Komissio esittää kiireellisiä toimia ilmastoriskeihin valmistautumiseen
Komissio julkaisi 12.3. tiedonannon ilmastoriskien hallinnasta Euroopassa. Tiedonannossa esitetään keinoja, joilla EU:n instituutiot ja jäsenmaat voivat tehokkaasti ennakoida riskejä ja parantaa Euroopan ilmastokestävyyttä.
Vuosi 2023 oli maailmanlaajuisesti ennätyksellisen lämmin. Pariisin ilmastosopimuksessa vuonna 2015 asetettu tavoite maapallon keskilämpötilan nousun rajaamisesta alle 1,5 asteen suhteessa esiteolliseen aikaan on nyt ylitetty. Eurooppa lämpenee kaksi kertaa muuta maailmaa nopeammin ja viimeisen viiden vuoden aikana Euroopan keskilämpötila on ollut 2,2 astetta esiteollisen tason yläpuolella (Copernicuksen ilmastonmuutosta koskeva palvelu). Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat väistämättömiä ja niihin liittyvät riskit koskettavat kaikkia yhteiskunnan osia.
Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) 11.3. julkaiseman Euroopan ilmastoriskien arvioinnin mukaan Eurooppa ei ole valmistautunut riittävästi kasvaviin ilmastoriskeihin. Monet riskeistä ovat jo saavuttaneet kriittisen tason, joten kiireellisiä ja päättäväisiä toimia tarvitaan heti.
Komissio julkaisi EEA:n riskiarvioon vastauksena ilmastoriskien hallintaa koskevan tiedonannon, jossa esitetään keinoja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen Euroopassa. Tiedonanto on myös toimintakehotus kaikille hallinnon tasoille, yksityiselle sektorille sekä kansalaisyhteiskunnalle.
Tiedonannossaan komissio esittää useita konkreettisia toimia, joita se aikoo viedä eteenpäin. Samalla komissio kehottaa jäsenmaita ottamaan kaiken irti jo olemassa olevista säädöksistä, kuten meristrategiapuitedirektiivistä sekä tulevasta luonnon ennallistamisasetuksesta.
Komissio määrittelee tiedonannossaan neljä kattavaa toimintaluokkaa, joiden alla tehdyt ratkaisut auttavat EU:ta ja jäsenmaita valmistautumaan ilmastoriskeihin:
- Yhteistyön tiivistäminen ja parempi koordinointi EU:n, kansallisten, alueellisten ja paikallisten toimijoiden välillä. Komissio pyrkii tehostamaan EU-tason säädösten toimeenpanoa ja luomaan synergioita EU:n politiikan ja toimien välillä.
- Helppokäyttöiset työkalut ja selkeät toimintasuositukset päättäjille, yrityksille ja sijoittajille. Komissio tarjoaa yhdessä EEA:n kanssa jäsenmaille mahdollisuuden hyödyntää keskeistä ilmastodataa erityisesti Climate-ADAPT-alustan sekä Copernicuksen ilmastonmuutosta koskevan palvelun kautta.
- Rakennepolitiikan rahoitusmahdollisuuksien hyödyntäminen, esimerkiksi maankäytön suunnittelussa ja kriittisen infrastruktuurin ylläpidossa.
- Riittävät edellytykset ilmastokestävyyden rahoitukselle, johon tarvitaan sekä julkisia että yksityisiä varoja. Komissio kutsuu koolle mietintäryhmän käsittelemään ilmastokestävyyden rahoituksen mobilisointia ja tukee jäsenmaita parantamaan ilmastoriskejä koskevaa budjetointiaan.
Konkreettisia toimintaehdotuksia esitetään kuudella alalla, joihin ilmastoriskit erityisesti vaikuttavat:
Luonnon ekosysteemit
- Komissio haluaa suojella luonnon ekosysteemejä synergiassa jäsenvaltioiden aluesuunnittelun ja luonnon ennallistamiseen liittyvien suunnitelmien kanssa. Komissio laatii yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ohjeistuksen ilmastokestävien ekosysteemien kehittämisestä.
Vesi
- Veden kiertokulun suojelu ja ennallistaminen sekä vesiviisaan talouden kehittäminen ovat olennaisen tärkeitä tapoja, joilla varmistetaan vesiresilienssi Euroopassa. Komissio arvioi toiminnan tarpeen perustuen käynnissä oleviin tulvariski- ja valuma-alue-arviointeihin.
Terveys
- Komission ehdottamia toimia ovat muun muassa Euroopan ilmasto- ja terveysseurantakeskuksen toiminnan tehostaminen, asetus valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhista sekä ilmastoon liittyvien terveysuhkien valvonta- ja torjuntamekanismien kehittäminen.
Elintarvikkeet
- Prioriteettina on varmistaa elintarviketuotannon tulevaisuus. Komissio aikoo tehostaa maaperän terveyden seurantaa yhdessä jäsenvaltioiden kanssa ja aloittaa maatalouden sopeutumista koskevan tutkimuksen. Maatalous ja kalastus tarvitsevat myös EU:lta riittäviä tukitoimenpiteitä, joilla varmistetaan siirtyminen kestävämpään tulevaisuuteen.
Infrastruktuuri ja rakennettu ympäristö
- EU:lla ei ole tällä hetkellä luotettavia arviointeja siitä, kuinka hyvin sen infrastruktuuri kestää muuttuvia ilmasto-olosuhteita. Komissio ehdottaakin pikaista infrastruktuurin standardien vahvistamista sekä rakennusten energiatehokkuuden parantamista. Komissio on myös aloittanut tutkimuksen Euroopan laajuisen liikenneverkon ilmastokestävyydestä.
Talous
- Euroopassa on kehitettävä julkisen talouden ja eurooppalaisten yritysten kestävyyttä ilmastoriskejä vastaan. Komissio on kehittämässä ennustetta myös Euroopan velkakestävyydestä ja haluaa lisätä ilmastoon liittyviä raportointivaatimuksia kansallisia julkisen talouden kehyksiä koskevaan direktiiviin. Komissio ottaa huomioon ilmastoriskit myös Euroopan taloudellisen turvallisuuden strategian toimeenpanossa.
Työtä ilmastoriskien ymmärtämiseksi ja ilmastokestävyyden parantamiseksi on tehty EU:n tasolla jo aiemmin. Nykyinen komissio julkaisi vuonna 2021 päivitetyn strategian ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Strategia esitteli jäsenmaille keinoja ilmastoriskeihin valmistautumiseen, mutta sen toimeenpanossa on ollut viivettä. Komission tiedonanto ja Euroopan ilmastoriskien arviointi painottavatkin tilanteen vakavuutta ja toimien kiireellisyyttä.