Komissio vastaa autoteollisuuden huoliin
Euroopan komissio julkaisi 16.12. autoteollisuutta koskevan esityskokonaisuuden. Pakettiin sisältyy ehdotus höllentää autojen ja pakettiautojen päästötavoitetta, jonka piti lopettaa uusien polttomoottoriautojen myynti vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi paketti sisältää muun muassa velvoitteen isoille yrityksille siirtyä kohti nollapäästöistä autokantaa sekä lupauksen kannusteesta pienten ja kohtuuhintaisten sähköautojen valmistajille.
Komissio vastaa uusilla autoteollisuutta koskevilla esityksillään autovalmistajien esittämiin huoliin. Valmistajien mukaan tavoite uusien Euroopassa myytävien autojen ja pakettiautojen nollapäästöisyydestä vuoteen 2035 mennessä on liian joustamaton eikä mahdollista muita käyttövoimia ja teknologioita kuin sähköautot. Erityisesti synteettisiä polttoaineita lobbaavan Saksan tiedetään vaatineen, että päästöjä vähennetään teknologianeutraalisti.
Komission nyt antaman esityksen mukaan vuoden 2035 päästövähennystavoite asetettaisiin 90 %:iin. Tämä avaa oven sille, että autovalmistajat voivat jatkaa polttomoottoriteknologian kehittämistä ja pitää mallistoissaan esimerkiksi lataushybridejä. Komissio edellyttää, että mahdollisuutta hyödyntävät valmistajat kompensoivat jäljelle jäävät päästöt esimerkiksi käyttämällä Euroopassa valmistettua vähähiilistä terästä sekä synteettisiä ja biopolttoaineita. Tarkoitus on siis edelleen, että uusia bensa-autoja ei enää tulisi markkinoille seuraavan vuosikymmenen puolivälin jälkeen ja fossiilisista liikennepolttoaineista vähitellen irtauduttaisiin autokannan uudistuessa.
Liikennekomissaari Apostolos Tzitzikōstas arvioi, että jouston seurauksena vuonna 2035 uusista autoista Euroopan markkinoilla jopa noin 30–35 % olisi muita kuin täyssähköautoja. Autotuojat ja teollisuus ry:n edustaja sen sijaan arvioi Helsingin Sanomille, että polttomoottoriautot ovat jäämässä ”kuriositeetiksi”.
Isoja eurooppalaisia autovalmistajia edustava AEGA kiitteli komission esitystä oikeansuuntaiseksi, mutta vaati samalla, että vuoteen 2030 asettuja päästövähennysten välitavoitteita pitäisi arvioida täysin uudelleen. Komission nyt esittämät joustot ovat AEGA:n mukaan täysin riittämättömiä: komissio esittää, että pakettiautojen 2030-vähennystavoitetta lasketaan 50 %:sta 40 %:iin ja autojen osalta riittää, että valmistaja saavuttaa 50 %-vähennystavoitteen keskiarvoisesti vuosina 2030–2032.
Pieni ja kohtuuhintaisia eurooppalaisia sähköautoja
Komissio tarjoaa autovalmistajille myös yhden lisäjouston porkkanan muodossa: pieniä ja kohtuuhintaisia sähköautoja Euroopassa tekevät valmistajat tulevat saamaan ”superkredittejä”. Päästövähennyksiä laskettaessa tällainen pikkuauto lasketaan yhden sijaan 1,3 nollapäästöiseksi autoksi. AEGA:n mukaan ehdotuksen eurooppalaisuuskriteeri vaatii selvennystä.
Yritysten autokantojen uudistumiselle maakohtaiset tavoitteet
Komissio esittää, että jokaiselle jäsenmaalle asetetaan sitovat tavoitetasot sille, miten suuri osa yrityskäyttöön rekisteröitävistä uusista autoista tulee olla nollapäästöisiä. Jäsenmaat päättävät itse, millaisiin toimiin ryhtyvät tavoitetasojen saavuttamiseksi. Mahdolliset velvoitteet tulevat kuitenkin koskemaan vain suuria yrityksiä. Suuren yrityksen määritelmä tulee EU:n tilinpäätösdirektiivistä.
Noin 60 % kaikista EU:ssa rekisteröitävistä autoista ja jopa 90 % pakettiautoista rekisteröidään yrityskäyttöön, joten komissio näkee yritysten autokantojen uudistamisen tehokkaana tapana luoda kysyntää nollapäästöisille autoille.
Esityskokonaisuus sisältää myös tukea eurooppalaisten akkuarvoketjujen vahvistamiseen korottomien lainojen muodossa ja omnibus-esityksen, jossa autovalmistajat vapautetaan tietyistä testaukseen ja sähkökäyttöisten pakettiautojen nopeudenrajoittimiin ja ajopiirtureihin liittyvistä vaatimuksista(ks. tarkka listaus komission Q&A:sta).
Seuraavat askeleet
Seuraavaksi esitykset etenevät normaalin lainsäädäntöprosessin mukaisesti Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston arviotaviksi. Keskusteluista tullee repiviä, sillä aihe jakaa niin jäsenmaita kuin myös poliittisia ryhmiä.
Kaupunkeja edustavat Eurocities-, ICLEI- ja POLIS-verkostot, joissa myös Turku on jäsenenä, ilmaisivat jo ennen komission uusia esityksiä huolensa siitä, että lainsäädännön avaaminen voi pahimmillaan hidastaa kaupunkiliikenteen sähköistymistä ja uhata edistystä, jota kaupunkien ilmanlaadun parantamiseksi on saatu aikaan. Komission esittämät lievennykset eivät myöskään edesauta kaupunkien ilmastotavoitteiden saavuttamista. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenille lähettämässään kirjeessä Turun pormestari Piia Elo ja useat muut pormestarit alleviivasivat, että esitykset eivät saa antaa vääränlaista markkinasignaalia ja hidastaa kaupunkien ponnisteluja kohti hiilineutraaliutta.