Pormestaristo EU:n ytimessä: nopeiden yhteyksien Pohjola on tulevaisuutta 

Turun pormestari Piia Elo ja apulaispormestarit Elina Rantanen ja Mirka Muukkonen vierailivat tammikuun lopulla Brysselissä. Edunvalvontamatkan ykkösteemana olivat liikenneyhteydet. 

Turun EU-edunvalvonnan lyhyen aikavälin kärkitavoite on varmistaa, että Länsirata on EU-rahoituskelpoinen Euroopan unionin seuraavalla rahoituskaudella 2028–2034. Länsirata pohjustaa myös kiinteää Turku–Tukholma-yhteyttä, joka olisi merkittävä hanke paitsi Turun, koko Suomen ja Pohjolan kannalta. 

“97 % Suomen tuonnista ja viennistä kulkee Itämeren kautta. Uusi kiinteä itä–länsi-yhteys Turusta Tukholmaan parantaisi huoltovarmuutta ja olisi strateginen satsaus Suomen turvallisuuteen”, pormestari Piia Elo totesi Turun ja Elinkeinoelämän keskusliiton Brysselin toimiston järjestämässä “Pois pussinperältä – Suomen tulevaisuuden yhteydet Eurooppaan” -tilaisuudessa.  

Tilaisuudessa Brysselin sidosryhmille esiteltiin uunituoretta Nordic Capitals Railway – Yhdistyneempi Pohjola, vahvempi Eurooppa -raporttia, joka hahmottelee kolme pohjoista pääkaupunkia eli Helsingin, Tukholman ja Oslon yhdistävää suurnopeusjunayhteyttä. Visio resonoi Brysselin liikennekeskusteluissa, sillä EU-rahoitusta halutaan tulevaisuudessa suunnata rajat ylittäviin, kilpailukykyä vahvistaviin hankkeisiin, joissa on kaksoiskäyttöpotentiaalia.     

Pormestaristo keskusteli kiinteästä Turku–Tukholma-yhteydestä komissaari Henna Virkkusen kabinettipäällikkö Antti Timosen, Suomen EU-suurlähettilään Jori Arvosen ja Euroopan komission liikennepääosaston virkamiesten kanssa. Euroopan parlamentin jäsenistä pormestaristo tapasi Ville Niinistön, Sirpa Pietikäisen, Li Anderssonin, Merja Kyllösen, Eero Heinäluoman ja Pekka Toverin.   

Kaupunkien asema tulevalla rahoituskaudella puhututtaa 

Liikenneyhteyksien ohella vierailun aikana pormestaristo vei Suomen kuuden suurimman kaupungin yhteistä viestiä kaupunkien roolin turvaamisesta EU:n seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä. Kuutoskaupungit edellyttävät, että aluekehitysresursseja suunnataan myös tulevaisuudessa kaupunkeihin, joihin keskittyvät väestön lisäksi kasvu, innovaatiot ja investoinnit. Tulevan kilpailukykyrahaston tulee myös tarjota mahdollisuuksia kaupunkiekosysteemeille.  

Kestävien kaupunkien ICLEI-verkoston varapuheenjohtajana toimiva pormestari Elo nosti Brysselin tapaamisissa esiin EU:n tulevan ilmasto- ja ympäristörahoituksen. EU:n LIFE-ohjelman loppuminen nykymuodossaan ja ilmastomissioiden jatkon epävarmuus herättävät huolta edelläkävijäkaupungeissa, jotka ovat EU-rahoituksen avulla testanneet innovatiivisia ilmasto- ja ympäristötoimia. 

Lisäksi turkulaiset nostivat tapaamisissa esiin kaupungille tärkeitä aloitteita, kuten Women’s Health Hub Finlandin. Turun lääkekehityksen, diagnostiikkateollisuuden ja bioalan keskittymä, jossa on erityisesti naisten terveyteen liittyvää erityisosaamista, on hyvin ajankohtainen. Euroopan parlamentti valmistelee naisten terveyteen liittyvää mietintöä, ja kiinnostus aihetta kohtaan on kasvussa Euroopan hahmotellessa tulevaisuuden kärkialojaan.  

EU-vaikuttamista eurooppalaisten verkostojen kautta 

Turku tekee EU-vaikuttamista myös yhteistyöverkostojensa kautta. Pormestaristo tapasi Brysselissä Eurocities-järjestön pääsihteerin André Sobczakin. Tapaamisessa kuultiin Eurocitiesin ajankohtaisista painopisteistä ja Turun roolista verkostossa.  

Pormestari Elo ja apulaispormestari Rantanen osallistuivat myös kestävän kehityksen kaupunkiverkosto ICLEI:n Euroopan hallituksen kokoukseen ja verkoston edunvalvontatapaamisiin, joihin sisältyi mm. tapaaminen komission varapuheenjohtaja Raffaele Fitton kanssa. 

Kulttuurista tukea osallisuuden lisäämiseen 

Hyvinvoinnin apulaispormestari Mirka Muukkonen tutustui Brysselissä puolestaan Molenbeekin kunnan kulttuuripääkaupunkihankkeeseen ja tapasi hanketta johtaneen Fatima Zibouhin. Hankkeen keskiössä olivat segregaation ehkäisy ja eri väestöryhmien tuominen yhteen kulttuurin keinoin. 

Molenbeek ei lopulta tullut valituksi vuoden 2030 kulttuuripääkaupungiksi, mutta hankkeessa kehitetyt osallistamisen tavat voivat inspiroida muita Euroopan kaupunkeja: esimerkiksi Molenbeekin kulttuuripääkaupunkihakemuksen teemat valikoituivat brysseliläisiä nuoria osallistaneissa työpajoissa.