Omnibus-paketti tähtää yritysten kevennettyyn raportointitaakkaan
Euroopan komissio julkaisi 26.2. kaksi ensimmäistä Omnibus-pakettia, joiden tavoitteena on yksinkertaistaa yrityksiin liittyvää EU-sääntelyä ja byrokratiaa ja lisätä investointeja.
Aloitepaketin taustalla on komission tavoite lisätä eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä ja kasvua komission kilpailukykykompassin ja Draghin raportin suositusten mukaisesti. Kaksi ensimmäisestä tälle vuodelle suunnitellusta säädöspaketista pitävät sisällään merkittäviä muutoksia neljään keskeiseen Euroopan vihreän kehityksen ohjelman osa-alueeseen: yritysten kestävyysraportointia koskevaan direktiiviin (CSRD), yritysvastuudirektiiviin (CSDDD), kestävää rahoitusta koskevaan EU-taksonomiaan ja hiilirajamekanismiin (CBAM).
Niin sanotuilla yksinkertaistamistoimenpiteillä komissio pyrkii keskittämään kestävyysraportointivelvoitteet suurimpiin yrityksiin, joilla on todennäköisemmin suurimmat vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön. Samalla komissio haluaa varmistaa, etteivät raportointivelvoitteet rasita kohtuuttomasti pk-yrityksiä. Yksinkertaistamalla lainsäädäntöä komissio arvioi vähentävänsä yritysten hallintobyrokratiaa ja niistä aiheutuvia kustannuksia vähintään 25 prosenttia ja pk-yritysten osalta vähintään 35 prosenttia toimikautensa loppuun eli vuoteen 2029 mennessä.
Omnibus-lainsäädäntöpaketin keskeisimpiin ehdotuksiin kuuluvat:
1. Muutokset yritysten kestävyysraportointiin
- Noin 80 prosenttia yrityksistä jäisi kestävyysraportoinnin soveltamisalan ulkopuolelle ja kestävyysraportointivelvoitteet keskitettäisiin suurimpiin yrityksiin, joilla on todennäköisesti suurimmat vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön
- Jatkossa vain yritykset, joilla on yli 1000 työntekijää ja joiden liikevaihto on vähintään 50 miljoonaa euroa tai tase ylittää 25 miljoonaa euroa, olisi raportointivelvoite.
- Yritysten kestävyysraportoinnin täytäntöönpanoa lykättäisiin kahdella vuodella eteenpäin vuoteen 2028 tällä hetkellä kestävyysraportoinnin piiriin kuuluvien yritysten osalta, joiden olisi nykyisen lainsäädännön mukaan raportoitava vuodesta 2026 tai 2027 alkaen.
2. Muutokset yritysvastuudirektiiviin
- Yritysvastuudirektiivi velvoittaisi yritykset tarkastelemaan ihmisoikeusloukkauksia ja ympäristövahinkoja ainoastaan toimitusketjujensa suorien toimittajien osalta.
- Toimittajien valvontaa ei enää vaadittaisi vuosittain, vaan jatkossa vain kerran viidessä vuodessa.
3. Muutokset kestävää rahoitusta koskevaan EU-rahoitustaksonomiaan
- Kestävän rahoituksen EU-taksonomian raportointivelvoitteesta tulisi vapaaehtoista jopa 85 prosentille yrityksistä sen rajoittuessa yritysten kestävyysraportoinnin tapaan vain suuryrityksiin.
- Vapaaehtoinen raportointi säilyy mahdollisuutena niille yrityksille, jotka haluavat jatkossakin saada kestävää rahoitusta.
4. Muutokset hiilirajamekanismiin (CBAM)
- Hiilitullirajamekanismituotteiden maahantuonnin osalta otettaisiin käyttöön uusi kumulatiivinen vuosittainen CBAM-kynnysarvo, joka olisi 50 tonnia maahantuojaa kohti.
- CBAM-velvoitteet poistuvat noin 182 000 maahantuojalta eli 90 prosentilta maahantuojista, joista suurin osa on pk-yrityksiä ja joiden komissio arvioi vastaavan noin yhdestä prosentista CBAM-tuontituotteiden päästöistä.
Liiketoimintaympäristön yksinkertaistamiseen tähtäävä Omnibus-paketti herättää myös huolta kestävän kehityksen ja vastuullisuustyön edelläkävijäroolin ottaneissa yrityksissä. Omnibus-aloitepaketin voidaan katsoa hyödyttävän yrityksiä, jotka eivät ole valmistautuneet kestävyysraportointiin ajoissa ja jäisivät muutosten myötä sen ulkopuolelle. Aloitepaketin myötä kestävyysraportoinnin ulkopuolelle jäävät edelläkävijäyritykset, joissa on tehty merkittäviä toimia datan keräämiseksi ja vastuullisuuden huomioimiseksi toiminnassaan, jäävät epäedulliseen asemaan.
Omnibus-paketti saattaa horjuttaa yritysten ennustettavaa liiketoimintaympäristöä ainakin hetkellisesti. Raportointivelvollisuuksien ja kriteeristöjen kehittämisen taustalla on alunperin ollut eurooppalaisten yhteisten sääntöjen luominen, joka toisi nimenomaan yksinkertaistusta ja harmonisointia eri kriteeristöjen soveltamiseen ja esimerkiksi investointien ohjaamiseen.
Ehdotukset menevät seuraavaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston käsiteltäviksi. Parlamentin ja neuvoston on hyväksyttävä Omnibus-aloitepaketin lakiehdotukset ennen kuin ne tulevat voimaan.
EU:n taksonomian delegoitujen säädösten muuttamisesta on meneillään julkinen kuuleminen 26.3.2025 asti.