Raportti Euroopan maatalouden tulevaisuudesta
EU:n maatalouden tulevaisuudesta käydyn strategisen vuoropuhelun loppuraportti julkistettiin 4.9. Vuoropuhelun avulla haluttiin antaa viljelijöille ja muille elintarvikeketjun keskeisille sidosryhmille tilaisuus kertoa heidän huolenaiheistaan, ratkaisuehdotuksistaan ja näkemyksistään EU:n maatalouden tulevaisuuteen liittyen.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen lanseerasi EU:n maatalouden tulevaisuutta koskevan aloitteen vuoden 2023 unionin tila -puheessaan, jolloin maanviljelijöiden mielenosoitukset Brysselissä kävivät kuumimmillaan. Strategic Diaologue on the future of EU agriculture -vuoropuhelu käynnistyi tammikuussa 2024 ja se kokosi yhteen elintarvikeketjun keskeisiä sidosryhmiä, kuten viljelijöitä, osuuskuntia, maatalouselintarvikeyrityksiä, kansalaisjärjestöjä sekä rahoituslaitoksia. Vuoropuhelun tavoitteena oli löytää vastauksia EU:n maatalous- ja elintarvikejärjestelmän tulevaisuuden kehittämistarpeisiin.
Nyt julkaistussa loppuraportissa todetaan, että maatalous- ja elintarviketuotanto ovat olennainen, elintärkeä osa eurooppalaista yhteiskuntaa. Haasteena on kuitenkin se, että ala on merkittävän muutoksen edessä ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden häviämisen sekä lisääntyneiden saasteiden myötä. Lisäksi monet globaalit poliittiset ja taloudelliset jännitteet vaikuttavat maatalous- ja elintarvikealan toimijoihin.
Haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan uudenlaisia toimia. Raportissa painotetaankin tarvittavien muutosten toteuttamista siten, että se johtaa kestävään, joustavaan, kilpailukykyiseen, reiluun sekä kannattavaan järjestelmään.
Ohjaavat poliittiset periaatteet
EU:n maatalous- ja elintarvikejärjestelmän uudistaminen vaatii päättäväisiä toimia kaikilla eri politiikan tasoilla, alueellisella, kansallisella ja EU-tasolla sekä kaikissa elintarvikeketjun eri vaiheissa. Uudistus vaatii selkeät jaetut periaatteet, jotka ovat seuraavat:
- Muutoksen aika on nyt.
- Koko elintarvikeketjun yhteistyö ja dialogi on ratkaisevaa.
- Toimenpiteiden on oltava johdonmukaisia ja niiden on luotava toimintaympäristöjä, jotka perustuvat taloudellisten, ympäristöllisten ja sosiaalisten ulottuvuuksien yhtäläiselle huomioimiselle.
- Maatalous- ja elintarviketeollisuus ovat keskeinen osa Euroopan turvallisuutta uudessa geopoliittisessa kontekstissa.
- Nuorten rooli maataloudessa ja maaseudulla sekä Euroopan elintarvikkeiden ja maatalouden monipuolisuus ovat tärkeitä.
- Taloudellinen, ympäristöllinen ja sosiaalinen kestävyys voivat tukea toisiaan.
- Markkinoiden tulisi edistää kestävyyttä ja sisäistää mahdolliset ulkoisvaikutukset paremmin.
- Teknologian ja innovaatioiden luomia mahdollisuuksia olisi hyödynnettävä siten, että ne tukevat siirtymistä kestävämpään maatalous- ja elintarvikejärjestelmään.
- Siirtyminen kohti tasapainoisempaa, kestävämpää ja terveellisempää ruokavaliota on välttämätöntä onnistuneen muutoksen saavuttamiseksi.
- Houkuttelevilla maaseutualueilla on ratkaiseva merkitys ruokaturvan, yhteiskunnan tulevan elinkelpoisuuden sekä demokratian kannalta.
Toimintasuositukset
Yleisten periaatteiden lisäksi raportissa esitetään toimintasuosituksia, jotka on jaettu viiden eri otsakkeen alaisuuteen:
- Kestävän ja kilpailukykyisen tulevaisuuden varmistaminen: Viljelijöiden aseman vahvistaminen; uuden lähestymistavan kehittäminen kestävyyden saavuttamiseksi; unionin yhteisen maatalouspolitiikan valmisteleminen tarpeeseen sopivaksi; muutoksen rahoittamisen varmistaminen; kestävyyden ja kilpailukyvyn edistäminen kauppapolitiikan saralla.
- Kestävämmän elintarvike- ja maatalousjärjestelmän edistäminen: Kestävien ja terveellisten valintojen tekeminen kuluttajille helpommaksi; kestävien viljelykäytäntöjen edistäminen; maatalouden kasvihuonekaasujen vähentäminen; kestävän kotieläintalouden mahdollistaminen.
- Muutoskestävyyden vahvistaminen: Maatalousmaiden hoitamisen ja säilyttämisen kehittäminen; maatalouden kestävyyden vahvistaminen vedenkäytön näkökulmasta; elintarvike- ja maatalousjärjestelmän kriisinsietokyvyn edistäminen.
- Vetovoimaisen ja monipuolisen sektorin rakentaminen: Uuden sukupolven viljelijöiden tukeminen; työntekijöiden työolosuhteista huolehtiminen; uusien työntekijöiden houkutteleminen; sukupuolten välisestä tasa-arvosta huolehtiminen sektorilla.
- Innovaatioiden ja tiedon saatavuuden ja hyödyntämisen edistäminen: Tiedon jakamisen ja saavutettavuuden kehittäminen; rahoituksen lisääminen elintarvike- ja maataloussektorin koulutuksiin; digitalisaation hyödyntäminen.
Lopuksi
Raportin mukaan eri sidosryhmien välinen yhteistyö on johtanut kahteen merkittävään tulokseen. Ensinnäkin se on johtanut kyseisen raportin syntymiseen, mikä on tärkeä askel kohti taloudellisesti kannattavaa, ympäristön kannalta kestävää ja sosiaalisesti vastuullista EU:n maatalous- ja elintarvikejärjestelmää. Toiseksi vuoropuhelu on synnyttänyt uuden yhteistyön kulttuurin, jossa voidaan jakaa eri näkemyksiä ja yhdistellä eri sidosryhmien näkökulmia ja intressejä keskenään.
Raportissa painotetaan hyvin vahvasti sitä, että Euroopan eri toimielinten tulisi huomioida raportin päätelmät tehdessään elintarvike- ja maatalouspolitiikkaan liittyviä päätöksiä. Toimielinten on kehitettävä ja konkretisoitava toimintasuosituksia edelleen ja muodostettava niistä päätöksiä, jotka viime kädessä toimivat koko eurooppalaisen yhteiskunnan hyväksi.
Euroopan unionin uusi maataloussuunnitelma esitetään seuraavan komission toimikauden ensimmäisten 100 päivän aikana. Puheenjohtaja von der Leyen on todennut komission ottavan huomioon raportin suositukset uudessa suunnitelmassa.