Kilpailukykykompassi ohjaa komission työtä seuraavien viiden vuoden ajan

Komissio julkaisi 29.1. ensimmäisen suuren aloitteensa, ns. kilpailukykykompassin, joka antaa raamit komission viisivuotiskaudelle. Sen keskiössä ovat innovaatiot, hiilestä irtautuminen sekä riippuvuuksien vähentäminen ja turvallisuus.

EU:n kilpailukyky laahaa Yhdysvaltojen ja Kiinan perässä. Eurooppa on jäljessä Yhdysvaltoja erityisesti teknologia-aloilla ja toisaalta se on riippuvainen mm. kiinalaisista raaka-aineista. Euroopasta on tullut entistä haavoittuvaisempi kansainvälisen epävakauden ja toimitusketjujen häiriöiden myötä.

Draghin kilpailukykyraportti määritteli kolme keskeistä toiminta-aluetta Euroopan kilpailukyvyn parantamiseksi ja kestävän kasvun luomiseksi:

1. innovaatiokuilun umpeen kurominen suhteessa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan
2. hiilestä irtautuminen ja kilpailukykyä koskevan suunnitelman kehittäminen
3. turvallisuuden vahvistaminen ja riippuvuuksien vähentäminen.

Komission kilpailukykykompassi keskittyykin yllä mainittuihin kolmeen pilariin:

Innovaatiovajeen kiinnikurominen: Tulevien viiden vuoden aikana komissio tulee satsaamaan innovaatioiden edistämiseen Euroopassa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi innovatiivisten start-up-yritysten ja syväteknologiayritysten tukemista sekä vakiintuneiden yritysten ja pk-yritysten teknologiavalmiuksien avittamista. Komissio tulee esittämään mm. ”AI Gigafactories”- ja ”Apply AI” -aloitteet tekoälyn kehityksen ja teollisen käyttöönoton nopeuttamiseksi sekä toimintasuunnitelmat edistyneiden materiaalien sekä kvantti-, biotekniikka-, robotiikka- ja avaruusteknologioiden edistämiseksi.

Hiilestä irtautuminen: Hiilidioksidipäästöjen vähentämisen osalta painopiste on tällä lainsäädäntökaudella teollisuuden päästöjen alentamisessa. Helmikuun lopussa julkaistavan puhtaan teollisuuden suunnitelman (Clean Industrial Deal) tavoitteena on pitää valmistava teollisuus Euroopassa samalla edistäen puhtaiden teknologioiden ja uusien kiertotalouden liiketoimintamallien käyttöönottoa. Komissio tavoittelee myös energianhintojen yleistä laskua (Affordable Energy Action Plan) sekä siirtymävaiheen alojen lupakäytäntöjen nopeuttamista (Industrial Decarbonisation Accelerator Act). Lisäksi komissio tulee esittämään energiaintensiivisten alojen, kuten teräs-, metalli- ja kemianteollisuuden, räätälöidyt toimintasuunnitelmat.

Riippuvuuksien vähentäminen ja turvallisuuden lisääminen: Kriittisten toimitusketjujen, kuten raaka-aineiden, puhtaan energian ja polttoaineiden, varmistamiseksi komissio haluaa edistää uusia kauppa- ja investointikumppanuuksia jo olemassa olevien kauppasopimusten lisäksi. Julkisten hankintojen sääntöjen tarkistamisella halutaan puolestaan mahdollistaa eurooppalaisen tuotteiden etusija kriittisten alojen ja teknologioiden osalta.

Viisi horisontaalista mahdollistajaa kilpailukyvyn tukemiseksi

1. Hallinnon ja sääntelyn yksinkertaistaminen: Tuleva Omnibus-ehdotus yksinkertaistaa mm. kestävän kehityksen raportointia, due diligence -tutkimusta ja taksonomiaa. Komissio haluaa myös helpottaa yritysten liiketoimintaa ja vähentää yritysten hallinnollista taakkaa vähintään 25 % ja pk-yritysten osalta vähintään 35 %.
2. Sisämarkkinoiden toimivuuden parantaminen: Uuden horisontaalisen sisämarkkinastrategian avulla komissio halua poistaa toimintaa haittaavia esteitä.
3. Kilpailukyvyn rahoittaminen: Pääomamarkkinoiden kehittämiseksi komissio tulee esittämään Euroopan säästö- ja sijoitusunionin perustamista. Uusi kilpailukykyrahasto tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä (2028–2034) tulee myös tukemaan kilpailukykykompassin alaisia toimia.
4. Osaaminen: Maaliskuussa julkaistava osaamisunionialoite (Union of Skills) keskittyy aikuis- ja elinikäiseen oppimiseen, tulevaisuuden taitojen luomiseen, liikkuvuuteen sekä osaajien houkuttelemiseen ja integrointiin.
5. Politiikkojen parempi koordinointi EU:n ja kansallisella tasolla: Uuden kilpalukyvun koordinointityökalun avulla komissio pyrkii varmistamaan EU:n yhteisen poliittisten tavoitteiden täytäntöönpanon myös kansallisella tasolla.

