Isojen kaupunkien edustajat: kaupungit huomioitava EU:n budjettikehysneuvotteluissa 

Apulaispormestari Elina Rantanen edusti Turkua Eurocities-järjestön varjokomissaarikokouksessa Strasbourgissa 6.-7.10.2025. Varjokomissaarit veivät Euroopan komission johdolle ja Euroopan parlamentin jäsenille kaupunkien vahvan viestin: kaupunkien roolia EU:n seuraavassa seitsenvuotisessa rahoituskehyksessä on vahvistettava.   

Varjokomissio on isojen eurooppalaisten kaupunkien Eurocities-järjestön pormestareista ja kaupunginjohtajista kostuva vaikuttajaryhmä, joka perustettiin syksyllä 2024. Turun pormestari Piia Elolla on varjokomissiossa koulutuksen ja osaamisen salkku. Strasbourgissa pormestari Eloa sijaisti Turun lasten ja nuorten apulaispormestari Elina Rantanen.  

Komission heinäkuussa 2025 julkaisema EU:n monivuotinen rahoituskehysehdotus ja erityisesti malli, jolla aluekehitykseen tarkoitetut resurssit jatkossa jaetaan, on herättänyt kaupungeissa runsaasti kritiikkiä. Komission esityksessä maatalouden ja aluekehityksen resurssit yhdistetään samaan rahastoon ja allokoidaan jäsenmaille, jotka määrittelevät varojen käyttökohteet niin sanotuissa kansallisissa ja alueellisissa suunnitelmissa.  

Eurocities ja kaupungit vaativat, että suunnitelmiin tulisi sisällyttää pakollisena elementtinä kaupunkipolitiikkaa koskeva alaluku, jonka sisältö määriteltäisiin yhdessä kaupunkien kanssa. Kaupungeille tulisi korvamerkitä myös rahoitusta kaupunkiluvun toimeenpanemiseen.  

Niin ikään Eurocities pitää tärkeänä, että kaupungeilla on jatkossakin mahdollisuus hakea ja saada rahoitusta innovatiiviseen kaupunkikehittämiseen suoraan komissiolta – esimerkiksi Turku on kuluvalla rahoituskaudella käyttänyt eurooppalaisen kaupunkialoitteen rahoitusta Skanssin biodiversiteettipuistoon. Lisäksi kaupungeille pitäisi taata mahdollisuuksia hyödyntää jatkossakin EU:n tutkimusta ja innovaatiota tukevaa Horisontti Eurooppa -ohjelmaa sekä uutta kilpailukykyrahastoa.  

Varjokomissaarit jalkautuivat Strasbourgissa tapaamaan Euroopan komission johtoa ja Euroopan parlamentin jäseniä. Keskusteluissa he toivat esiin kaupunkien strategisen roolin EU:n politiikkatavoitteiden ja lainsäädännön toimeenpanijoina. Moni niistä ilmiöistä, joihin EU-tasolla halutaan vaikuttaa, on kaupunkipäättäjien työpöydällä. Apulaispormestari Rantanen nosti koulutuksen ja osaamiseen sektorilta keskusteluihin muun muassa EU:n osaamisunioni-aloitteen, joka asettaa tavoitteita EU:n osaamistason nostolle. Osaamisunionin toteutukseen tarvitaan niin kansallisia kuin myös vahvoja EU-tason resursseja.  

Koheesiopolitiikasta vastaava komission varapuheenjohtaja Raffaele Fitto  korosti varjokomissaareille, että komission esitysten monitasoista aluehallintoa ja kaupunkien roolia koskevia kirjauksia voidaan noin kaksi vuotta kestävien neuvottelujen aikana vielä vahvistaa. Fitto kannustikin varjokomissaareja vaikuttamaan niin kansallisiin hallituksiin kuin myös Euroopan parlamentin jäseniin.  

Joulukuussa julkaistavan EU:n uusi kaupunkiagendan tavoitteena on Fitton mukaan tehdä näkyväksi kaupunki- ja EU-politiikan vahvaa yhteyttä. Kaupunkitiedonannossa voidaan antaa esimerkkejä eri jäsenmaiden hyvistä käytänteistä, joilla monitasoista hallintoa ja vuoropuhelua hallitusten ja kaupunkien välillä toteutetaan.  

Varjokomissaarit pääsivät vaihtamaan ajatuksia myös puhtaasta siirtymästä vastaavan komission varapuheenjohtaja Teresa Riberan kanssa. Ribera kiitti kaupunkien edustajia tuesta EU:n ilmastotoimien toteuttamisessa. Koska kaupungit ovat kansalaisia lähimpänä oleva hallinnon taso, Ribera korosti kaupunkien voivan päätöksillään vaikuttaa vihreän siirtymän sosiaaliseen hyväksyttävyyteen.  

Lue Eurocitiesin artikkeli varjokomissaarikokouksesta täältä.