Itäisten raja-alueiden asia on koko EU:n asia: komissio esittää uusia tukitoimia
Euroopan komissio julkaisi 18.2. uuden strategiansa, jossa se linjaa toimia EU:n Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan vastaisten raja-alueiden tukemiseksi. Strategiassa tunnistetaan Venäjän aloittaman hyökkäyssodan aiheuttamat taloudelliset, sosiaaliset ja turvallisuuteen liittyvät haasteet, joihin vastataan viiteen temaattiseen kokonaisuuteen liittyvillä toimenpiteillä. Tukitoimien rahoitus järjestetään suorien avustusten sijaan pääosin lainainstrumenttien kautta.
Komissio vahvistaa strategiassaan sitoutumisensa EU:n itäisten raja-alueiden tukemiseen niissä jäsenmaissa, joilla on yhteistä rajaa Venäjän, Valko-Venäjän tai Ukrainan kanssa. Komissio määrittelee raja-alueet niin sanotulla NUTS 2 – tasolla, jossa myös Varsinais-Suomi lasketaan EU:n itäiseksi raja-alueeksi. Varsinais-Suomen liitto osallistuu komission 26.2.2026 Brysselissä järjestämään itäisten raja-alueiden korkean tason dialogiin.
Strategiassa tunnistetaan hyökkäyssodan aiheuttamat EU:n raja-alueisiin kohdistuvat erityishaasteet. Turvallisuusuhkien ohella alueet ovat kohdanneet lukuisia taloudellisia ja sosiaalisia haasteita. Näihin lukeutuvat muun muassa rajat ylittävän kaupankäynnin ja investointien tyrehtyminen, talouskasvun hidastuminen, väestökato sekä hybridivaikuttaminen, mukaan lukien muuttoliikkeen välineellistäminen.
Strategiassa todetaan, että EU:n itärajan haasteet eivät koske ainoastaan yksittäisiä kansallisia raja-alueita. Vaikka vaikutukset tuntuvat erityisesti yhdeksän jäsenmaan alueilla, komissio korostaa, että kyse on koko EU:n itärajaa koskevasta haasteesta, johon on suhtauduttava unionin yhteisenä asiana. Itäisten raja-alueiden haasteisiin vastaaminen on komission mukaan välttämätöntä, jotta voidaan turvata koko EU:n turvallisuus, kilpailukyky ja vakaus.
Keskeinen uusi rahoitusväline on EastInvest, jonka kautta on tarkoitus kanavoida vähintään 28 miljardin euron lainarahoitus julkisiin ja yksityisiin investointeihin vuosina 2026–2027.
EU:n nykyinen rahoituskausi päättyy vuonna 2027. Komissio aikoo vielä tällä kaudella työstää jäsenmaiden kanssa yksinkertaistettuja malleja, joilla mikroyritykset voisivat hyödyntää yritysten kehittämiseen tarkoitettua EAKR-rahoitusta. Seuraavalla monivuotisella rahoituskaudella aluekehitykseen ja muun muassa rajaturvallisuuteen tarkoitetut resurssit on tarkoitus kanavoida alueille niin sanottujen kansallisten ja alueellisten kumppanuussuunnitelmien kautta. Komissio korostaakin, että jäsenmaiden tulisi huomioida raja-alueiden tarpeita omissa suunnitelmissaan. Komissio lupaa myös kiinnittää erityistä huomiota siihen, miten nämä alueet voisivat hyötyä tulevasta EU:n kilpailukykyrahastosta.
Turvallisuus ja resilienssi
Komissio painottaa itäisten raja-alueiden turvallisuuden vahvistamista ja kriisinsietokyvyn parantamista hybridivaikuttamisen ja kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvien häiriöiden määrän kasvusta johtuen. Toimet liittyvät erityisesti ilmatilan valvonnan kehittämiseen ja rajaturvallisuuden parantamiseen sekä sotilaallisen liikkuvuuden edistämiseen. Kehitteillä on muun muassa Estern Flank Watch -kokonaisuus, eurooppalainen droonipuolustusaloite, sekä eurooppalaiset ilma- ja avaruuskilvet.
Tavoitteena on vahvistaa yhteistä tilannekuvaa ja parantaa kykyä ennaltaehkäistä, havaita ja torjua häiriöitä, vahvistaa siviili- ja sotilastoimijoiden välistä yhteistyötä sekä rakentaa toimijaverkostoja, joiden tarkoituksena on parantaa varautumista ja edistää resilienssiä vahvistavaa rajat ylittävää yhteistyötä.