Haasteita ja avoimia kysymyksiä

Kilpailukykykompassi asettaa kunnianhimoisia tavoitteita tuleville vuosille, mutta ohjelmaan liittyy myös paljon avoimia kysymyksiä. Suurimpia haasteita ovat erityisesti sääntelyn keventämisen ja ympäristötavoitteiden yhteensovittaminen sekä rahoituksen riittävyys.

Ympäristöjärjestöt ovat varoittaneet sääntelyn purun voivan horjuttaa viime kauden ilmasto- ja ympäristölainsäädännön saavutuksia. Keskeinen kysymys onkin, kuinka EU onnistuu löytämään tasapainon nopean talouskasvun edellytysten ja pitkäjänteisten ympäristötavoitteiden välillä samalla varmistaen rahoituksen riittävät resurssit. Von der Leyen on kuitenkin vakuuttanut, ettei EU ole perääntymässä Green Deal -tavoitteistaan. Kyse on komission puheenjohtajan mukaan vain sääntöjen yksinkertaistamisesta.

Toimien rahoittamiseen tarvitaan jäsenvaltioita sekä vahvaa EU-budjettia. EU:n suurimpien talouksien Ranskan ja Saksan kamppaillessa velan ja alijäämien kanssa rahoituksen varmistaminen käy kuitenkin entistä vaikeammaksi. Komissio pyrkii paikkaamaan rahoitusvajetta hyödyntämällä mm. käyttämättömiä koheesiovaroja, eurooppalaisia investointipankkeja ja yksityistä pääomaa.

Kilpailukykykompassissa mainittu uusi kilpailukyvyn koordinointityökalu herättää kysymyksiä. Se pitää sisällään idean koheesiovarojen ohjaamisesta kriittisiin teknologisiin investointeihin kansallisella tasolla. Tällaisia voisivat olla mm. energia- ja liikenneinfrastruktuuri (esim. sähköverkot, energian varastointi, puhtaat polttoaineet, latausinfra), digitaalinen infrastruktuuri, tekoälyn käyttöönoton laajentaminen sekä kriittiset tuotantokapasiteetit. Tämä herättää kysymyksiä siitä, mikä alueiden rooli koheesiovarojen jakamisessa jatkossa on ja miten alueiden omista tarpeista lähtevän kehittämisen käy. Myös tulevalle rahoituskaudelle kaavailtu uusi kilpailukykyrahasto on herättänyt huolta niin alueiden kuin tutkimusyhteisön joukossa. Kritiikki kohdistuu rahoitusprioriteettien kaventumiseen sekä siihen, että rahastoon sulautetaan nykyisiä itsenäisiä ohjelmia, kuten Horisontti Eurooppa -ohjelma. Pelkona on, että tutkimus- ja innovaatiorahoituksesta tulee entistä enemmän ylhäältä alaspäin ohjattua, kun sen halutaan vastaavan EU:n kilpailukykytavoitteisiin. Myös alueiden ja kaupunkien mahdollisuuksien osallistua kehityshankkeisiin pelätään heikkenevän.

Aikatauluista

Useita kilpailukykykompassiin liittyviä avainesityksiä tullaan julkaisemaan jo helmi- ja maaliskuun aikana:

11.2.

• Komission työohjelma 2025
• Tiekartta tulevan monivuotisen rahoituskehyksen valmisteluun

19.2.

• Visio maatalouden ja elintarvikkeiden tulevaisuudesta

29.2.

• Puhtaan teollisuuden suunnitelma
• Kohtuullisen energian suunnitelma
• Omnibus-paketti

5.3.

• Osaamisunioni

19.3.

• Säästö- ja investointiunioni
• Euroopan puolustuksen valkoinen paperi

26.3.

• Uusi eurooppalainen sisäisen turvallisuuden strategia
• Varautumisunionistrategia
• Tiekartta Venäjän tuontienergian päättämiseksi

Lue lisää