Kilpailukykyä ja uhkiin varautumista: EU:n uudet merisektorin strategiat

Euroopan komissio julkaisi 4.3.2026 kaksi odotettua merisektorin strategiaa, joissa käsitellään satamia, laivanrakennusta ja merikuljetuksia. Satamastrategiassa ja meriteollisuusstrategiassa painotetaan sektorin ja meriteollisuuden ekosysteemien strategista merkitystä huoltovarmuudelle ja puolustukselle, kasvu- ja innovaatiopotentiaalia ja vähähiilistämistä sekä esitetään toimia turvallisuusuhkien hallitsemiseksi ja ulkovaltojen häirintä- ja vaikuttamispyrkimysten estämiseksi.

Toteutuessaan strategiat lisäävät EU-tason koordinaatiota, luovat uusia yhteistyörakenteita ja TKI-rahoitusmahdollisuuksia ja voivat johtaa tiukennuksiin ulkomaisten investointien seurannassa ja riskienarvioinnissa.

Strategiat on otettu vastaan pääosin myönteisesti, mutta reaktioissa alleviivataan merisektorin merkittäviä, erityisesti energiasiirtymään ja vähähiilistämiseen liittyviä investointi- ja EU-rahoitustarpeita, joihin vastaamiseksi haluaan käyttää erityisesti vuonna 2028 alkavalle monivuotiselle rahoituskaudelle ehdotettua kilpailukykyrahastoa, Verkkojen Eurooppa -välinettä ja päästökaupan tuottoja.

Satamastrategia

Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon (TEN-T) kuuluvat 283 merisatamaa, 223 sisävesisatamaa ja 44 sekasatamaa muodostavat Euroopan meriliikenteen keskeisen, kriittisen infrastruktuurin. Turun ja Naantalin satamat kuuluvat TEN-T-ydinverkkoon.  Arvioidaan, että 74 % EU:hun saapuvista ja EU:sta lähtevistä hyödykkeistä kulkee satamien kautta. Matkustajia satamien läpi kulkee vuodessa noin 395 miljoonaa.

Satamastrategian pilarit ovat:

1. Kilpailukyvyn, innovoinnin ja digitalisaation vahvistaminen
2. Energiasiirtymän, kestävyyden ja puhtaan teollisuuden edistäminen
3. Infrastruktuurin suojelu ja turvallisuus
4. Rahoitus ja investoinnit
5. Sosiaalinen eheys, osaaminen ja säälliset työpaikat

Strategia hahmottaa kaksi keskeistä haastetta, joihin EU:n satamapolitiikan on lähitulevaisuudessa keskityttävä.  Ensin, satamainfrastruktuurin on tuettava teollisuuden hiilestä irtautumista. Digitaalisuutta ja kapasiteettia on lisättävä, jotta EU-satamat vahvistaisivat kilpailukykyään. Komissio näkee satamien kehittämisessä mahdollisuuksia uusille innovaatioille ja esimerkiksi energiaomavaraisuuden vahvistamiselle offshore-energiantuotantoa, kuten merituulivoimaa, lisäämällä.

Toiseksi turvallisuusnäkökulmat, joiden huomioimisesta ja riskien ennakoinnista on tullut muun muassa Ukrainan sodan ja kiristyneen kansainvälisen kilpailun myötä entistä tärkeämpää infrastruktuurin ja yhteiskuntien toimintakyvyn suojelemiseksi.

Komissio lupaa käyttää kauppa- ja kehityspolitiikan ja diplomatian keinoja reilujen kilpailuedellytysten vahvistamiseksi. Satamien ulkomaiseen omistukseen saattaa liittyä uhkakuvia, eteenkin jos vieraiden valtioiden valtiomisteiset toimijat saavat määräysvaltaa satamayhtiöissä. Komissio tulee antamaan jäsenvaltioille ohjeistusta siitä miten ulkomaista omistusta ja investointeja pitää valvoa ja tarvittaessa rajoittaa. Jäsenmaiden pitäisi myös varmistaa kansallisessa lainsäädännössään mahdollisuus ottaa kriittistä kaksoiskäyttöinfrastruktuuria väliaikaisesti haltuunsa, jos sotilaallisen liikkuvuuden tarpeet sitä edellyttävät.