Kasvu ja alueellinen vauraus
Kasvun ja alueellisen vaurauden osalta komissio tunnistaa keskeiseksi haasteeksi investointien vähyyden. Itäiset raja-alueet koetaan yritysten ja rahoittajien näkökulmasta korkeamman riskin toimintaympäristöinä, mikä vähentää investointien houkuttelevuutta. Tähän vastaamiseksi komissio esittää EastInvest-välineen perustamista.
EastInvest kokoaisi yhteen Euroopan investointipankkiryhmän sekä muita kansainvälisiä rahoituslaitoksia ja kansallisia sekä alueellisia kehityspankkeja, ja sen tarkoituksena olisi koordinoida lainarahoitusta EU:n itäisille raja-alueille. Komission tavoitteena on mobilisoida vähintään 28 miljardin euron investoinnit vuosina 2026–2027 ja helpottaa rahoituksen saatavuutta ja edistää investointeja raja-alueilla.
Komissio syventää tukea myös Catching-up Regions -aloitteen puitteissa. Tavoitteena on tarjota alueille asiantuntijatukea hankekehitykseen, yritystoiminnan vahvistamiseen sekä osaamispohjan kehittämiseen. Tukea talouden monipuolistamisen ja investointien edistämiseksi on tarkoitus laajentaa myös Suomen ja Puolan niille itäisille raja-alueille, joihin geopoliittinen tilanne on vaikuttanut voimakkaimmin.
Alueelliset vahvuudet
Komission lähestymistapa korostaa unionin itäisten raja-alueiden kehittämistä niiden omiin vahvuuksiin nojaten. Strategiassa painotetaan alueiden potentiaalia esimerkiksi teollisuudessa, maa- ja metsätaloudessa sekä luonnonvarojen osalta, ja tavoitteena on hyödyntää näitä vahvuuksia alueellisen talouden ja huoltovarmuuden vahvistamisessa. Tämän kokonaisuuden yhteydessä esiin nousevat myös kiertotalouden ja biotalouden ratkaisut, joita komissio haluaa tukea muun muassa alueellisten ekosysteemien ja yhteistyörakenteiden kautta.
Energiakokonaisuudessa komissio nostaa esiin Baltian maiden sähköjärjestelmien integraation vahvistamisen eurooppalaisiin verkkoihin. Lisäksi tavoitteena on edistää rajat ylittävän vetyinfrastruktuurin kehittämistä, kuten Pohjoismaiden ja Baltian maiden välistä vetykäytävää, osana energiaresilienssin ja uuden teollisen kapasiteetin rakentamista.
Yhteydet
Yhteyksien osalta komissio painottaa sekä digitaalisten verkkojen että liikennejärjestelmien kehittämistä, jotta unionin itäiset raja-alueet kiinnittyisivät vahvemmin sisämarkkinoihin ja olisivat paremmin varautuneita häiriötilanteisiin. Liikenneinfrastruktuurissa korostuu kaksikäyttöisyys: teiden, rautateiden ja satamien kehittämisen nähdään palvelevan samanaikaisesti taloudellista toimintaa ja turvallisuutta.
Lisäksi komissio nostaa esiin rajat ylittävien yhteyksien vahvistamisen erityisesti Ukrainan ja Moldovan suuntaan. Digitaalisen integraation lisääminen nähdään puolestaan keskeisenä edellytyksenä alueiden kilpailukyvylle, palvelujen saavutettavuudelle ja kyberturvallisuudelle.
Ihmiset
Komissio korostaa, että alueellinen resilienssi rakentuu viime kädessä paikallisten yhteisöjen varaan. Tästä syystä strategia kytkee resilienssikysymyksen väestökehitykseen ja työmarkkinoihin. Keskeisiksi ongelmiksi tunnistetaan väestökato ja työvoimapula, jotka heikentävät palvelujen saatavuutta ja alueiden elinvoimaa pitkällä aikavälillä.
Ratkaisujen osalta komissio painottaa koulutuksesta työelämään johtavien polkujen vahvistamista sekä toimia, joilla tuetaan yhteisöjen kestävyyttä ja kykyä selviytyä häiriöistä. Lisäksi strategiassa nostetaan esiin tiedotusvälineiden toimintaedellytysten vahvistaminen sekä disinformaation torjunta osana paikallisyhteisöjen resilienssiä.