Raportti EU:n sisämarkkinoiden tulevaisuudesta
Italian entisen pääministerin Enrico Lettan EU:n sisämarkkinoiden tulevaisuutta pohtiva ”Much more than a market” -raportti julkaistiin 18.4. Eurooppa-neuvoston kokouksen yhteydessä. EU:n sisämarkkinat täyttivät viime vuonna 30 vuotta, ja niitä pidetään yhtenä EU-integraation suurimmista saavutuksista. Viimeaikaiset isot geopoliittiset ja teknologiset muutokset vaativat kuitenkin sisämarkkinoiden uudelleenajattelua. Tällä hetkellä EU jää kilpailussa jälkeen USA:sta ja Kiinasta, ja eurooppalaiset investoinnit valuvat EU:n ulkopuolelle.
EU:n sisämarkkinat näkivät päivänvalon vuonna 1993. Sisämarkkinoiden kantavana ideana on neljä vapautta, eli tavaroiden, palveluiden, ihmisten ja pääoman vapaa liikkuminen koko EU:n alueella. Kaupan esteiden poistaminen onkin edistänyt jäsenvaltioiden välistä kaupankäyntiä, ja sisämarkkinoiden voidaan edelleen nähdä olevan Euroopan yhdentymisen kulmakivi.
Maailma on kuitenkin muuttunut radikaalisti 30 vuoden aikana. EU on laajentunut, ja sen lainsäädäntökehys on monimutkaistunut. Eurooppalaisen teollisen tuotannon siirtyminen muualle on johtanut työpaikkojen katoamiseen sekä siihen, että EU:sta on tullut riippuvainen monista strategisesti tärkeistä raaka-aineista, kuten nähtiin viimeistään Covid-kriisin aikaan. Epäreilu kilpailu EU:n ulkopuolelta ja kaupankäynnin ehtojen muuttuminen ovat puolestaan johtaneet siihen, että EU:n osuus maailmankaupasta on laskenut. On siis tullut aika uudistaa EU:n sisämarkkinoita.
Lettan raportin keskeiset teemat
Eurooppa-neuvosto antoi kesäkuussa 2023 Italian entiselle pääministerille Enrico Lettalle tehtäväksi EU:n sisämarkkinoiden tulevaisuutta pohtivan raportin kirjoittamisen. Raportti julkaistiin 18.4. Eurooppa-neuvoston kokouksen yhteydessä. 147-sivuinen raportti on laaja paketti, jossa Letta pohtii sisämarkkinoiden toimintaa monelta eri kantilta ja antaa näistä myös omat, välillä hyvin tarkatkin suosituksensa.
Keskeisiä teemoja Lettan raportissa ovat reilun vihreän ja digitaalisen siirtymisen tukeminen, strategisen autonomian ja kilpailukyvyn parantaminen, EU:n turvallisuuden vahvistaminen, työpaikkojen luominen ja liiketoiminnan helpottaminen sekä pk-yritysten osallistumisen lisääminen. Lettan mukaan Euroopan on kiireellisesti toteutettava toimenpiteitä kilpailukykyisen teollisuusstrategian aikaansaamiseksi, jotta EU pystyisi kilpailemaan USA:n IRA-mekanismin kanssa. Tämän tulisi sisältää myös EU:n laajuisen valtiontukimekanismin. Tällä hetkellä eurooppalaiset investoinnit suuntautuvat kilpailijamaihin, mikä rapauttaa eurooppalaista teollisuuspohjaa ja johtaa teollisuuden työpaikkojen häviämiseen Euroopasta.
Raportin keskeiset teesit:
- Sisämarkkinoiden innovaatiokyvyn parantamiseksi tarvitaan sisämarkkinoiden ”viides vapaus” tutkimukseen, innovaatioihin ja koulutukseen liittyen.
- Tarvitaan innovatiivisia mekanismeja yksityisten ja julkisten resurssien mobilisoimiseksi ja niiden ohjaamista nykyisten investointivajeiden kuromiseen, yhteisten tärkeiden tavoitteiden rahoittamiseen sekä eurooppalaisten yritysten laajentumisen ja kasvun tukemiseen.
- Jotta sisämarkkinoiden taloudellisen yhdentymisen hyödyt voitaisiin ottaa paremmin käyttöön, tarvitaan yritysten skaalaamista ja mittakaavan laajentamista erityisesti telekommunikaatio-, energia- ja puolustusteollisuuden aloilla, jotka ovat edelleen pitkälti olleet jäsenmaiden kontolla.
- Sisämarkkinoilla tulee olla myös vahva sosiaalinen ulottuvuutensa, jossa huomioidaan kansalaisten, pk-yritysten ja alueiden olosuhteiden parantaminen sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla yhteenkuuluvuutta lisäten. Alueiden kehityseroja tasaava koheesiopolitiikka on välttämätön väline sisämarkkinoiden toiminnan kannalta.
- Sisämarkkinoiden nopeuden ja tehokkuuden lisäämiseksi tarvitaan EU-sääntelyn yksinkertaistamista ja johdonmukaista täytäntöönpanoa.
- Sisämarkkinoiden ulkoiseen ulottuvuuteen eli taloudelliseen turvallisuuteen, laajentumiseen ja suhteisiin tärkeimpiin strategisiin kumppaneihin liittyen tarvitaan kiireellisesti lisää tukea eurooppalaisille yrityksille, jotta ne pystyvät kilpailemaan maailmanlaajuisesti.
Raportin vastaanotto ja seuraavat askeleet
Lettan sisämarkkinoita suuntaava raportti ja toisen Italian entisen pääministerin Mario Draghin kesäkuussa julkaistava Euroopan kilpailukykyä käsittelevä raportti osittavat selkeästi sen, mikä tulee dominoimaan EU-agendaa tulevalla vaalikaudella – teollisuusystävällinen sisämarkkinapainotus korvaa nykyisen, ympäristö- ja sosiaalisia näkökohtia painottavan agendan. Yleisesti ottaen Lettan raportti onkin otettu positiivisesti vastaan erityisesti yritysmaailman puolelta.
Raporttia on toisaalta kritisoitu mm. siitä, ettei siinä käsitellä ristiriitoja komission eri painopisteiden, kuten kilpailukyvyn parantamisen, talouden suojaamisen sekä vihreän ja digitaalisen siirtymän toteuttamisen välillä. Raportti ei priorisoi moninaisia ehdotuksiaan, vaan sen on nähty olevan kokoelma erilaisia suosituksia, joista komissio ja muut toimijat voivat valita mieleisensä omaa asiaansa tukeakseen. Draghin kesäkuussa julkaistava raportti saattaakin olla mielenkiintoinen vastakohta Lettan raportille. Ainakin Draghi on jo luvannut vaatia ”radikaalia muutosta”. Lettan ja Draghin raportit voivat toimia toisiaan täydentävinä.
Eurooppa-neuvosto tekee Lettan ja Draghin raporteista päätelmänsä vuoden loppuun mennessä.