Komissio panostaa suurnopeusjunaverkon toteutumiseen  

Komissio julkaisi 5.11. kaksiosaisen liikennepaketin, joka sisältää EU:n laajuisen suurnopeusjunaverkkosuunnitelman sekä ilmailu- ja vesiliikennettä koskevan kestävän liikenteen investointisuunnitelman. Turun ja Helsingin välinen Länsirata on osa suurnopeusjunaverkkoa. Komission tavoitteena on tehdä EU:n liikennejärjestelmästä entistä kestävämpi, poistaa rajat ylittäviä esteitä sekä lisätä investointeja näille sektoreille. 

Nopeampi ja paremmin yhteen toimiva rautatieliikenne kaikkialla Euroopassa  

Suurnopeusjunaverkkoa (High speed rail network, HSR) koskevassa suunnitelmassa esitellään toimenpiteet, joita tarvitaan nopeamman, paremmin yhteen toimivan ja keskeisten kaupunkialueita yhdistävän eurooppalaisen junaverkon luomiseksi vuoteen 2040 mennessä. Sen keskeisenä tavoitteena on lyhentää matka-aikoja ja tehdä rautateistä houkuttelevampi vaihtoehto lyhyille lentomatkoille. Euroopan laajuiseen TEN-T-liikenneverkkoon perustuen suunnitelmassa kaavaillaan tärkeimpien kaupunkisolmukohtien yhdistämistä 200 km/h ja sitä suuremmilla nopeuksilla.  

Suunnitelman toteuttamiseksi komissio ehdottaa neljää keskeistä toimintalinjaa:  

• Rajat ylittävien ja kansallisten rautatieliikenteen pullonkaulojen poistaminen vuoteen 2027 mennessä asetettavien sitovien aikataulujen avulla sekä mahdollisten erittäin nopeiden (yli 250 km/h) yhteyksien identifiointi.  

• Koordinoidun rahoitusstrategian kehittäminen tarvittavien investointien mobilisoimiseksi, mukaan lukien strateginen vuoropuhelu jäsenvaltioiden, teollisuuden ja yksityisten rahoittajien kanssa.  

• Rautatieyhtiöiden investointi- ja kehittämisedellytysten parantaminen houkuttelevamman sääntely-ympäristön, rajat ylittäviä lippu- ja varausjärjestelmien kehittämisen, käytetyn liikkuvan kaluston markkinoiden tukemisen, EU:n digitaalisten hallintajärjestelmien käyttöönoton nopeuttamisen ja skaalautuvien ratkaisujen tutkimus- ja kehitystyön edistämisen kautta.  

• EU-tason hallinnon vahvistaminen suunnittelun, rahoituksen ja koordinoinnin suhteen sekä rajat ylittävien kaukoliikennepalvelujen kapasiteetin parempi koordinointi infrastruktuurin haltijoiden kesken sekä standardoinnin ja lupien myöntämisen helpottaminen.  

Suurnopeusinfrastruktuurin rakentaminen ja parantaminen vaatii merkittäviä pitkäaikaisia investointeja. Arvioiden mukaan suunnitellun TEN-T-suurnopeusverkon valmistuminen vuoteen 2040 mennessä maksaa noin 345 miljardia euroa. Kunnianhimoisempi, erittäin suurilla nopeuksilla (reilusti yli 250 km/h) toimiva verkko voi maksaa jopa 546 miljardia euroa vuoteen 2050 mennessä.  

Pelkkä julkinen rahoitus ei riitä kattamaan investointitarpeita. Komissio tulee kehittämään rahoitusstrategian yhdessä jäsenvaltioiden, rahoituslaitosten ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa ja vuonna 2026 sovittavassa ”suurnopeussopimuksessa” tullaan esittelemään yhteiset sitoumukset resurssien mobilisoimiseksi kaikkien näiden toimijoiden kesken. 

Turun ja Helsingin välinen Länsirata-hanke on osa suurnopeusjunaverkkoa, jonka pitäisi olla valmis vuoteen 2040 mennessä. EU:n CEF Liikenne -ohjelma muodostaa tärkeän osan hankkeen kokonaisrahoituksesta.  

Lisää investointeja ilmailu- ja vesiliikenteen uusiutuviin ja vähähiilisiin polttoaineisiin  

Kestävän liikenteen investointisuunnitelman (Sustainable Transport Investment Plan, STIP) tavoitteena on lisätä investointeja lento- ja vesiliikenteen uusiutuviin ja vähähiilisiin polttoaineisiin. Komission arvioiden mukaan Fit for 55 -paketin yhteydessä julkaistujen RefuelEU Aviation- ja FuelEU Maritime -tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan vuoteen 2035 mennessä noin 20 miljoonaa tonnia kestäviä polttoaineita. Tämän saavuttaminen edellyttää 100 miljardin euron investointeja. STIP antaa sijoittajille selkeän signaalin siitä, että Euroopan tavoitteet pysyvät voimassa ja että komissio tukee siirtymistä ilmastoneutraaliin talouteen.  

Kiihdyttämällä puhtaiden polttoaineiden eurooppalaista tuotantoa Eurooppa voi vähentää riippuvuuttaan muualta tuoduista fossiilisista polttoaineista, parantaa teollisuuden kilpailukykyä ja johtaa puhtaaseen energiaan siirtymistä maailmanlaajuisesti.  

Komissio mobilisoi vähintään 2,9 miljardia euroa eri EU-välineiden kautta vuoteen 2027 mennessä:  

• Vähintään 2 miljardia euroa kestäviin vaihtoehtoisiin polttoaineisiin InvestEU:n kautta.  

• 300 miljoonaa euroa Euroopan vetypankin kautta vetypohjaisten polttoaineiden tukemiseksi ilmailussa ja laivaliikenteessä.  

• 446 miljoonaa euroa synteettisten lentopolttoaineiden ja meriliikenteen polttoaineiden hankkeisiin innovaatiorahaston kautta.  

• 133,5 miljoonaa euroa polttoaineisiin liittyvään tutkimukseen ja innovointiin Horisontti Eurooppa -ohjelman puitteissa.  

Keskipitkällä aikavälillä komissio pyrkii luomaan mekanismin, joka yhdistää polttoaineen tuottajat ja ostajat, mikä tarjoaa tulovarmuutta ja vähentää investointiriskiä. Suunnitelma vahvistaa myös kansainvälisiä kumppanuuksia maailmanlaajuisen polttoainetuotannon laajentamiseksi ja EU:n kestävyyskriteerit täyttävän tuonnin houkuttelemiseksi samalla varmistaen reilun kilpailun EU:n tuottajille ja käyttäjille. 

Varsinaissuomalaisille toimijoille erityisesti meriliikenteen puhtaisiin polttoaineisiin liittyvät satsaukset ovat tervetulleita. Komissio tiedotti tällä viikolla Innovaatiorahaston viimeisimmän hakukierroksen tuloksista. Suomesta rahoitusta sai tällä kertaa jopa viisi hanketta. Royal Caribbean Groupin MAGHYC – Vetyä ja hiilitalteenottoa risteilyaluksilla -hanke testaa ensimmäisenä maailmassa laivalla tapahtuvaa vedyn tuotantoa ja hiilen talteenottoa. BioLNG:stä valmistetaan vähähiilistä vetyä, ja kiinteä hiili otetaan talteen arvokkaaksi sivutuotteeksi. Hanke vie merenkulun kohti puhtaampaa, kiertotaloutta tukevaa tulevaisuutta.