Osaamisunioni tukemaan EU:n kilpailukykyä
Euroopan komission 5.3. julkaisema tiedonanto osaamisunionista asettaa strategiset raamit Euroopan kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Sen keskiössä ovat investoinnit koulutukseen, osaamiseen ja elinikäiseen oppimiseen.
Alkuvuodesta julkaistun EU:n kilpailukykykompassin yhtenä pääviestinä oli, että eurooppalaiseen osaamiseen on panostettava entistä enemmän Euroopan kilpailukyvyn parantamiseksi. Kilpailukykykompassissa osaaminen nähdäänkin kilpailukyvyn horisontaalisina mahdollistajina. Komission 5.3. julkaisema tiedonanto osaamisunionista keskittyykin inhimillisen pääoman kehittämiseen Euroopan laajuisesti ja se on uuden komission 100 ensimmäisen päivän keskeinen aloite. Sen pääsanomana on, että ilman lisäinvestointeja eurooppalaiseen osaamiseen, osaajien ja työpaikkojen yhdistämiseen ja osaajien houkutteluun, EU on vaarassa jäädä kilpailukyvyssä muista jälkeen.
Osaamisunionin tavoitteiden saavuttamiseksi komissio esittää monipuolisia toimia koulutus- ja työvoimapolitiikan saralla. Osaamisunioni rakentuu neljälle päätavoitteelle:
1. Perustaitojen tason vahvistaminen
- Komissio haluaa vahvistaa koulutustasoa, vähentää koulunkäynnin keskeyttämistä ja parantaa digitaalisia ja STEM- eli luonnontieteiden, matematiikan, tekniikan ja teknologian taitoja varhaisesta iästä lähtien sekä kannustaa erityisesti tyttöjä ja naisia näille aloille. Tavoitteen edistämiseksi komissio julkaisi osaamisunionin yhteydessä perustaitoja koskevan toimintasuunnitelman ja STEM-aineiden opetusta koskevan strategisen suunnitelman.
- Perustaitojen kehittämistä koskevan pilottihankkeen avulla komissio pyrkii parantamaan lukutaitoa, matematiikan ja luonnontieteiden osaamista sekä digitaalisia ja kansalaistaitoja. Oppimisvaikeuksista kärsivien lasten ja nuorten tukemiseksi kehitetään yhdessä EU-maiden kanssa puitteet tehokkaammille tukitoimenpiteille.
2. Täydennys- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksien edistäminen
- Komissio haluaa kehittää täydennys- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia erityisesti digitalisaation ja puhtaan siirtymän aloilla.
- Uuden taitotakuuta koskevan pilottihankkeen avulla nopeasti muuttuvien alojen työntekijät voivat kehittää osaamistaan toisessa yrityksessä tai toisella alalla.
3. Ammattitaitoisen työvoiman vapaan liikkuvuuden edistäminen
- Komissio esittää osaamisen siirrettävyyttä koskevaa aloitetta, joka helpottaisi osaamisen ja tutkintojen tunnustamista ja hyväksymistä kaikkialla EU:ssa.
4. Osaajien veto- ja pitovoiman kehittäminen
- Komissio käynnistää ”Choose Europe” -pilottihankkeen, jonka tavoitteena on houkutella huippututkijoita EU:hun.
- Komissio esittää EU:n osaamisreservin perustamista, joka auttaa rekrytoimaan osaajia EU:n ulkopuolelta kaikilla taitotasoilla ja erityisesti työvoimapulasta kärsiviin ammatteihin.
- Tänä vuonna esitettävän viisumistrategian tavoitteena on tukea osaajien saapumista EU:hun.
Osaamisunionin tavoitteiden saavuttamiseksi komissio esittää uutta hallintorakennetta. Tätä varten perustetaan uusi osaamista käsittelevä eurooppalainen korkean tason ryhmä, joka kokoaa yhteen koulutuksen järjestäjät, yritysjohtajat ja työmarkkinaosapuolet tuottamaan kattavaa tietoa osaamisesta EU:n päättäjien tueksi. Lisäksi komissio aikoo talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä antaa jäsenvaltioiden tueksi kansalliset suositukset koulutuksesta ja osaamisesta.
Uutta rahoitusta ei osaamisunionin tueksi ole kuitenkaan tulossa. EU investoi nykyisestä 2021–2027 budjetista 150 miljardia euroa osaamiseen ja koulutukseen. Keskeisiä rahoitusohjelmia tässä suhteessa ovat RRF-elpymistukiväline, ESR+, EAKR, JTF, Erasmus+ sekä InvestEU.