuttavuutta ja eurooppalaista lisäarvoa
Komission arvion mukaan jokainen ohjelman kautta investoitu euro tuo 11 euroa taloudellisina hyötyinä vuoteen 2045 mennessä.
Vaikuttavuus: tammikuuhun 2025 mennessä ohjelmasta on rahoitettu yli 15 000 hanketta, joiden budjetti on yli 43 miljardia euroa.
Tieteellinen laatu: 80 % Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) rahoittamista hankkeista on johtanut merkittäviin tieteellisiin läpimurtoihin tai edistysaskeliin.
Innovaatiot: Euroopan innovaatio- ja teknologiainvestointien (EIC) kautta yksityiset sijoitukset ovat yli kolminkertaistuneet jokaista julkista euroa kohden.
Osallistuminen: Ns. widening-maiden osallistuminen yhteistyöhankkeisiin on noussut 58 %:iin, kun se edellisellä ohjelmakaudella oli 47 %.
Yksinkertaistaminen: Lump sum -rahoitusmalli on vähentänyt tuensaajien hallinnollista taakkaa 14–30 %, mikä vastaa noin 63 miljoonan euron säästöjä.
Komission tavoitteena on jatkaa ohjelman yksinkertaistamista tulevina vuosina esimerkiksi lisäämällä lump sum -rahoitusmallin käyttöä, yksinkertaistamalla työohjelmia sekä kohdentamalla resursseja harvempiin, mutta avoimempiin hakuihin.
Lisää rahoitusta tarvitaan
Väliarvioinnin tulosten mukaan, 70 % laadukkaiksi arvioiduista hankkeista jäi rahoittamatta rajallisen budjetin vuoksi. Jotta kaikki laadukkaiksi arvioidut hankkeet saataisiin rahoitettua, budjettia pitäisi kasvattaa puolella. Lisäksi EU-jäsenvaltioiden yhteinen tavoite nostaa tutkimus- ja kehittämismenot vähintään kolmeen %:iin bruttokansantuotteesta ei ole vielä toteutunut.
Kaupunkien ja alueiden kannalta merkitykselliset painopisteet
Kaupunkien ja alueiden näkökulmasta erityisen kiinnostavia ovat ohjelman II-pilarin yhteistyöhankkeet ja EU-missiot sekä III-pilarin toimet alueellisten innovaatiokekosysteemien tukemiseksi.
II-pilarin yhteistyöhankkeet
Horisontti Euroopan toinen pilari, ”Globaalit haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky”, on ohjelman suurin kokonaisuus, johon on kohdistettu noin puolet ohjelman rahoituksesta. Väliarvioinnin mukaan pilari on onnistunut vahvistamaan tutkimuksen ja innovoinnin panosta EU:n strategisiin painopisteisiin, kuten vihreään siirtymään, digitaaliseen murrokseen ja terveyteen. Pk-yritykset ovat olleet aktiivisia – jopa 70 % niiden osallistumisista sijoittuu toiseen pilariin. Yhteistyöhankkeiden vaikutukset näkyvät erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien lisääntymisenä sekä tki-tulosten parempana skaalautuvuutena. Kehitystarpeina tuodaan esiin pilariin kuuluvien klustereiden sisäinen koherenssi ja synergiat muiden EU-ohjelmien kanssa.
EU-missiot
Horisontti Euroopan viisi missiota pyrkivät vastaamaan aikamme suuriin haasteisiin: ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen, maaperän ja merien kunnostamiseen sekä syöpään. Arvioinnin mukaan missioilla on vahva julkinen tuki, ja ne edistävät tutkimustulosten käytännön soveltamista.
Kehityskohteina mainitaan missioiden hallinnollinen monimutkaisuus, heikko yhteys EU-kumppanuuksiin sekä puutteellinen seurantajärjestelmä. Komissio korostaa, että missioiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää laajempaa poliittista tukea ja rahoituspanoksia myös puiteohjelman ulkopuolelta. Missioiden rahoitus jatkuu ainakin tämän ohjelmakauden eli vuoden 2027 loppuun saakka.
Alueelliset innovaatioekosysteemit
Ohjelman kolmas pilari, ”Innovatiivinen Eurooppa”, keskittyy edistämään läpimurtoinnovaatioita, skaalaamaan startup-yrityksiä ja vahvistamaan alueellisia innovaatioekosysteemejä. Väliarvioinnin mukaan alueellisten ekosysteemien kehittämistä tukevat toimet, kuten Euroopan innovaatioekosysteemit (EIE) -työohjelma, ovat lisänneet alueiden välistä yhteistyötä ja nostaneet esiin vähemmän tunnettuja innovaatioalueita. Alueellinen ulottuvuus on vahvistunut erityisesti pk-yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteishankkeiden kautta.
Arvioinnissa korostetaan kuitenkin, että ekosysteemien vaikuttavuuden parantaminen vaatii tiiviimpää yhteyttä koheesiopolitiikan välineisiin sekä kansallisiin ja alueellisiin rahoituslähteisiin.
