Komissio julkaisi EU:n puolustusteollisuusstrategian
Euroopan komissio ja EU:n ulkoasiainedustaja julkaisivat 5.3. tiedonannon ensimmäisestä eurooppalaisesta puolustusteollisuusstrategiasta ja siihen kuuluvasta puolustusteollisesta ohjelmasta. Toimeenpanoon kaavaillaan EU:n budjetista 1,5 miljardin euron rahoitusta.
Kokonaisvaltaisen puolustusteollisuusstrategian valmistelu aloitettiin syksyllä 2023. Taustalla on tarve vahvistaa eurooppalaisen puolustusteollisuuden pidemmän aikavälin toimintakykyä ja -valmiutta EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa ohjaavan strategisen kompassin mukaisesti. Euroopan puolustusalan teollisen ja teknologisen perustan haavoittuvuudet paljastuivat Venäjän aloitettua suurhyökkäyksensä Ukrainaan kaksi vuotta sitten. Yhä pirstaloituneemman Euroopan puolustusalaan kaivataan lisää koordinointia ja yhteistyötä. Puolustusteollisuusstrategian tavoite on esittää suuntaviivat Euroopan seuraavalle vuosikymmenelle sekä visio siitä, miten puolustusteollinen valmius saavutetaan EU:ssa.
Uuden strategian perimmäisenä tavoitteena onkin saada jäsenmaat investoimaan enemmän, paremmin, yhdessä ja eurooppalaiseen teollisuuteen. EU:n ongelmana on ollut se, että jäsenmaat tekevät puolustushankintansa omin päin Euroopan ulkopuolelta, lähinnä Yhdysvalloista (esim. Yle 5.3.). Tähän puolustusteollisuusstrategia haluaa puuttua. Strategia kehottaakin jäsenmaita hankkimaan vähintään 40 % puolustustarvikkeista keskinäisessä yhteistyössä ja tekemään vähintään 50 % puolustusbudjettiensa hankinnoista EU:n sisällä vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena olisi myös, että vuoteen 2030 mennessä EU:n sisäisen puolustuskaupan arvo olisi vähintään 35 % EU:n puolustusmarkkinoiden arvosta.
Komission strategiaehdotus perustuu siihen, että reaktiivisuuden sijaan puolustusteollisuudessa siirryttäisiin pitkän aikavälin ratkaisuihin ja pysyviin rahoitusinstrumentteihin. Nykyinen puolustusteollisuuden rahoitus pohjautuu Euroopan puolustusrahastoon (EDF), jota on viime vuosien aikana täydennetty lyhyen aikavälin ampumatarviketuotantoa tukevalla ASAP– ja jäsenvaltioiden yhteisiä puolustushankintoja edistävällä EDIRPA-välineillä. Lisäksi Euroopan komissio ja Euroopan investointirahasto ovat yhdistäneet voimansa lisätäkseen tukeaan EU:n puolustukselle ja turvallisuudelle käynnistämällä puolustusalan pääomarahoitusvälineen (DEF) tammikuussa 2024.
Yhteenveto puolustusteollisuutta tukevista instrumenteista
Euroopan puolustusrahasto EDF
- 2021–2027
- Budjetti 8 miljardia euroa, josta 2/3 kehittämishankkeisiin ja 1/3 tutkimushankkeisiin
- Tukee jäsenvaltioiden rajat ylittäviä ja yhteistyössä toteutettavia puolustustutkimus- ja kehittämisvaiheen toimia, jotka koskevat uusien puolustusalan tuotteiden ja teknologioiden kehittämistä tai jo olemassa olevien tuotteiden ja teknologioiden päivittämistä
Ampumatarvikkeiden tuotantoa tukeva väline ASAP
- 2023–2025
- Budjetti 500 miljoonaa euroa
- Tukee ammusten toimittamista Ukrainaan ja tuotantokapasiteetin lisäämistä Euroopassa
Puolustusteollisuuden yhteistoiminnallisten hankintojen väline EDIRPA
- 2023–2025
- Budjetti 300 miljoonaa euroa
- Tukee jäsenmaiden yhteistyötä kiireellisissä ja kriittisissä puolustustarvikehankinnoissa
Puolustusalan pääomarahoitusväline DEF
- 2024–2027
- Budjetti 175 miljoonaa euroa
- Tukee pääoma- ja riskipääomarahastoja puolustukseen liittyvien merkittävien teknologioiden osalta ja laajentaa Euroopan investointirahaston investointikapasiteettia
Euroopan puolustusteollinen ohjelma EDIP
Puolustusteollisuusstrategian yhteydessä komission julkaisema Euroopan puolustusteollinen ohjelma (EDIP) on asetusehdotus, joka sisältää sekä rahoitukseen että lainsäädäntöön liittyviä toimenpiteitä. Ohjelma jatkaa ja laajentaa EDIRPA:n ja ASAP:in toimintalogiikkaa. Ohjelmalle ehdotetaan 1,5 miljardin euron rahoitusta EU:n talousarviosta vuosina 2025–2027. Tällä budjetilla tehostetaan ainakin puolustusteollista yhteistyötä Ukrainan kanssa ja tuetaan Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan investointeja.
Lisäksi luodaan uusi eurooppalaista puolustusmateriaaliohjelmaa palveleva koordinointielin (SEAP) sekä säädäntökehys, jonka avulla helpotetaan ja laajennetaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä puolustusteollisuuden ja investointien saralla. Järjestelmän tarkoitus on myös varmistaa tarvittavien puolustustuotteiden jatkuva saatavuus Euroopassa.
Komission johtavan varapuheenjohtajan Margrethe Vestagerin mukaan 1,5 miljardia ei ole suuri budjetti puolustusteollisuuden strategialle ja sen tarkoitus onkin ensi sijassa toimia kannustimena, jonka avulla jäsenmaat saadaan yhteistyöhön. Myös sisämarkkinoista vastaava komissaari Thierry Breton myöntää budjetin riittämättömyyden ja sanoo Euroopan tarvitsevan kaiken kaikkiaan 100 miljardia euroa puolustusteollisuuteen. Vielä on epäselvää, mistä lisärahoitusta saadaan eikä päätöksiä siitä ole tehty. Jäsenmailla on useita vaihtoehtoja, mutta yhteisymmärryksen löytäminen esimerkiksi EU:n yhteisen velan kasvattamisesta tulee olemaan vaikeaa. (Politico, 5.3.2024)
Seuraavaksi asetusehdotus menee Euroopan parlamentin ja neuvoston käsittelyyn. Komissio on valmistautunut kritiikkiin erityisesti jäsenmaiden suunnalta, koska puolustus on perinteisesti kuulunut kansallisen toimivallan alle. Jäsenmaat tekevät kuitenkin yhä itsenäisesti päätökset puolustukseen satsaamisesta, eivätkä EU:n perussopimukset jatkossakaan salli esimerkiksi komission ostavan aseita. Strategiassa varotaankin puhumasta “Euroopan armeijasta” ja korostetaan vastuun pysymistä jäsenmailla. Puolustusteollisuusstrategia on silti askel kohti uudenlaista unionia ja rikkoo tabua Euroopan yhteisestä puolustuksesta. (Politico, 4.3.2024)