Strategia tunnista satamien olevan mahdollisia kohteita hybridivaikuttamiselle ja jopa terrorismille mainiten erityisesti Venäjän uhan Itämeren alueella. Uutena toimenpiteenä komissio tulee esittämään EU-tason kehikkoa satamatyöntekijöiden tausta- ja turvallisuusselvityksiin. Komissio lupaa myös muun muassa kartoittaa satamia koskevia kyberuhkia EU:n verkko- ja tietoturvaviraston kanssa, mikä voi johtaa esimerkiksi korkean riskin palvelujen ja palveluntarjoajien käytön rajoituksiin.

Jäsenmaita komissio kehottaa kehittämään satamien saavutettavuutta ja erityisesti rautatieyhteyksiä. Komissio arvioi tällä hetkellä valtiontukisääntöihin liittyvää niin sanottua ryhmäpoikkeusasetusta, joka pitää sisällään paikallisen infrastruktuurin ja satamien tukemisen. Arvioinnin perusteella muun muassa raja-arvoja ja ohjeistuksia saatetaan muuttaa.

Komissio lupaa vahvistaa tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti Euroopan panostuksia satamien kehittämiseen. Se haluaa jatkaa ja vahvistaa Horisontin alaista julkisen ja yksityisen sektorin Zero Emission Waterborne Transport (ZEWT) -kumppanuutta. Nykyisen ZEWT-kumppanuuden puitteissa Horisontti Euroopan vuosien 2026–2027 työohjelmassa on tällä hetkellä auki 21 miljoonan euron ”Ports of the Future” -haku (lisätietoa löydät klusterin 5 työohjelmasta).

Tänä keväänä julkaistavassa sähköistämissuunnitelmassa komissio aikoo esitellä toimenpiteitä, joilla edistetään satamien sähköistämistä. Jäsenmaita kannustetaan hyödyntämään nopeutettuja luvitusprosesseja esimerkiksi satamien maasähköverkkojärjestelmien rakentamiseen sekä käyttämään päästökaupan, joka laajentui vuonna 2024 kattamaan meriliikenteen, tuottoja satamien kehittämiseen, energiasiirtymään ja merenkulun vähähiilistämiseen.

Myöhemmin tänä vuonna tapahtuvan päästökauppajärjestelmän kokonaistarkastelun yhteydessä komissio saattaa ehdottaa mekanismia, joka mahdollistaisi eurooppalaisten meriliikenteen toimijoiden suoran tukemisen päästökaupan tuotoilla.

Meriteollisuusstrategia

Eurooppalaiset ovat globaaleja markkinajohtajia korkealaatuisessa ja erikoistuneessa laivanrakennuksessa ja edistyneissä meriteknologioissa – esimerkiksi 97 % risteilijöistä rakennetaan Euroopassa.

Meriteollisuusstrategia keskittyy kolmeen toimintalinjaan – rakenna, varusta ja korjaa; kuljeta ja yhdistä; turvaa ja suojele – ja niiden edellytyksiin, joita ovat innovointi, rahoitus ja investoinnit sekä riittävä osaamistaso.

Strategian tarkoituksena on yhtäältä pitää kiinni olemassa olevista vahvuuksista. Komissio tulee perustamaan ”EU:n meriteollisuuden arvoketjujen allianssin”, joka kokoaa yhteen meriteollisuuden ekosysteemien toimijoita ja kansallisia ja alueellisia viranomaisia. Allianssin on tarkoitus keskittyä valittuihin edelläkävijämarkkinoihin, tunnistaa mahdollisuuksia yhteistyölle sekä sovittaa yhteen investointeja, jotta syntyisi eurooppalaisia synergioita.

