Kaupungit ja alueet esillä Eurooppa-foorumissa

Tämän vuoden Eurooppa-foorumi kokosi yhteen ennätysyleisön keskustelemaan Euroopan ajankohtaisista kysymyksistä. Yhdeksi puhutuimmaksi teemaksi nousi EU:n monivuotinen rahoituskehys (MFF). Kaupunkien näkökulmaa käsiteltiin kuutoskaupunkien tilaisuudessa, jossa pohdittiin, miten kaupunkien erityispiirteet huomioidaan komission rahoituskehysehdotuksessa ja miten kaupungit voitaisiin paremmin huomioida EU-päätöksenteossa.

Kolmipäiväisen Eurooppa-foorumin vilkkaiden keskusteluiden ytimeen nousi Euroopan asema muuttuvassa maailmanjärjestyksessä, Suomen 30-vuotinen EU-jäsenyys, turvallisuus, kilpailukyky ja EU:n rahoituskehys. Keskustelua käytiin myös käytävillä: päättäjät, asiantuntijat ja kansalaiset vaihtoivat ajatuksia yli ohjelmarajojen. Osallistujamäärät ja täyttyneet salit kertoivat, että Turusta on tullut EU-keskustelun ykkösareena Suomessa.

Kaupungit Euroopan suunnannäyttäjinä – suora EU-yhteys säilytettävä

Eurooppa-toimisto oli mukana järjestämässä Kaupungit Euroopan tulevaisuuden suunnannäyttäjinä -paneelikeskustelua. Kuutoskaupunkien (Helsinki, Espoo, Tampere, Turku, Vantaa ja Oulu) tilaisuudessa lavalla kohtasivat Suomen isot kaupungit ja mepit.

EU-kansalaisista suurin osa asuu kaupungeissa, minkä lisäksi kaupungit ovat avainasemassa toteuttamassa EU:n tavoitteita ja ratkaisemassa aikamme suuria kysymyksiä. Suuri osa EU-politiikasta ja lainsäädännöstä toteutetaan kaupungeissa. Kuntaliiton selvityksen mukaan lähes puolet kuntien päätöksistä, kaupunkiympäristön toimialalla jopa ¾, juontaa juurensa Euroopan unioniin.

Keskustelussa paneuduttiin siihen, mitä komission rahoituskehysehdotus merkitsisi kaupungeille ja miten kaupungit tulisi tulevaisuudessa huomioida paremmin EU-päätöksenteossa. Puheenvuorossaan Turun pormestari Piia Elo ilmaisi huolensa komission ja kaupunkien välisen suoran EU-työn mahdollisesta vaarantumisesta, sillä esitys ohjaa päätösvaltaa yhä enemmän jäsenvaltioille. Elo otti esiin myös kansalliset suunnitelmat, joiden kautta EU:n aluekehitysvaroja tulevaisuudessa jaetaan.

”Kaupunkien tulisi olla aktiivisesti mukana kansallisten suunnitelmien työstämisessä. Suomen hallituksen ja kuutoskaupunkien allianssimalli voisi tarjota tähän hyvän mallin”, painotti Elo.

Elon mukaan kaupunkien on hyödyttävä uusista resursseista, joita Euroopan komissio suuntaa kilpailukykyyn. Kilpailukyvyn vahvistamisen saralla Elo mainitsi myös tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti Eurooppa -puiteohjelman kaupunkimission esimerkkinä hyvästä työkalusta, jonka avulla kaupungit kuten Turku kirittävät koko maanosan vihreää siirtymää kohti ilmastoneutraaliutta. 

Yhtenäisempi Pohjola ja tiiviimpi yhteys länteen

Varsinais-Suomen liiton yhdessä muiden Etelä-Suomen maakuntien kanssa järjestämässä Connecting Nordic – The Benefits of a More Integrated Nordic Region for Regional Economy and Security -tilaisuudessa tuotiin esiin, kuinka toimivasta yhteistyöstä huolimatta, Pohjoismailta puuttuu nopeasti rajat ylittävä raideliikenne.  Pohjoismaiden väliset liikenneyhteydet vahvistavat taloutta, turvallisuutta ja resilienssiä. Maakuntajohtaja Jyri Arponen korosti tarvetta katsoa länteen — yhdessä Tukholman alueen kanssa voitaisiin luoda uutta kasvua molemmille alueille.

”Seuraava tavoitteemme on saada Helsinki–Turku–Tukholma-yhteys mukaan Euroopan unionin seuraavaan TEN-T-liikenneverkon tarkistukseen”, totesi Arponen.

Aluerahoituksen tulevaisuuden painopisteet

Etelä- ja Länsi-Suomen yhdeksän maakunnan Kestävää kasvua vai puolustusta – mihin EU:n aluekehitysrahoitus tulisi jatkossa kohdentaa? –paneelikeskustelussa keskityttiin aluekehitysrahoituksen tulevaisuuteen. Paneelissa puntaroitiin, pitäisikö koheesiovaroja ohjata osin puolustusteollisuuteen ja strategisiin teknologioihin vai säilyttää painotus elinkeinojen uudistamisessa ja TKI-toiminnassa. Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma kyseenalaisti puolustuksen rahoittamisen aluekehitysvaroista ja esitti, että siihen on käytettävä muita EU-välineitä. Puheenvuoroissa sivuttiin myös ilmiötä, jossa koheesiovaroista on tullut “kriisien paikkaaja” – aiemmin korona- ja nyt puolustuskriisin. Tämä uhkaa pitkäjänteistä, kestävästä kasvusta lähtevää kehittämistä.

Eurooppa-foorumin keskusteluihin voi tutustua myös jälkikäteen katsomalla tallenteet:

Eurooppa-foorumi 28.8.2025 – Kaupungit Euroopan tulevaisuuden suunnannäyttäjinä – YouTube

Eurooppa-foorumi 29.8.2025 – Connecting Nordic – The Benefits of a More Integrated Nordic Region fo…

Eurooppa-foorumi 29.8.2025 – Kestävää kasvua vai puolustusta – mihin EU :n aluekehitysrahoitus…