Komissio valmistelee EU:n laajentumista edeltäviä uudistuksia
Euroopan komissio julkaisi 20.3. tiedonannon laajentumista edeltävistä uudistuksista ja politiikan uudelleentarkasteluista. Uudistukset eivät tiedonannon mukaan vaadi muutosta EU:n perussopimuksiin.
EU:n ehdokasmaita ovat tällä hetkellä Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Georgia, Moldova, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia, Turkki ja Ukraina. Joulukuussa 2023 Eurooppa-neuvosto päätti aloittaa liittymisneuvottelut Ukrainan ja Moldovan kanssa. 20.–21.3. pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa neuvottelut päätettiin aloittaa myös Bosnia ja Hertsegovinan kanssa.
Nyt julkaistu tiedonanto kytkeytyy laajempaan keskusteluun EU:n sisäisistä uudistustarpeista erityisesti päätöksentekoon (yksimielisyysvaatimuksista määräenemmistöpäätöksiin) mutta myös eri politiikanaloihin liittyen. EU:n laajentuminen on tilaisuus arvioida keskeisiä EU-politiikan aloja, kuten maataloutta, koheesiota, maahanmuuttoa ja rajaturvallisuutta. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti jo syksyllä 2023 unionin tilaa käsittelevässä puheessaan politiikan uudelleentarkastelujen valmistelusta. Komission on tarkoitus tehdä tarkastelut vuoden 2025 alussa.
Laajentuminen on EU:n strategisten etujen mukaista, mutta prosessi on valmisteltava hyvin. Komissio pyrkii siirtymään ehdokasmaiden kanssa yhä enemmän asteittaiseen integraatioon, joka koskisi erityisesti EU:n sisämarkkinoita ja taloudellista yhdentymistä. Ehdokasmaat voivat siis jo liittymisneuvottelujen aikana päästä osaksi joitain sisämarkkinoiden etuja ja toisaalta saada taloudellisia velvollisuuksia.
Tiedonanto keskittyy neljään keskeiseen osa-alueeseen, joihin laajentuminen tulee vaikuttamaan:
Arvot
- EU:n tulee vaalia perusoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta myös laajentumisen jälkeen. EU on vahvistamassa välineitä, joilla varmistetaan oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen kaikkialla unionissa.
Politiikan alat
- Yhteyksien parantaminen: Laajempi unioni lujittaa fyysisiä yhteyksiä, alentaa logistisia kustannuksia ja sujuvoittaa kauppavirtoja. Edistys riippuu kuitenkin yksityisten ja julkisten investointien määrästä.
- Ilmasto- ja ympäristösitoumusten pitäminen: EU:n tulee varmistaa, että se ei jatkossakaan tingi kunnianhimoisista ilmastotavoitteistaan. Uusilla jäsenmailla on myös paljon potentiaalia uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden saralla.
- Elintarvikkeiden laadun ja turvallisuuden parantaminen: Keskeisin haaste on vahvistaa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kykyä tukea kestävää maatalouselintarvikkeiden tuotantomallia.
- Edellytysten luominen sosiaaliselle, taloudelliselle ja alueelliselle lähentymiselle: Komission tulee korjata mm. lainsäädäntöön ja toimeenpanoon liittyviä puutteita, jotta ehdokasmaiden integraatio sujuu parhaalla mahdollisella tavalla.
- Vahvat turvallisuussitoumukset, muuttoliike ja rajaturvallisuus: Koheesiopolitiikan tavoitteiden tulee yhä päteä laajemmassa unionissa. EU:n täytyy myös pystyä toimimaan yhtenäisesti ja päättäväisesti maailmanpolitiikassa.
Talousarvio
- Laajentuminen tulee ottaa huomioon seuraavaa monivuotista rahoituskehystä (2028–2034) koskevissa pohdinnoissa ja EU:n rahoitusohjelmia suunniteltaessa.
Hallinto
- EU:n hallintoa voidaan parantaa nopeasti nykyisten perussopimusten puitteissa. Komissio korostaa sopimuksissa olevan lausekkeita, jotka sallivat siirtymän yksimielisyydestä määräenemmistöpäätöksiin keskeisillä aloilla EU:n neuvostossa. Näin vältyttäisiin umpikujilta päätöksenteossa.