Kuutoskaupungit vaativat vahvempaa roolia EU:n tulevassa rahoituksessa 

Suomen kuutoskaupungit järjestivät yhdessä MEP Elsi Kataisen kanssa 6.5. Euroopan parlamentissa tilaisuuden kaupunkien roolista seuraavassa rahoituskehyksessä. Keskustelun ydinviesti oli selkeä: kaupungit tulee tunnistaa vahvemmin EU:n tavoitteiden toteuttajina, eikä niiden rooli saa jäädä tulevissa rahoitusratkaisuissa sivuosaan. 

Suomen kuuden suurimman kaupungin – Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun ja Turun –tilaisuus kokosi yhteen kaupunkien edustajia ja suomalaisia Euroopan parlamentin jäseniä. Alustuspuheenvuorot kuultiin MEP Elsi Kataiselta, Turun innovaatiojohtaja Anna Kiviseltä, Tampereen apulaispormestari Johanna Kirjavaiselta ja Kuopion yhteyspäällikkö Hannele Räikköseltä. Puheenvuoroja yhdisti näkemys siitä, että kaupunkien tulee olla vahvasti mukana seuraavan rahoituskauden valmistelussa ja toimeenpanossa. 

Parlamentissa tunnistetaan kaupunkien rooli 

EU:n seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevat neuvottelut ovat paraikaa käynnissä. Yksi keskeisistä kokonaisuuksista liittyy tulevaan ns. kumppanuusrahastoon, jonka parlamenttikäsittelyssä Elsi Katainen toimii yhtenä pääraportoijista. Rahaston keskiössä ovat kansalliset ja alueelliset kumppanuussuunnitelmat (National and Regional Partnership Plans, NRPP), joiden kautta mm. EU:n aluekehitysvaroja on tarkoitus kohdentaa jäsenmaissa seuraavalla rahoituskaudella. 

Nykyisellä rahoituskaudella kaupungeille on korvamerkitty 8 % EAKR-varoista. Komission tulevan rahoituskauden esityksessä vastaavanlaista korvamerkintää ei ole. Komission rahoituskehysesityksessä kaupunkien rooli NRP-suunnitelmien valmistelussa ja toimeenpanossa jättää myös toivomisen varaa. Tilaisuudessa korostettiinkin, että kaupunkien näkökulma on huomioitava nykyistä vahvemmin jo valmisteluvaiheessa. 

MEP Katainen nosti puheenvuorossaan esiin, kuinka toistaiseksi vähälle huomiolle jäänyt kaupunkien näkökulma on tärkeä ja tervetullut. Hänen mukaansa kaupungit on otettava mukaan EU:n politiikan sekä NRPP-suunnitelmien valmistelun ja toteutuksen kaikkiin vaiheisiin, sillä kaupungeilla on keskeinen rooli EU:n tavoitteiden käytännön toimeenpanossa. 

Katainen korosti myös korvamerkityn rahoituksen merkitystä ja kertoi parlamentin suhtautuvan myönteisesti kaupunkien viestiin. Hänen mukaansa parlamentissa tavoitteena on vahvistaa kaupunkien asemaa tulevassa rahoituskehyksessä. Valmisteilla olevassa raportissa on huomioitu useita kaupunkien esiin nostamia huolia, ja kirjauksia on tehty muun muassa digitaalisuudesta, kilpailukyvystä, osaamisesta, älykkäästä erikoistumisesta ja kaupunkikehittämisen strategioista. 

Kumppanuussopimuksia on jatkettava ja kehitettävä edelleen 

Turun, Tampereen ja Kuopion edustajat nostivat puheenvuoroissaan esiin kaupunkien innovaatioekosysteemisopimuksia, joiden avulla on nykyisellä rahoituskaudella toimeenpantu kaupungeille korvamerkittyä aluekehitysrahoitusta. Sopimusten tavoitteena on vahvistaa kaupunkien innovaatiotoiminnan ekosysteemejä, osaamiskärkiä ja TKI-toiminnan vaikuttavuutta. 

Lisäksi sopimuksilla on tuettu kaupunkilähtöisiä ratkaisuja, jotka edistävät vähähiilisyyttä, resurssiviisautta, digitalisaatiota ja teknologisten murrosten hyödyntämistä. Konkreettiset esimerkit, kuten Turun Tiedepuisto ja Kuopion Savilahden alueen kehittäminen, osoittavat kumppanuusmallin hyötyjä käytännössä. 

Valtion ja suurten kaupunkien väliselle kumppanuudelle on tarvetta myös tulevaisuudessa. Kaupungit toteuttavat käytännössä monia tulevien NRPP-suunnitelmien tavoitteita: niissä syntyvät innovaatiot, osaaminen ja investoinnit. Samalla kaupungeissa ratkaistaan monia koko EU:n kannalta keskeisiä haasteita. 

Kuutoskaupunkien viesti: kaupunkiluku, korvamerkitty rahoitus ja aito kumppanuus 

Kuutoskaupungit ovat viimeisen vuoden aikana tiivistäneet yhteistä edunvalvontaansa tulevaan EU-rahoituskehykseen liittyen. Kumppanuussuunnitelmien osalta kuutoskaupunkien viestinä on vaatimukset kumppanuussuunnitelmiin sisällytettävästä kaupunkiluvusta, kaupungeille osoitettavasta korvamerkitystä rahoituksesta sekä aitoon kumppanuuteen ja monitasoiseen hallintoon perustuvasta hallintomallista, jossa kaupungit otetaan mukaan suunnitelmien valmisteluun ja toteutukseen. 

Kaupungit ovat keskeisiä EU:n tavoitteiden toteuttajia paikallisella tasolla. EU:n kilpailukykyä, vihreää ja digitaalista siirtymää sekä TKI-kyvykkyyttä koskevat tavoitteet konkretisoituvat erityisesti suurilla kaupunkiseuduilla, joihin osaaminen, yritystoiminta, investoinnit ja työvoima keskittyvät. Kaupungit eivät ole vain rahoituksen kohteita, vaan aktiivisia toimeenpanijoita, jotka pystyvät kokoamaan TKI-toiminnan, osaamisen, ilmastotyön, palvelut ja sosiaalisen kestävyyden strategisiksi kehittämiskokonaisuuksiksi.  

Nykyisten EAKR-rahoitteisten kaupunkien innovaatioekosysteemisopimusten opit osoittavat, että pitkäjänteinen, sopimuksellinen ja kaupunkilähtöinen malli vahvistaa kasvua, kilpailukykyä ja EU-rahoituksen vaikuttavuutta. Jatkossa rahoituksen pirstaleisuutta on vähennettävä, kaupunkien välistä yhteistyötä vahvistettava ja kaupungeille mahdollistettava nykyistä suurempien strategisten kokonaisuuksien toteuttaminen.