Toisaalta strategialla halutaan varmistaa Euroopan kyvykkyys myös muissa, strategisina pidetyissä segmenteissä, kuten esimerkiksi autolautat, jäänmurtajat, hinaajat ja miehittämättömät pinta-alukset. Komissio lupaa työskennellä jäsenmaiden ja ETA-maiden kanssa, jotta näissä tuoteryhmissä teollisuudella olisi pitkän aikavälin näkymä vakaasta julkisesta kysynnästä, joka ylläpitää osaamista ja kyvykkyyksiä.

Samana päivänä meriteollisuusstrategian kanssa komissio antoi esityksen niin sanotusta teollisuuden vauhdittamissäädöksestä, joka asettaisi julkisille hankinnoille ja julkisille tukijärjestelmille eurooppalaista valmistusta (Made in Europe) ja esimerkiksi teräksen vähähiilisyyttä koskevia vaatimuksia. Meriteollisuusstrategiassa komissio kertoo myös ehdottavansa julkisia hankintoja koskevan direktiivin tänä vuonna tehtävässä päivityksessä kohdennettuja, ei hintaan perustuvia kriteerejä, joilla voidaan tukea EU:n meriteollisuutta ja sen kyvykkyyksiä strategisissa segmenteissä.

Strategia korostaa, että markkinavetoinen laivanrakennus ylläpitää edellytyksiä rakentaa myös sotilaalliseen käyttöön tarkoitettuja aluksia. EU tulee lähivuosina kasvattamaan panostuksiaan puolustus- ja kaksoiskäyttöteknologioiden tutkimukseen, kehittämiseen ja skaalaamiseen, mukaan lukien merelliseen puolustukseen. Olemassa olevien välineiden – kuten Euroopan puolustusrahasto ja Euroopan puolustusteollisuusohjelma – lisäksi komissio lupaa meriteollisuuden strategiassa perustaa uuden tukimekanismin kaksoiskäyttöisten autolautojen rakentamiselle.

Erityisesti vähemmän erikoisosaamista vaativissa laivanrakennuksen tuoteryhmissä maailmanlaajuinen kilpailu on vääristynyt esimerkiksi WTO:n valtiontukisäännösten vastaisten valtiontukien vuoksi, mikä asettaa eurooppalaiset laivanrakentajat epäreiluun asemaan ja uhkaa eurooppalaista meriteollisuutta. Komissio aikoo tehostaa tiedonkeruutta kolmansien maiden kilpailua vääristävistä toimista ja mahdollisesti ehdottaa nimenomaisesti meriteollisuutta koskevia kauppapoliittisia toimenpiteitä, joilla epäreiluun kilpailuun voidaan puuttua.

Komissio aikoo jatkossakin peräänkuuluttaa kansainvälisiltä kumppaneiltaan vastavuoroisuutta meriliikenteessä ja -rahdissa sekä edistää Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) puitteissa sopimuksia, jotka ovat yhteensopivia EU:n ilmasto- ja vähähiilistämistavoitteiden kanssa.

Sisämarkkinoiden toimintaa tulee strategian mukaan edelleen tehostaa, ja komissio kehottaakin jäsenmaita yhdenmukaistamaan ja yksinkertaistamaan esimerkiksi datankeruutta satamavierailujen yhteydessä.

Väestön ikääntyminen ja osaavan työvoiman saatavuus on haaste eurooppalaiselle meriteollisuudelle. Komissio lupaa hyödyntää osaamisunionialoitetta ja Erasmus+-ohjelmaa merenkulkuun liittyvän korkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen verkostojen luomiseksi. Lisäksi komissio aikoo tiivistää vuoropuhelua sosiaalikumppaneiden kanssa työntekijöiden suojelun ja esimerkiksi lähetettyjen työntekijöiden aseman parantamiseksi.